Texts
Return to review | Return to list
Keradomatk lyydiläižiilluo
history
July 14, 2021 in 11:31 Нина Шибанова
- created the text
- created the text: Täl vuodel 14.-25. kezakuud meiden d’ouk – Kielen, literatuuran da hištorijan institutan tiedustajad: Aleksandra Rodionova, Sergei Minvalejev, F’odor Gerasimov da Julia Litvin – oli keradomatkas lyydiläižiid kyliid myöti Kompohd’an, Priäžan daigi Anuksen piiriis. Meiden keradomatk oli nimiteltu mugažo kuigi meiden projekt: “Lyydiläižed: pohd’aspiäi suveh sai”, Karjalan Sivistysseuran ry -organizacijan kandatuksen pohd’al. Ezmaižen nedälin aigal myö ajelimme Kompohd’an piiris – muga sanottu, pohd’alaižiil lyydiläžilluo, a siid toižen nedälin aigal ajelimme suvehiižiid piirid myöti, olimme keskilyydilaižiilluo Priäžan piirin Pyhärves da suvilyydilaažiinno Anuksen piirin Kujärves. Voin sanoda, što d’oga piiris, d’oga kyläs libo derein’as on oma pagin: Kompohd’an piiris pagištah omah luaduh, a Kujärves – toižeh luaduh. Ezimarkaks, gu kyzeled Pyhärves: el’gendädgo, siid Kompohd’as vastatah: muga, toimitan! No yks’kaik kompohd’alaižed hyvin el’gendetäh kujärvelaižiid. Yhteheze myö kirjutimme enamb 30 pagižutuste Koikaris, Tivdijas, Ussunas, Dyrkänmäges, Nuamoilas, Pälärves, Kendärves, Pyhärves, Kujärves, Tuašlas da Paloniemes, d’oga informantas meil diädih mielehižed muštod. D’ogahiine heis pagiži omal čomal kielel. Meiden matkan aigal myö vastažimme kutt omad hyväd ystäväd: Ol’ga Zaharovan, Raisa Kopanevan, Nadežda Koval’čukan, mugažo tuttavoižimme ylen itresaižiid miehiid. Dyrkänmäges eläy naine, Tamara Mihailovna Petrova, kudamb on luadinu seiččemetuhahine sananik dyrkänmägel dialektal. Tamara Mihailovna iče ei tieda lyydin dialektad, no ylen tahtou, štobi tämä dialekt säilyiš. Häi otti Grigorii Makarovan “Venä-kard’alaine sanakniig” (1975) ozutekseks da kyzelii Dyrkänmägen eläjii, štobi kiändidä kai venäläižed sanad lyydiks. Piäinformantaks oli tulnu Lidija Andrejevna Jermolajeva (rodivui vuodel 1935), kudam d’alo hyvin pagižou maman kielel. Minä iče pagižin Lidija Andrejevanke i diivuimmos, kutt hyvin häin muštau kaiken, kutt äi häin tiedau. Minä keräžin paginmaterjalad, kirjutin diktofonale daigi kamerale kielenozuteksed, Sergei Minvalejev da Julia Litvin kerättih etnograafižed materjalad, kudambad kuvatah, ezimarkaks, lyydilaižiin muahepanend-, miehelemänend, rodil’noi tabad i rahvahan prazdnikad. En voi sanoda ve, kutt äi čuasud yhteheze myö kirjutimme meiden diktofoniile da videokamerale, no d’ogahižen informantanke pigižimme lähes kaht čuasud. Täs keradomatkas meil d’iäi ylen hyvä mušt. Kaččomata sih, što oli d’alo räkked päiväd, myö ruadoim huondeksespiäi ehtassai, hyväl mielel pagižimme informantoinke i olimme ihastuksiš, što nygyygi on vie rahvaz, ken armastau pagišta omal maman kielel. Siid i myö ylen tahtomme d’atkada omiid ekspedicijad tulijas aigasgi. Meiden informantoin pagižutuksid voit lugeda "Oma mua":s myöhemba.