Texts
Return to review
| Return to list
Loninan däl’gestuz miide elos
history
December 08, 2020 in 12:37
Нина Шибанова
- created the text
- created the text: (90 vott Rürik Loninale. Muštoks.)
SUR’ ZNAM VEPSÄN RAHVHALE
Mänob aig, dökstaze voded. Üks’toškime vott miideke ii ole muzejan tegij ad Rürik Petrovič Loninad. Hän om lähtnu toižhe mirhu heinkun 17. päiväl 2009. vodel. Toine muštpäiv om süguz’kun 22. päiväl 1930. vodel – siloi hän oli rod’nuze. Ka, necil vodel hänele töudiiž 90 vott. Mö händast muštam, hän om miide südäimiš.
Rürik – üks’ nimi vaise mitte om! Voib olda, nimi andii hänele mugoižen ozavan elon. Ken teddab? Konz Rürik oli eläb, d’o sil aigal, ken händast tezi, ken tezi hänen azzjan – el’getihe, mise nece om sur’ znam vepsän rahvhale.
Nügudläižes aigas rahvahaline elo lujas teravas vajehtaze. Meletan, konz tedad rahvahan kul’turad, paremba tedad ičtaiž da paremba tedad toižid. Muga om kebnemba eläda. Tänämbei om väha dänu vepsläižid perehid, kus eletaze verod. A konz tuled muzejaha – ičeiž pert’he – kus oma ičeiž kalud da parded – mel’he tulob ičeiž heng!
ZNAMASIŽED AZZJAD RÜRIKAN VODEL
Ezmäks, mö voumičim ozutelusen “Rürikan kuvaheine”. Necen radon mö zavodim völ sil vodel. Ičelemoi mö andoim küzundan: “Miččes perehes oli rod’nuze Rürik Petrovič? Da mitte pereh oli hänel?”. Mö tedam, mise hän voi äi mida tehta ičeze käzil, voib sanuda, kaiken, mida pidi kodiš. Hän tegi raudaspäi da puspäi. Oli aig, konz ii sand oli ostta loukas labidod, härkint… Külänikad tuld’he hänenno i hän tegi…
Proidii aig…. Mel’he tulob küzund: “Rürik Petrovič äi voi tehta käzil, a mida mö voim tehta?”. Mö zavodim kerata kaluid, kuvid muzejas, kävelim Loninan pert’he. Löuzim erazvuiččid kaluid da völ mugoižid kuvid, miččid em olgoi nähtud ende. Kuvad, kus nor’ Loninan par siižub ičeze pertinno, hiide lapsed, adivod stolan taga. Löuzim kuvan, nece oli 2000. voz’, konz Šoutarvehe olnu tulnu Alla Surikovan jouk, mise tehta Rürik Loninan polhe fi l’man “Rürik i Šoutarv’”. Kuva om tehtud pordhil Mel’kinan pertinno. Mugoižed kuvad oma Loninan kodikuvakirjas, nüguni muzejas-ki.
Hivin muštan, kut Rürik Petrovič navedi pajatada da kargeita. Konz mänd’he muzejan vastused, mö siim, diim, hän sanub-ki: “Pajatam!”. Ezmäks pajatab miččen-ni ičeze pajon, a däl’ges i ühtes pajatam
da siid-žo kuccub kargeidamaha. Äi vott Rürik Petrovič kävii Vepsän horha. Horan pämehespäi, L’udmila L’vovna Melentjevaspäi, tedan, mise Rürik toi hänele erazvuiččid kirdjutesid, mida keraz’ külid möto, ned tegihe pajoikš. Sikš ozutelusel voib nähta Vepsän horan istorijan: sobad, kuvad da horan kävutesed mirhu.
Mise paremba ozutada, mida nüguni miide agdjas tehtaze käzil, mö otim ”Kaičei”-sebran ühtnikoiden radod. Voib olda, oled hiviš meliš, konz näged, kut kahteskümnes vodes toižeks zavottihe tehta ičeze tehmusid: savespäi, puspäi, kangaspäi. Muštan, mišpäi zavodihe nece azzj da kut korktaks se lübii. Mida mö nägem ozutelusel? Tatjana Jermohinal kudotud hurstid da poimdud ristaižil käzipaikad, Natalja Botvinal tehtud savisiižed tätüižid, Oleg Fatejeval – puižed luzikad da loudaižed, L’ubov’ Gerčinal – mučakad da paltnasižed käzipaikad, oma völ naižen rahvahan sobad.
Ozutelusel voib tedištada, mise Rürik Petrovič oli kirdjutai vepsän da venän kelil. Ezmeine hänen kirj, mitte oli kätud vepsäks i miččen kändmižen radho hän ühtni, oli “Iisusan elo”, däl’ges – ”Lapsiden biblii”, kirdjuti kaks’ kirjad vepsän kelel da viž venän kelel.
Siid-žo voi tedištada, mise Rürik Lonin ezmeine läks’ školha opendamha lapsid pagižmaha vepsän kelel. Äjan hän tegi lapsen täht. Voib olda, sikš däl’gmeine hänen kuva om ühtes lapsideke muzejan läz. Se om tehtud semendkus, a heinkus hän läks’ miide elospäi. Meletan, mise nece kuva om znamasine. Kut znamasine om se, mise neciš zalas, kus mö starineičem Rürikan polhe, om tehtud lapsiden čuga, kus voib opetaste tehmaha mida-se ičeze käzil.
Sügus’kun 22. päival čomid muštotesid Rürik Petrovič Loninan polhe tegi Internetas Karjalan rahvahaližen muzejan pämez’ Mihail Leonidovič Gol’denberg da Vepsän muzejan radnik Jevgenii Fotejev. Üks’ i toine hüviš meliš stariniit’he hänen polhe. Meletan, mise nened starinad tuld’he mel’he kaikile.
Nacein, necil vodel tehtaze völ školas Loninan urokad. Lapsed kazdaze, tuldaze uded pol’ved i pidab, mise lapsed tedaižihe ičeze istorijan da istorij an nimed.