Texts
Return to list
| edit | delete | Create a new
| history
| Statistics
| ? Help
Nina Arhipova.
Pisara-matkalaini. 4
Nina Arhipova
Pisara-matkalaini. 4
Karelian Proper
Yhtäkkie nousi myršky. Koko taivaš oli pilveššä. Luja tuuli vauhilla kanto pilvijä. Monet niistä lennettih vaššakkah. Alko ukkosenilma. Iski tulta, rupesi jyräjämäh. Meijän Pisara oikein pöläšty. Varoissah hiän kuitenki piäsi irti pilvešta. Še lenti alaš muata vašše ta varasi šattautuo. Kaikki onnekši loppu hyvin. Šattumalla kirposi šuorah pauhuajah koškeh, mi oli kuohujašša jovešša. Joki täyttä vauhtie vei Pisaran šuureh mereh.
Valtameri oli niin šuuri, jotta ei mistänä näkyn rantua. Pisara konšana ei ole nähnyn noin äijä potruškoja. Hyö kisattih Pisaran kera, kuplaheltih veješšä ta otettih kyytie ualtoloilla. Valtameri niise leikki heijän kera. Uallot kašvettih ta vierrettih rantah päin. Meijän Pisara mielelläh otti kyytie šuuren uallon harjalla, mi oli valkie vuahešta. Še pikkusen ajan piäštä mäčkähti čuururantah. Pisara ei kerinnyn ni häpšähtyä, kun istu jo pienen šilien kivisen piällä.
Päiväni lämmitti kiven pintua. Pisara kotvasen lämpisi, rauhottu ta kaččeli ympärillä.
– Vain kun on kaunis tämä muajilma, pakasi ičeštäh Pisara. – Taivaš on šinini, meri on šinini... Vain kun tuli kuuma... A voi-voi, tuaš pienenen...