Texts
Return to review | Return to list
Čoma vepsän ma. Järved
history
October 14, 2021 in 19:08 Nataly Krizhanovsky
- changed the author of the source
from Ol’ga Žukova
to
June 26, 2020 in 15:03 Нина Шибанова
- created the text
- created the text: Järved vai Järviden külä om Piterin agjan Podporožjen rajonas. Sen polhe om johtutadud völ Piscovaja-kirjas vodel 1496. Küläs om sur’ čoma järv’, miččen nimi om mugažo Jälleine järv’. Toižes poles jokseb Ojat’-jogi. Külän lopus Urdoja ühtenzoitab järven da jogen. Toižel ojal – Vouktal konz-se seižui sur’ mellinc jauhtes jauhod. Järvedkülähä mülüb kuz’ pen’t derüunad: Pagast, Tišagj, Krisan mägi vai Krisanad,Tanhoine da toižed. Pagastal seižub kul’turpert’, mitte oli tehtud 30.-vozil jumalanpertišpäi. Nece oli vodel 1689 tehtud Presv’atajan Bogorodican jumalanpert’. Järviš oli völ kaks’ pušt pagastad, no ned ei kaičenus. Nügüd’ järven toižel randal, Tišagjas, om tehtud časoun’. Järved om sur’ da ani čoma külä: levedad nitud, seižujad kegod järven da jogen randoil. Ted, miččed libuba mägihe da laskesoiš, jokseba erazvuiččihe polihe. Ten polil seižuba pertid, külän erazvuiččiš agjoiš. Sovetskijan aigan Järviš oli sur’ sovhoz: fermad da pöudod, radoi škol. Vozil 1990–2000 školas opetihe vepsän kel’t da tehtihe kodirandan čogaine. Nügüd’ škol om saubatud. Äi norid mehid läksi elämaha lidnoihe. Kezal rahvast derüunoiš ližadub. Tetab vepsläine praznik ”Elopu” kaks’ kerdad mäni Järviš, čomal, ei surel sarel, mitte sijadase ani külän keskes. Nügüd’ heinkus zavottihe tehta ”Järvedkülän praznikad”, mitte mäneb kul’turpertiš da lähen irdal. Praznik keradab külälaižid eläjid, adivoid susedkülišpäi da niid, kenen jured oma neniš tahoišpäi. Aktivižed ristitud tegiba organizacijan, miččen nimi om ”Vepsläine obšin”, miše voiži kut-se abutada külän jügedusiš da tehta midä-ni hüväd vepsän rahvahan kaičendan täht.