Texts

Return to list | edit | delete | Create a new | history | ? Help

Nina Arhipova. Pisara-matkalaini. 5

Corpus: Tales

Literary texts

Source: Arhipova, N., Pisara-matkalaini : [suarnu], (2018)

Nina Arhipova
Pisara-matkalaini. 5
(Karelian Proper)

Pisara tuaš muuttu höyrykši ta ruttoseh lenti ylöš taivahalla. Še oli hyvällä mielellä, šentäh kun tunši iččieh niin kepienä ta vapuana. Mitä ylemmäkši še nousi taivahah, šen kylmempi oli ilma. Pisara näki pilven ta ihaštu:
Šielähän voipi peittäytyö kylmäštä.

Pisara lenti pilven luo ta näki tuttavie pikkaraisie potruškoja. Ne niise vapistih kylmäštä. Tällä kertua tuuli kuletti pilvie ylemmäkši, šiitä monta kertua laški ta tuaš nošti korkiella taivahah. Eryähät pisarat kokonah jiävyttih ta tiputtih rakehena muah. Pisara vielä monta päivyä pisy pilveššä, tuuli kuletti šitä pohjoseh. Vähitellen, niin kuin kaikki muut pilven pisarat, še muuttu kaunehekši valkiekši lumihiutalehekši ta hil’l’akkaiseh lenti alašpäin. Pihalla talvi valtasi luonnon. Valkie lumitäkki peitti muan. Tuuli kuletti hiutalehie muan pintua myöten. Loppujen-lopukši Pisara-hiutaleh laškeutu šuureh kinokšeh ta kuuli purun laulun:
Tuiskun šiivet šuhatah
Ikkunojen valošša,
Hiutalehet lennelläh
Turpien kuušen šuojašša.

Tämän täštä kurkissetah
Talon pieneh ikkunah,
Šiitä yhteh keräyvytäh,
Piirileikkie tanššitah.

Pisara mielelläh kuunteli šitä ta koitteli iče laulua. Še oli oikein vaipun.
Vain kun äijä mukavua tuli tällä kertua vaštah, šano tuaš ičelläh Pisara, rauhottu ta tyytyväisenä uinosi kinokšešša.