Texts

Return to list | edit | delete | Create a new | history | ? Help

Irina Komissarova. Ožakaš käzi

Corpus: New-writing language

New written karelian, Literary texts

Source: Irina Novak, Irina Komissarova, Miun harpaukšet karielan kieleh : tverinkarielan algukursa. – Petroskoi : Periodika, (2019)

Irina Komissarova
Ožakaš käzi
(Karelian Proper)

Kerran, ei tuuliz’alla šiällä, što i lehti puušta ei liikahtan, istu pikkarane Iro juablokkapuun alla omašša ogordašša. Tyttöne kaččo kuin čirone kizai puun lehtilöinke, kuin taivašta myöt’ lennettih pilvezet, kuin piäkšyöt kizattih toine toizenke. I täššä hiän kekši kuin edähizeštä čolapaččahašta taivahah nouzi šuuri čolaroju. Tämä mušta pilvi, čolaroju, rubei pyörimäh juablokkapuun da sliivapuun ladvoin keššeššä. Iro ynnäh häpšisty. Tämänmuos’t’a čuudua hiän vielä ei nähnyn omalla pienellä ijällä, no kekši, što tämä uuži roju eččiy iččiellä varoin uutta kodie. Roju, roju! rubei ravizomah Iro i boiko läksi hyppiämäh čanan luoh. Hiän katkai oriehapuušta vaštazen, čerpni kauhalla čanašta vettä da hypyllä läksi brizguttamah vejellä čolarojuo.Tyttö brizgutti rojuh kuni vezi ei loppiečen. Roju rubei hil’l’akkazin istuočomah sliivapuun ladvah. Iro muissutti kuin deda šano, što pidäy brizguttua rojuh, štobi čolat duumaidais’ što rubei vihmumah da ei lähettäisʼ lendoh. Jesli čolat lähetäh lendoh, niin jo et i tavota heidä. A vet’ uuži roju on ylen vägövä! Šielä ollah vain nuoret čolat da uuži čolamuatkakaikki paččahan vägi. Täh aigah i Iron diedo da buabo kerrittih. Iro ožutti diedolla rojun da šaneli kaikki šubi. Diedo avai čel’nikän (čolakodizen, missä čolat oldih talvella da missä oli kaikenmuosʼtʼa vieššua čolilla varoin: pačašta, ramkua, voščinua, rojevnikkä, dimari i muut aziet), pani piällä valgien paijan, piäh pani sietkašliäpän da käški Irolla tože panna piäh sietkan. Hiän ylen boiko viritti dimarin, kobristi rojevnikän da hypyllä läksi sliivapuun luoh. Diedo koppai pordahat, rubei noužomah sliivapuuh da dimarilla šavuomah čolie. Kodvazin tuačči čolat jo oldih rojevnikäššä. Diedo šano: «Kuin šuau dogadie čolamuatkua, kumbane on kahta šuurembi čolua, da panna hänen rojevnikkäh, niin kaikki čolat iče ruvetah tulomah muatkan luoh. A šie, tyttöne, rohkie olet, kekšiit midä pidäy ruadua Konža roju vahäzen tyynisty viluzešša karžinašša, diedo pani hänen uudeh paččahah. Uuvešša paččahašša mäni ruadočolat gudittih, duumaidih: jiähägo täššä uuvešša talošša ali lendiä pois’? Diedo šano: «Vain aivoin huomnekšešta ruvetah ruadamah, lähetäh lendoh, niin tämä on hyvä, a vain ruvetah tyynešti istumah, niin ei ole tabah uuži kodi, lähetäh eččimäh toista. Ahistuan hyö ei ruveta elämäh Yhelläh uuži kodine rodih rojulla tabahine. Aivokkazeh huomnekšella čolat jo lennettih. Šiidä šuat diedo nagole otti vunukasʼtʼa ruadamah čolinke. Iro opaštu kahizomah puuloih da keriämäh čolie rojevnikkäh, hiän autto diedolla ottua mettä. Ylen šuačči tämä pereh juuva čuajuo mejenke. Da kuin šanotah: mezi ei ole vezi, mezi kättä varajau!