Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help
Raisa Remšujeva. Tuaš ukkoni jyräjäy
Raisa Remšujeva
Tuaš ukkoni jyräjäy
Karelian Proper
New written karelian
Meilä
Karjalašša kešällä on ukonilmoja .Eryähičči monta päivyä peräkkäh ukkoista jyräjäy ta tulta isköy .Vanha rahvaš tiijettih , jotta näinä päivinä pitäy olla šuojašša .Kumminki hyvin moničči šiä tavotti ihmisie meččä - tai heinätöissä .Monta vuotta takaperin mie kirjutin Anni Karhulta (šynty Jyvyälahešša ) hänen tapahukšie elämäštäh .A šiitä olin Vuokkiniemeššä juštih Kiirikinpäivänä ta pakasin muamosen Santra Remšujevan kera šen päivän merkitykšeštä .Esitän lehen lukijilla niitä kertomukšie .
ŠÄHKÖLANKOJEN ALLA EI PIE MÄNNÄ
Milma varotettih , kun mie aina niistä lankoista alačči matkuan šuorempua tietä kotih :
– Et šie varaja !
A mie šanoin :
– Kun ollou tullakšeh , še tulou vaikka missä .Lankojen alačči tai piäličči .A kun ei olle šurmakši , tai mäne ielläh .
Myö aštuma kotih Maija-čikon kera .Tuattuo kävimä šyömäh kuččumah .No mie enšin kuulen šielä Vuarašša kun jyräjäy .Myö tietä matkasima .
Mie šanon Maijalla :
– Kuule šie kun tuo Onton Iivana ajau .
Vähä oli tietuo !Vain kun še šiitä rytkäsi – miät loi polvillah , tai pakinan meiltä ševotti .Myö molen itemmä ta kotih tulemma .Mamma meilä ruttoseh maituo .Šiitä proiti .
Šiitä oli vielä toini tapahuš .Miulahan čikon ta veikon šamalla keinoin loi .Peltoh oli pačkannun , konša oltih kuokkimašša .Hyö lähettih kotih aštumah ta peltoh ni pačkai .No hyö šelvittih šieltä , piäštih .Veräjäššä kun oli vettä , vihmun oli , kun kiät heilä kaššuttih , märkäh iski .Niise alušta ei šuatettu paissa , šiitä piäštih pakajamah .Ukkoni še iski .
A kun myö olima painnenešša .Šamoin miät rytkäi .A mie en nähnyn , jotta šiinä oli lankat .Myö juštih olima šyömäššä , kun ukonilma alko .Tulet šammuttima ta mänimä loitomma .Juštih lankojen alla i šeisattuma .Vain kun še paukkasi , miun tai Joukin hypähytti .
Jälešti Jouki šano :
– Vain kyllä šie kun karjahit , ni oh-hoh !
Še kačo löi kipiešti piäh .Miula monta vuotta piä oli oikein kipie .Tai nyt , još vain ukonilma on tulošša , ka tuntuu .
Šähkölankojen alla ei pitäis männä .Šiitä še tuli .
ENNEIN NIISE OLI KAIKKIE
Mamma mainičči , jotta ei ois pitän oprasan alla istuo .Oli šemmoni tapahuš .
Yheššä talošša oli šuuri oprasa nurkašša .Še naini oli ollun lypšämäššä .A isäntä oli kahen pojan kera pirtissä .Yksi poika polvella , toini toisella oli istun .Šiinä kun iski ukkoista , ni poikah šattu .Miehen tappo tai pojan , a toini poika jäi eloh .
Oprasa vet ennein oli tuošša ylähänä .Hyö šen alla issuttih .Tulou emäntä , kaččou , kun poika itköy polvilla , a tuatto kuollun , šen naisen ukko .
MITÄ EI ŠUA RUATUA UKKOSEN AIKANA
Konša ukonilma noušou , šiitä ei pitäis kaštuo – märkäh paremmin lyöpi .Ei šuanun lähtie pirtistä , ei pihalla eikä kalalla .Järvie kylpömäh še niise ei pie männä .Vain kun šattunet šemmosešša paikašša , ni kunnepa piäšet ?Matata pitäy .
Mie olen kerran matannun .Nellän olima rivissä .Šiitä ukonilma kun nousi , ni še kun isköy tulta ta paukkau .Vettä vihmuu , niin jotta min kerkiey .
TULI PALO IČEŠTÄH
Myö olima heinällä .Še oli vuotena 1934.Ta šielä niittimä yhellä nurkalla heinät tai korjasima , suapruiččima .Šiinä oli tulišija , iellisenä piänä olima keittän .A toisella paikalla oli joki .Jokeh luatima juštih šitä tammie : šalpasima vettä , jotta alempana šuamma niittyä , kun on nurmi šiinä termän alla .
Ta kun še šiä rupei kauhtumah , vettä vihmumah , myö mänimä oikein šuuren kuušen alla .Šiitä en muissa šekö Tanila , vain Paavoko lienöy šanon , jotta pitäy veičellä ristie luatie .Myö šiih puuh luatima rissit , jotta šiih nyt ei voi tulla .Kun še iski , ni šiinä eklisellä keitinpaikalla halot palettih .A eihän šiinä mitänä ollun , vain ekliset hiilet .Šiinä kuule tuli palo kun olla šuatto !
A miät oli hypähyttän joven rannalla šiih , missä ruatoma , metrie oisko häneh ollun viisitoista .Millä keinoin šeisoma kuušen alla , šillä keinoin šeisoma šiinä .Emmäkä tietän , millä aikua myö joutuma šiih .Šiitä konša ilma loppu , še tuli ičekšeh šammu .
(kirjutettu Anni Karhulta )
KIIRIKKINÄ SUAPRAT PALO
Kiirikki on 28. heinäkuuta .Še oli Kiirikki varattava päivä .Aina toko tulou pahua šiätä ta myrškyö .Tuulta ta vihmua .Šinä päivänä ei ollun hyvin kauhie šiä , ka kuitenki vihma vain on .Šanottih , jotta kun Kiirikkinä ei kerinne kiirissellä , ni šilloin Il’l’an – päivänä šitä i vuota , jotta velat makšau .
Meilä šanottih , jotta Kiirikkinä kun ken lienöy heinällä lähten , nin ne heinät kačo Kiirikki vei .Erähičči kun Kenttijärveššä oli ollun mieš , oikein uharskoi .Ta hänellä heinäluokuo oli äijä ollun ta niitä luokojah otti .Suaprah šuaten šuatto ne luokoh .
Ruvettih šiitä puavošnalla .Še mieš istuu havolla ta šanou :
– Eipähän Kiirikki voinun mitänä .Miepä šuatoin heinäni suaprah !
No šiitä issuttih ta še tuli palau .Ta šiinä lenti närhi .No närhi ihan , kuušikkonärhi – še on lintu .Närhi lenti tulišijah .No šiinä n’okkiu niitä ruuvvan jättehie ta on kuin kešulintu .Ta eräš tempai šen kiini ta pani tuohikäppyrän šillä jalkahko liene , vain häntäh .Tuohikäppyrän šen šytytti ta työnti lentämäh .
Ta še närhi lenti suaprah .Še šytytti suapran .Ta šitä kyytie palo kuin monta suaprua , ei vain šiltä ukolta , vielä rahvahalta .
Niin jotta še on näyttän voimuah še Kiirikki .
KOITAPA TOINI KERTA !
Rahvaš varattih ta ei ni lähetty šinä Kiirikinpäivänä , kun oli še kerta tiettävä , jotta pahua šiitä tulou .A tuola Venehjärveššä šamoin oli ollun ukko .Ta heinällä ollah .No hiän on niin uharskoi , jotta hiän ei välitä mistänä mitänä .
Tai alko ukkoista jyrätä .Alko jyrätä ta rätkähti oikein lujah , šiinä ihan hänen luona .Ihan jotta kaikki hypähti še mua .Ukko oli vielä šiitä šanon :
– No koitapa toini kerta !
Kun oli ukon ottan šiitä piekšyäkšeh , nin vähih henkih jäi .Nošteli tai kanteli tai käytteli tuulijaisnenä .
Niistä šiitä on tullun varu , jotta šitä Kiirikinpäivyä varattih .
TUULIJAISNENÄ ELI POUTIJAINI
Tuulijaisnenyä vielä poutijaisekši šanottih .Še kun poutien jälkeh pyörijänä kulki še tuuli .Kun šattu mihi šanomma rukoh , heinärukoh , nin pyöritteli tai vielä i levitteli ympäri muajilmua .No še tuulijaisnenä oli šemmoni , jotta kulki šitä yhtä kohtuah tai mäni šitä tietäh .Še ei pitälti ollun , muuta kun matkai .
KONŠA UKKONI LYÖPI
Ukkoni on lyönyn .Pekan muamonhan oli erähičči še ukkoni lyönyn tainijokši .Niin oli lyönyn , niin jotta ...
Ni še kun oli šiitä vanhah aikah šemmoni še malli vielä , jotta muaha hauvattih .Nykyjähhän šitä ei anneta muaha hauvata .A ennein umpipiähä hauvattih peskuh , no hoš mihi muaha .Jotta šiitä muka paremmin tointuu .Ta piäsi še naini ihan tavallisekši imehnisekši tai töissä hiän kävi .Ka šitä oli piekšän .
Täššähän vašta ei ammuin Vuonnisešša eiköše Šallisen čikkuo lyönyn ?Še kun oli telefonissa käsin .Mie muistelen , jotta Ulli še oli .
(kirjutettu Santra Remšujevalta )
Tuaš ukkoni jyräjäy
Karelian Proper
New written karelian
–
–
–
–
–
–