Texts

Return to review | Return to list

MATVEISTA SVʼATOI JOVANGELI. Kolmattakymmendä enžimäne piä (Kaheškymmenešenžimäne piä)

history

October 23, 2025 in 10:56 Ирина Новак

changed the text
Kolmattakymmendä enžimäne piä. ¹ I kuin tuldih Ijerusaliman läššä, i mändih Vifsfagijah Eleona¦-¦goran luo, šilloin työndi Iisus kahta opaššettavua,| ² I šano heilä: Mängiä kyläh, kumbane on tiän kohašša; i šielä löyvättä šivotun oslan i šälgy hänen kera; kerittähyö, tuogua miun luo. ³ I kuin ken teilä min šanonnou, šanokkua; Herralla heidä pidäy; i terväh hiät työndäy. ⁴ Tämä kaikki oli, ana liey prorokan šanalla, kuin hiän šano:| ⁵ Šanokkua Sionan tyttärellä: Ka šiun Kuningaš tulou šiun luo tyyni, istuu oslalla i hänen šällyllä. ⁶ Opaššettavat mändih i luajittih kuin käški heilä Iisus:| ⁷ Tuodih oslan i šällyn i pandih hiän piällä omat vuattiet, i istuih hiän piällä. ⁸ Ylen äijä rahvašta leviteldih tiedä myöt’ omat vuattiet, a toizet leikattih puuloista okšazie i pirotettih tiedä myöt’. ⁹ A rahvaš ieldä päin i jälleldä aštujat möistih paissešša: Osanna Davidan Poijalla, hyvin paistu olet tulija Jumalan nimeššä; osanna ylizissä. ¹⁰ I kuin mäni hiän Ijerusalimah, kaikki linna yleni i paistih: Ken on tämä? ¹¹ A rahvaš paistih: Tämä on Iisus Galilejan Nazarietašta prorokka. ¹² I mäni Iisus Jumalan kirikköh i ajo kaikki myöjät i kaupiččijat kiriköššä, i kaupiččijien i gul’uzien myöjien issunda¦šijat levitti,| ¹³ I pagizi heilä: Kirjutettu on: Miun kodi malittu¦kojiksi nimittiäčöy; a työ luadija häneštä razboiniekojen majan. ¹⁴ I tuldih hänen luo kiriköššä rammat i šogiet, i hiät tervehytti. ¹⁵ Nähtyö arhereit i kirjamiehet kummie, kumbazie hiän luadi, i lapšie kiriköššä mögizömäššä i pagizomašša: Osanna Davidan Poijalla; ajattaliečettih hänen piällä| ¹⁶ I šanottih hänellä: Kuulet¦go, midä nämä paissah? Iisus šano heilä: Niin, että¦go työ konža lugen: Lapšien i imijien šuušta luajit kiitännän? ¹⁷ I hyllättyö hiät, läksi pois’ linnašta Vifanijah, i šielä šeizattih elämäh. ¹⁸ Huomenekšella järelläh läksi linnah, i nälläšty:| ¹⁹ I kuin nägi hiän yhen smokouničča¦puun tiedä vaš, tuli hänen luo, i ni¦midä häneššä ei löydän, vain yhet lehet; i šano hänellä: Ana igäh šiušta ni¦konža ei liene eineštä. I šidä kerdua kuivi smokouničča¦puu. ²⁰ I nähtyö, opaššettavat diivuoliečettih: Kuin terväh kuivi smokouničča¦puu? ²¹ Vaštah šano heilä Iisus: Amin’ šanon teilä: Kuin on teisä viero i uškonetta, ei mi tämän, mi on smokouničča¦puulla, luajitta; da i kuin i goralla tällä šanonetta: Liikaha i luottuače mereh; niin i lienöy;| ²² I kaikki, midä pakkuonnetta malitušša, uškuos’s’a, liey teilä. ²³ I kuin mäni hiän kirikköh i rubei opaštamah, lähendiäčettih hänen luo arhereit i rahvahan vanhemmat i šanottih: Midä myöt’ šie tädä luajit? I ken šiula ando muozen vallan? ²⁴ Vaštah šano heilä Iisus: Kyžyn i mie teistä yhtä paginua, kumbazen kuin šanotta, šanon i mie teilä, kuda valdua myöt’ tädä luajin. ²⁵ Iivanan rissitändä mistä oli: taivahašta¦go, ali inehmizistä? A hyö mieleššä niin piettih: Kuin šanomma: Taivahašta, šanou meilä: Nin mintäh että uškon hänellä? ²⁶ A kuin šanomma: Inehmizistä, varajamma rahvašta, kaikin Iivanua pietäh prorokkana. ²⁷ I vaštah šanottih Šyndyruohtinalla: Emmä tiijä. I hiän šano heilä: Niin i mie en šano teilä, kenen valdua myöt’ tädä luajin. ²⁸ Kuin työ šanotta? Yhellä miehellä oli kakši poigua; i tulduo enžimäzen luo, šano: Poiga, mäne nyt luaji miun savušša. ²⁹ A hiän vaštah šano: En taho; jälgeh tuli hänellä pahamielešti, i läksi. ³⁰ I tulduo toizen luo, niin že šano. Že vaštah šano: Mie, tuatto, lähen; i ei lähten. ³¹ Kumbane molemmista luadi izän mieleh? Hyö šanottih: Enžimäne. Šano heilä Iisus: Amin’ šanon teilä, mitarit i huigeih azeih šegonuot ieldä päin teidä ollah taivaš¦kuningahuošša. ³² Tuli tiän luo rissittäjä Iivana oigieda tiedä myöt’, i työ että uškon hänellä, a mitarit i huigeih azeih šegonuot uššottih hänellä; a työ, nähtyö, että tahton jälgiperillä uškuo hänellä. ³³ Toista arvauttamis’t’a kuulgua.^ Yksi huolova izändä issutti savun, i lujah hänen aijotti, i kaivo häneh vuuvannan, i šeizatti paččahan, i ando kaikki savun¦kaččojilla, i pois’ läksi. ³⁴ Konža tuli aiga kerätä einehie, työndi omie inehmizie savun¦kaččojien luo, ottua hänen einehet. ³⁵ I savun¦kaččojat, šidohuo hänen inehmizie, kummas’t’a lyödih, kumbazen tapettih, a kummas’t’a kivilöilä tapettih. ³⁶ Vielä hiän työndi toizie inehmizie enämmän enžimäzie; i niillä niin že luajittih. ³⁷ A jälgiperillä hiän luo työndi oman poijan i pidi mieleššä: Huijuštuačetah miun poigua. ³⁸ A savun¦kaččojat, nähtyö poigua, keškenäh paistih: Tällä jiäy kaikki elo; aštukkua, tapamma hänen i otamma hänen eländehen. ³⁹ I šivuttuo, pois’ savušta otettih hänen i tapettih. ⁴⁰ I konža tulou savun izändä, min luadiu niillä savun¦kaččojilla? ⁴¹ Hyö šanottih hänellä: Pahat šurmalla hävittäy; i savun andau toizilla kaččojilla, kumbazet i annetah hänellä einehet aijalla. ⁴² Šano heilä Iisus: Että¦go työ konža lugen kirjoisa: Kivi, kummas’t’a pengottih ladjuajat, že tuli šamalon piänökši. Jumalašta tuli tämä, i on kummana tiän šilmissä. ⁴³ Tämän täh šanon teilä: Kiskuočou teildä Jumalan kuningahuš, i anduačou rahvahalla, kumbane niin eläy. ⁴⁴ I ken langieu tämän kiven piällä, murenou; a kenen piällä langieu, že mädženöy. ⁴⁵ I kuulduo arhereit i ~~farise it~~fariseit hänen arvauttamizie, kekšittih, heih näh pagizou,| ⁴⁶ I ečittih händä ottua, da varattih rahvašta, rahvaš pidi händä prorokkana.

October 23, 2025 in 10:53 Ирина Новак

changed the text
Kolmattakymmendä enžimäne piä. ¹ I kuin tuldih Ijerusaliman läššä, i mändih Vifsfagijah Eleona¦-¦goran luo, šilloin työndi Iisus kahta opaššettavua,| ² I šano heilä: Mängiä kyläh, kumbane on tiän kohašša; i šielä löyvättä šivotun oslan i šälgy hänen kera; kerittähyö, tuogua miun luo. ³ I kuin ken teilä min šanonnou, šanokkua; Herralla heidä pidäy; i terväh hiät työndäy. ⁴ Tämä kaikki oli, ana liey prorokan šanalla, kuin hiän šano:| ⁵ Šanokkua Sionan tyttärellä: Ka šiun Kuningaš tulou šiun luo tyyni, istuu oslalla i hänen šällyllä. ⁶ Opaššettavat mändih i luajittih kuin käški heilä Iisus:| ⁷ Tuodih oslan i šällyn i pandih hiän piällä omat vuattiet, i istuih hiän piällä. ⁸ Ylen äijä rahvašta leviteldih tiedä myöt’ omat vuattiet, a toizet leikattih puuloista okšazie i pirotettih tiedä myöt’. ⁹ A rahvaš ieldä päin i jälleldä aštujat möistih paissešša: Osanna Davidan Poijalla, hyvin paistu olet tulija Jumalan nimeššä; osanna ylizissä. ¹⁰ I kuin mäni hiän Ijerusalimah, kaikki linna yleni i paistih: Ken on tämä? ¹¹ A rahvaš paistih: Tämä on Iisus Galilejan Nazarietašta prorokka. ¹² I mäni Iisus Jumalan kirikköh i ajo kaikki myöjät i kaupiččijat kiriköššä, i kaupiččijien i gul’uzien myöjien issunda¦šijat levitti,| ¹³ I pagizi heilä: Kirjutettu on: Miun kodi malittu¦kojiksi nimittiäčöy; a työ luadija häneštä razboiniekojen majan. ¹⁴ I tuldih hänen luo kiriköššä rammat i šogiet, i hiät tervehytti. ¹⁵ Nähtyö arhereit i kirjamiehet kummie, kumbazie hiän luadi, i lapšie kiriköššä mögizömäššä i pagizomašša: Osanna Davidan Poijalla; ajattaliečettih hänen piällä| ¹⁶ I šanottih hänellä: Kuulet¦go, midä nämä paissah? Iisus šano heilä: Niin, että¦go työ konža lugen: Lapšien i imijien šuušta luajit kiitännän? ¹⁷ I hyllättyö hiät, läksi pois’ linnašta Vifanijah, i šielä šeizattih elämäh. ¹⁸ Huomenekšella järelläh läksi linnah, i nälläšty:| ¹⁹ I kuin nägi hiän yhen smokouničča¦puun tiedä vaš, tuli hänen luo, i ni¦midä häneššä ei löydän, vain yhet lehet; i šano hänellä: Ana igäh šiušta ni¦konža ei liene eineštä. I šidä kerdua kuivi smokouničča¦puu. ²⁰ I nähtyö, opaššettavat diivuoliečettih: Kuin terväh kuivi smokouničča¦puu? ²¹ Vaštah šano heilä Iisus: Amin’ šanon teilä: Kuin on teisä viero i uškonetta, ei mi tämän, mi on smokouničča¦puulla, luajitta; da i kuin i goralla tällä šanonetta: Liikaha i luottuače mereh; niin i lienöy;| ²² I kaikki, midä pakkuonnetta malitušša, uškuos’s’a, liey teilä. ²³ I kuin mäni hiän kirikköh i rubei opaštamah, lähendiäčettih hänen luo arhereit i rahvahan vanhemmat i šanottih: Midä myöt’ šie tädä luajit? I ken šiula ando muozen vallan? ²⁴ Vaštah šano heilä Iisus: Kyžyn i mie teistä yhtä paginua, kumbazen kuin šanotta, šanon i mie teilä, kuda valdua myöt’ tädä luajin. ²⁵ Iivanan rissitändä mistä oli: taivahašta¦go, ali inehmizistä? A hyö mieleššä niin piettih: Kuin šanomma: Taivahašta, šanou meilä: Nin mintäh että uškon hänellä? ²⁶ A kuin šanomma: Inehmizistä, varajamma rahvašta, kaikin Iivanua pietäh prorokkana. ²⁷ I vaštah šanottih Šyndyruohtinalla: Emmä tiijä. I hiän šano heilä: Niin i mie en šano teilä, kenen valdua myöt’ tädä luajin. ²⁸ Kuin työ šanotta? Yhellä miehellä oli kakši poigua; i tulduo enžimäzen luo, šano: Poiga, mäne nyt luaji miun savušša. ²⁹ A hiän vaštah šano: En taho; jälgeh tuli hänellä pahamielešti, i läksi. ³⁰ I tulduo toizen luo, niin že šano. Že vaštah šano: Mie, tuatto, lähen; i ei lähten. ³¹ Kumbane molemmista luadi izän mieleh? Hyö šanottih: Enžimäne. Šano heilä Iisus: Amin’ šanon teilä, mitarit i huigeih azeih šegonuot ieldä päin teidä ollah taivaš¦kuningahuošša. ³² Tuli tiän luo rissittäjä Iivana oigieda tiedä myöt’, i työ että uškon hänellä, a mitarit i huigeih azeih šegonuot uššottih hänellä; a työ, nähtyö, että tahton jälgiperillä uškuo hänellä. ³³ Toista arvauttamis’t’a kuulgua.^ Yksi huolova izändä issutti savun, i lujah hänen aijotti, i kaivo häneh vuuvannan, i šeizatti paččahan, i ando kaikki ~~savunkaččojilla~~savun¦kaččojilla, i pois’ läksi. ³⁴ Konža tuli aiga kerätä einehie, työndi omie inehmizie ~~savunkaččojien~~savun¦kaččojien luo, ottua hänen einehet. ³⁵ I ~~savunkaččojat~~savun¦kaččojat, šidohuo hänen inehmizie, kummas’t’a lyödih, kumbazen tapettih, a kummas’t’a kivilöilä tapettih. ³⁶ Vielä hiän työndi toizie inehmizie enämmän enžimäzie; i niillä niin že luajittih. ³⁷ A jälgiperillä hiän luo työndi oman poijan i pidi mieleššä: Huijuštuačetah miun poigua. ³⁸ A ~~savunkaččojat~~savun¦kaččojat, nähtyö poigua, keškenäh paistih: Tällä jiäy kaikki elo; aštukkua, tapamma hänen i otamma hänen eländehen. ³⁹ I šivuttuo, pois’ savušta otettih hänen i tapettih. ⁴⁰ I konža tulou savun izändä, min luadiu niillä ~~savunkaččojilla~~savun¦kaččojilla? ⁴¹ Hyö šanottih hänellä: Pahat šurmalla hävittäy; i savun andau toizilla kaččojilla, kumbazet i annetah hänellä einehet aijalla. ⁴² Šano heilä Iisus: Että¦go työ konža lugen kirjoisa: Kivi, kummas’t’a pengottih ladjuajat, že tuli šamalon piänökši. Jumalašta tuli tämä, i on kummana tiän šilmissä. ⁴³ Tämän täh šanon teilä: Kiskuočou teildä Jumalan kuningahuš, i anduačou rahvahalla, kumbane niin eläy. ⁴⁴ I ken langieu tämän kiven piällä, murenou; a kenen piällä langieu, že mädženöy. ⁴⁵ I kuulduo arhereit i farise it hänen arvauttamizie, kekšittih, heih näh pagizou,| ⁴⁶ I ečittih händä ottua, da varattih rahvašta, rahvaš pidi händä prorokkana.

October 23, 2025 in 10:52 Ирина Новак

changed the text
Kolmattakymmendä enžimäne piä. ¹ I kuin tuldih Ijerusaliman läššä, i mändih Vifsfagijah Eleona¦-¦goran luo, šilloin työndi Iisus kahta opaššettavua,| ² I šano heilä: Mängiä kyläh, kumbane on tiän kohašša; i šielä löyvättä šivotun oslan i šälgy hänen kera; kerittähyö, tuogua miun luo. ³ I kuin ken teilä min šanonnou, šanokkua; Herralla heidä pidäy; i terväh hiät työndäy. ⁴ Tämä kaikki oli, ana liey prorokan šanalla, kuin hiän šano:| ⁵ Šanokkua Sionan tyttärellä: Ka šiun Kuningaš tulou šiun luo tyyni, istuu oslalla i hänen šällyllä. ⁶ Opaššettavat mändih i luajittih kuin käški heilä Iisus:| ⁷ Tuodih oslan i šällyn i pandih hiän piällä omat vuattiet, i istuih hiän piällä. ⁸ Ylen äijä rahvašta leviteldih tiedä myöt’ omat vuattiet, a toizet leikattih puuloista okšazie i pirotettih tiedä myöt’. ⁹ A rahvaš ieldä päin i jälleldä aštujat möistih paissešša: Osanna Davidan Poijalla, hyvin paistu olet tulija Jumalan nimeššä; osanna ylizissä. ¹⁰ I kuin mäni hiän Ijerusalimah, kaikki linna yleni i paistih: Ken on tämä? ¹¹ A rahvaš paistih: Tämä on Iisus Galilejan Nazarietašta prorokka. ¹² I mäni Iisus Jumalan kirikköh i ajo kaikki myöjät i kaupiččijat kiriköššä, i kaupiččijien i gul’uzien myöjien issunda¦šijat levitti,| ¹³ I pagizi heilä: Kirjutettu on: Miun kodi malittu¦kojiksi nimittiäčöy; a työ luadija häneštä razboiniekojen majan. ¹⁴ I tuldih hänen luo kiriköššä rammat i šogiet, i hiät tervehytti. ¹⁵ Nähtyö arhereit i kirjamiehet kummie, kumbazie hiän luadi, i lapšie kiriköššä mögizömäššä i pagizomašša: Osanna Davidan Poijalla; ajattaliečettih hänen piällä| ¹⁶ I šanottih hänellä: Kuulet¦go, midä nämä paissah? Iisus šano heilä: Niin, että¦go työ konža lugen: Lapšien i imijien šuušta luajit kiitännän? ¹⁷ I hyllättyö hiät, läksi pois’ linnašta Vifanijah, i šielä šeizattih elämäh. ¹⁸ Huomenekšella järelläh läksi linnah, i nälläšty:| ¹⁹ I kuin nägi hiän yhen smokouničča¦puun tiedä vaš, tuli hänen luo, i ni¦midä häneššä ei löydän, vain yhet lehet; i šano hänellä: Ana igäh šiušta ni¦konža ei liene eineštä. I šidä kerdua kuivi smokouničča¦puu. ²⁰ I nähtyö, opaššettavat diivuoliečettih: Kuin terväh kuivi smokouničča¦puu? ²¹ Vaštah šano heilä Iisus: Amin’ šanon teilä: Kuin on teisä viero i uškonetta, ei mi tämän, mi on smokouničča¦puulla, luajitta; da i kuin i goralla tällä šanonetta: Liikaha i luottuače mereh; niin i lienöy;| ²² I kaikki, midä pakkuonnetta malitušša, uškuos’s’a, liey teilä. ²³ I kuin mäni hiän kirikköh i rubei opaštamah, lähendiäčettih hänen luo arhereit i rahvahan vanhemmat i šanottih: Midä myöt’ šie tädä luajit? I ken šiula ando muozen vallan? ²⁴ Vaštah šano heilä Iisus: Kyžyn i mie teistä yhtä paginua, kumbazen kuin šanotta, šanon i mie teilä, kuda valdua myöt’ tädä luajin. ²⁵ Iivanan rissitändä mistä oli: taivahašta¦go, ali inehmizistä? A hyö mieleššä niin piettih: Kuin šanomma: Taivahašta, šanou meilä: Nin mintäh että uškon hänellä? ²⁶ A kuin šanomma: Inehmizistä, varajamma rahvašta, kaikin Iivanua pietäh prorokkana. ²⁷ I vaštah šanottih Šyndyruohtinalla: Emmä tiijä. I hiän šano heilä: Niin i mie en šano teilä, kenen valdua myöt’ tädä luajin. ²⁸ Kuin työ šanotta? Yhellä miehellä oli kakši poigua; i tulduo enžimäzen luo, šano: Poiga, mäne nyt luaji miun savušša. ²⁹ A hiän vaštah šano: En taho; jälgeh tuli hänellä pahamielešti, i läksi. ³⁰ I tulduo toizen luo, niin že šano. Že vaštah šano: Mie, tuatto, lähen; i ei lähten. ³¹ Kumbane molemmista luadi izän mieleh? Hyö šanottih: Enžimäne. Šano heilä Iisus: Amin’ šanon teilä, mitarit i huigeih azeih šegonuot ieldä päin teidä ollah ~~taivaškuningahuošša~~taivaš¦kuningahuošša. ³² Tuli tiän luo rissittäjä Iivana oigieda tiedä myöt’, i työ että uškon hänellä, a mitarit i huigeih azeih šegonuot uššottih hänellä; a työ, nähtyö, että tahton jälgiperillä uškuo hänellä. ³³ Toista arvauttamis’t’a kuulgua.^ Yksi huolova izändä issutti savun, i lujah hänen aijotti, i kaivo häneh vuuvannan, i šeizatti paččahan, i ando kaikki savunkaččojilla, i pois’ läksi. ³⁴ Konža tuli aiga kerätä einehie, työndi omie inehmizie savunkaččojien luo, ottua hänen einehet. ³⁵ I savunkaččojat, šidohuo hänen inehmizie, kummas’t’a lyödih, kumbazen tapettih, a kummas’t’a kivilöilä tapettih. ³⁶ Vielä hiän työndi toizie inehmizie enämmän enžimäzie; i niillä niin že luajittih. ³⁷ A jälgiperillä hiän luo työndi oman poijan i pidi mieleššä: Huijuštuačetah miun poigua. ³⁸ A savunkaččojat, nähtyö poigua, keškenäh paistih: Tällä jiäy kaikki elo; aštukkua, tapamma hänen i otamma hänen eländehen. ³⁹ I šivuttuo, pois’ savušta otettih hänen i tapettih. ⁴⁰ I konža tulou savun izändä, min luadiu niillä savunkaččojilla? ⁴¹ Hyö šanottih hänellä: Pahat šurmalla hävittäy; i savun andau toizilla kaččojilla, kumbazet i annetah hänellä einehet aijalla. ⁴² Šano heilä Iisus: Että¦go työ konža lugen kirjoisa: Kivi, kummas’t’a pengottih ladjuajat, že tuli šamalon piänökši. Jumalašta tuli tämä, i on kummana tiän šilmissä. ⁴³ Tämän täh šanon teilä: Kiskuočou teildä Jumalan kuningahuš, i anduačou rahvahalla, kumbane niin eläy. ⁴⁴ I ken langieu tämän kiven piällä, murenou; a kenen piällä langieu, že mädženöy. ⁴⁵ I kuulduo arhereit i farise it hänen arvauttamizie, kekšittih, heih näh pagizou,| ⁴⁶ I ečittih händä ottua, da varattih rahvašta, rahvaš pidi händä prorokkana.

October 23, 2025 in 10:48 Ирина Новак

changed the text
Kolmattakymmendä enžimäne piä. ¹ I kuin tuldih Ijerusaliman läššä, i mändih Vifsfagijah Eleona¦-¦goran luo, šilloin työndi Iisus kahta opaššettavua,| ² I šano heilä: Mängiä kyläh, kumbane on tiän kohašša; i šielä löyvättä šivotun oslan i šälgy hänen kera; kerittähyö, tuogua miun luo. ³ I kuin ken teilä min šanonnou, šanokkua; Herralla heidä pidäy; i terväh hiät työndäy. ⁴ Tämä kaikki oli, ana liey prorokan šanalla, kuin hiän šano:| ⁵ Šanokkua Sionan tyttärellä: Ka šiun Kuningaš tulou šiun luo tyyni, istuu oslalla i hänen šällyllä. ⁶ Opaššettavat mändih i luajittih kuin käški heilä Iisus:| ⁷ Tuodih oslan i šällyn i pandih hiän piällä omat vuattiet, i istuih hiän piällä. ⁸ Ylen äijä rahvašta leviteldih tiedä myöt’ omat vuattiet, a toizet leikattih puuloista okšazie i pirotettih tiedä myöt’. ⁹ A rahvaš ieldä päin i jälleldä aštujat möistih paissešša: Osanna Davidan Poijalla, hyvin paistu olet tulija Jumalan nimeššä; osanna ylizissä. ¹⁰ I kuin mäni hiän Ijerusalimah, kaikki linna yleni i paistih: Ken on tämä? ¹¹ A rahvaš paistih: Tämä on Iisus Galilejan Nazarietašta prorokka. ¹² I mäni Iisus Jumalan kirikköh i ajo kaikki myöjät i kaupiččijat kiriköššä, i kaupiččijien i gul’uzien myöjien issunda¦šijat levitti,| ¹³ I pagizi heilä: Kirjutettu on: Miun kodi malittu¦kojiksi nimittiäčöy; a työ luadija häneštä razboiniekojen majan. ¹⁴ I tuldih hänen luo kiriköššä rammat i šogiet, i hiät tervehytti. ¹⁵ Nähtyö arhereit i kirjamiehet kummie, kumbazie hiän luadi, i lapšie kiriköššä mögizömäššä i pagizomašša: Osanna Davidan Poijalla; ajattaliečettih hänen piällä| ¹⁶ I šanottih hänellä: Kuulet¦go, midä nämä paissah? Iisus šano heilä: Niin, että¦go työ konža lugen: Lapšien i imijien šuušta luajit kiitännän? ¹⁷ I hyllättyö hiät, läksi pois’ linnašta Vifanijah, i šielä šeizattih elämäh. ¹⁸ Huomenekšella järelläh läksi linnah, i nälläšty:| ¹⁹ I kuin nägi hiän yhen smokouničča¦puun tiedä vaš, tuli hänen luo, i ni¦midä häneššä ei löydän, vain yhet lehet; i šano hänellä: Ana igäh šiušta ni¦konža ei liene eineštä. I šidä kerdua kuivi smokouničča¦puu. ²⁰ I nähtyö, opaššettavat diivuoliečettih: Kuin terväh kuivi smokouničča¦puu? ²¹ Vaštah šano heilä Iisus: Amin’ šanon teilä: Kuin on teisä viero i uškonetta, ei mi tämän, mi on ~~smokouniččapuulla~~smokouničča¦puulla, luajitta; da i kuin i goralla tällä šanonetta: Liikaha i luottuače mereh; niin i lienöy;| ²² I kaikki, midä pakkuonnetta malitušša, uškuos’s’a, liey teilä. ²³ I kuin mäni hiän kirikköh i rubei opaštamah, lähendiäčettih hänen luo arhereit i rahvahan vanhemmat i šanottih: Midä myöt’ šie tädä luajit? I ken šiula ando muozen vallan? ²⁴ Vaštah šano heilä Iisus: Kyžyn i mie teistä yhtä paginua, kumbazen kuin šanotta, šanon i mie teilä, kuda valdua myöt’ tädä luajin. ²⁵ Iivanan rissitändä mistä oli: taivahašta¦go, ali inehmizistä? A hyö mieleššä niin piettih: Kuin šanomma: Taivahašta, šanou meilä: Nin mintäh että uškon hänellä? ²⁶ A kuin šanomma: Inehmizistä, varajamma rahvašta, kaikin Iivanua pietäh prorokkana. ²⁷ I vaštah šanottih Šyndyruohtinalla: Emmä tiijä. I hiän šano heilä: Niin i mie en šano teilä, kenen valdua myöt’ tädä luajin. ²⁸ Kuin työ šanotta? Yhellä miehellä oli kakši poigua; i tulduo enžimäzen luo, šano: Poiga, mäne nyt luaji miun savušša. ²⁹ A hiän vaštah šano: En taho; jälgeh tuli hänellä pahamielešti, i läksi. ³⁰ I tulduo toizen luo, niin že šano. Že vaštah šano: Mie, tuatto, lähen; i ei lähten. ³¹ Kumbane molemmista luadi izän mieleh? Hyö šanottih: Enžimäne. Šano heilä Iisus: Amin’ šanon teilä, mitarit i huigeih azeih šegonuot ieldä päin teidä ollah taivaškuningahuošša. ³² Tuli tiän luo rissittäjä Iivana oigieda tiedä myöt’, i työ että uškon hänellä, a mitarit i huigeih azeih šegonuot uššottih hänellä; a työ, nähtyö, että tahton jälgiperillä uškuo hänellä. ³³ Toista arvauttamis’t’a kuulgua.^ Yksi huolova izändä issutti savun, i lujah hänen aijotti, i kaivo häneh vuuvannan, i šeizatti paččahan, i ando kaikki savunkaččojilla, i pois’ läksi. ³⁴ Konža tuli aiga kerätä einehie, työndi omie inehmizie savunkaččojien luo, ottua hänen einehet. ³⁵ I savunkaččojat, šidohuo hänen inehmizie, kummas’t’a lyödih, kumbazen tapettih, a kummas’t’a kivilöilä tapettih. ³⁶ Vielä hiän työndi toizie inehmizie enämmän enžimäzie; i niillä niin že luajittih. ³⁷ A jälgiperillä hiän luo työndi oman poijan i pidi mieleššä: Huijuštuačetah miun poigua. ³⁸ A savunkaččojat, nähtyö poigua, keškenäh paistih: Tällä jiäy kaikki elo; aštukkua, tapamma hänen i otamma hänen eländehen. ³⁹ I šivuttuo, pois’ savušta otettih hänen i tapettih. ⁴⁰ I konža tulou savun izändä, min luadiu niillä savunkaččojilla? ⁴¹ Hyö šanottih hänellä: Pahat šurmalla hävittäy; i savun andau toizilla kaččojilla, kumbazet i annetah hänellä einehet aijalla. ⁴² Šano heilä Iisus: Että¦go työ konža lugen kirjoisa: Kivi, kummas’t’a pengottih ladjuajat, že tuli šamalon piänökši. Jumalašta tuli tämä, i on kummana tiän šilmissä. ⁴³ Tämän täh šanon teilä: Kiskuočou teildä Jumalan kuningahuš, i anduačou rahvahalla, kumbane niin eläy. ⁴⁴ I ken langieu tämän kiven piällä, murenou; a kenen piällä langieu, že mädženöy. ⁴⁵ I kuulduo arhereit i farise it hänen arvauttamizie, kekšittih, heih näh pagizou,| ⁴⁶ I ečittih händä ottua, da varattih rahvašta, rahvaš pidi händä prorokkana.

October 23, 2025 in 10:47 Ирина Новак

changed the text
Kolmattakymmendä enžimäne piä. ¹ I kuin tuldih Ijerusaliman läššä, i mändih Vifsfagijah Eleona¦-¦goran luo, šilloin työndi Iisus kahta opaššettavua,| ² I šano heilä: Mängiä kyläh, kumbane on tiän kohašša; i šielä löyvättä šivotun oslan i šälgy hänen kera; kerittähyö, tuogua miun luo. ³ I kuin ken teilä min šanonnou, šanokkua; Herralla heidä pidäy; i terväh hiät työndäy. ⁴ Tämä kaikki oli, ana liey prorokan šanalla, kuin hiän šano:| ⁵ Šanokkua Sionan tyttärellä: Ka šiun Kuningaš tulou šiun luo tyyni, istuu oslalla i hänen šällyllä. ⁶ Opaššettavat mändih i luajittih kuin käški heilä Iisus:| ⁷ Tuodih oslan i šällyn i pandih hiän piällä omat vuattiet, i istuih hiän piällä. ⁸ Ylen äijä rahvašta leviteldih tiedä myöt’ omat vuattiet, a toizet leikattih puuloista okšazie i pirotettih tiedä myöt’. ⁹ A rahvaš ieldä päin i jälleldä aštujat möistih paissešša: Osanna Davidan Poijalla, hyvin paistu olet tulija Jumalan nimeššä; osanna ylizissä. ¹⁰ I kuin mäni hiän Ijerusalimah, kaikki linna yleni i paistih: Ken on tämä? ¹¹ A rahvaš paistih: Tämä on Iisus Galilejan Nazarietašta prorokka. ¹² I mäni Iisus Jumalan kirikköh i ajo kaikki myöjät i kaupiččijat kiriköššä, i kaupiččijien i gul’uzien myöjien issunda¦šijat levitti,| ¹³ I pagizi heilä: Kirjutettu on: Miun kodi malittu¦kojiksi nimittiäčöy; a työ luadija häneštä razboiniekojen majan. ¹⁴ I tuldih hänen luo kiriköššä rammat i šogiet, i hiät tervehytti. ¹⁵ Nähtyö arhereit i kirjamiehet kummie, kumbazie hiän luadi, i lapšie kiriköššä mögizömäššä i pagizomašša: Osanna Davidan Poijalla; ajattaliečettih hänen piällä| ¹⁶ I šanottih hänellä: Kuulet¦go, midä nämä paissah? Iisus šano heilä: Niin, että¦go työ konža lugen: Lapšien i imijien šuušta luajit kiitännän? ¹⁷ I hyllättyö hiät, läksi pois’ linnašta Vifanijah, i šielä šeizattih elämäh. ¹⁸ Huomenekšella järelläh läksi linnah, i nälläšty:| ¹⁹ I kuin nägi hiän yhen smokouničča¦puun tiedä vaš, tuli hänen luo, i ni¦midä häneššä ei löydän, vain yhet lehet; i šano hänellä: Ana igäh šiušta ni¦konža ei liene eineštä. I šidä kerdua kuivi ~~smokouniččapuu~~smokouničča¦puu. ²⁰ I nähtyö, opaššettavat diivuoliečettih: Kuin terväh kuivi smokouničča¦puu? ²¹ Vaštah šano heilä Iisus: Amin’ šanon teilä: Kuin on teisä viero i uškonetta, ei mi tämän, mi on smokouniččapuulla, luajitta; da i kuin i goralla tällä šanonetta: Liikaha i luottuače mereh; niin i lienöy;| ²² I kaikki, midä pakkuonnetta malitušša, uškuos’s’a, liey teilä. ²³ I kuin mäni hiän kirikköh i rubei opaštamah, lähendiäčettih hänen luo arhereit i rahvahan vanhemmat i šanottih: Midä myöt’ šie tädä luajit? I ken šiula ando muozen vallan? ²⁴ Vaštah šano heilä Iisus: Kyžyn i mie teistä yhtä paginua, kumbazen kuin šanotta, šanon i mie teilä, kuda valdua myöt’ tädä luajin. ²⁵ Iivanan rissitändä mistä oli: taivahašta¦go, ali inehmizistä? A hyö mieleššä niin piettih: Kuin šanomma: Taivahašta, šanou meilä: Nin mintäh että uškon hänellä? ²⁶ A kuin šanomma: Inehmizistä, varajamma rahvašta, kaikin Iivanua pietäh prorokkana. ²⁷ I vaštah šanottih Šyndyruohtinalla: Emmä tiijä. I hiän šano heilä: Niin i mie en šano teilä, kenen valdua myöt’ tädä luajin. ²⁸ Kuin työ šanotta? Yhellä miehellä oli kakši poigua; i tulduo enžimäzen luo, šano: Poiga, mäne nyt luaji miun savušša. ²⁹ A hiän vaštah šano: En taho; jälgeh tuli hänellä pahamielešti, i läksi. ³⁰ I tulduo toizen luo, niin že šano. Že vaštah šano: Mie, tuatto, lähen; i ei lähten. ³¹ Kumbane molemmista luadi izän mieleh? Hyö šanottih: Enžimäne. Šano heilä Iisus: Amin’ šanon teilä, mitarit i huigeih azeih šegonuot ieldä päin teidä ollah taivaškuningahuošša. ³² Tuli tiän luo rissittäjä Iivana oigieda tiedä myöt’, i työ että uškon hänellä, a mitarit i huigeih azeih šegonuot uššottih hänellä; a työ, nähtyö, että tahton jälgiperillä uškuo hänellä. ³³ Toista arvauttamis’t’a kuulgua.^ Yksi huolova izändä issutti savun, i lujah hänen aijotti, i kaivo häneh vuuvannan, i šeizatti paččahan, i ando kaikki savunkaččojilla, i pois’ läksi. ³⁴ Konža tuli aiga kerätä einehie, työndi omie inehmizie savunkaččojien luo, ottua hänen einehet. ³⁵ I savunkaččojat, šidohuo hänen inehmizie, kummas’t’a lyödih, kumbazen tapettih, a kummas’t’a kivilöilä tapettih. ³⁶ Vielä hiän työndi toizie inehmizie enämmän enžimäzie; i niillä niin že luajittih. ³⁷ A jälgiperillä hiän luo työndi oman poijan i pidi mieleššä: Huijuštuačetah miun poigua. ³⁸ A savunkaččojat, nähtyö poigua, keškenäh paistih: Tällä jiäy kaikki elo; aštukkua, tapamma hänen i otamma hänen eländehen. ³⁹ I šivuttuo, pois’ savušta otettih hänen i tapettih. ⁴⁰ I konža tulou savun izändä, min luadiu niillä savunkaččojilla? ⁴¹ Hyö šanottih hänellä: Pahat šurmalla hävittäy; i savun andau toizilla kaččojilla, kumbazet i annetah hänellä einehet aijalla. ⁴² Šano heilä Iisus: Että¦go työ konža lugen kirjoisa: Kivi, kummas’t’a pengottih ladjuajat, že tuli šamalon piänökši. Jumalašta tuli tämä, i on kummana tiän šilmissä. ⁴³ Tämän täh šanon teilä: Kiskuočou teildä Jumalan kuningahuš, i anduačou rahvahalla, kumbane niin eläy. ⁴⁴ I ken langieu tämän kiven piällä, murenou; a kenen piällä langieu, že mädženöy. ⁴⁵ I kuulduo arhereit i farise it hänen arvauttamizie, kekšittih, heih näh pagizou,| ⁴⁶ I ečittih händä ottua, da varattih rahvašta, rahvaš pidi händä prorokkana.

October 23, 2025 in 10:47 Ирина Новак

changed the text
Kolmattakymmendä enžimäne piä. ¹ I kuin tuldih Ijerusaliman läššä, i mändih Vifsfagijah Eleona¦-¦goran luo, šilloin työndi Iisus kahta opaššettavua,| ² I šano heilä: Mängiä kyläh, kumbane on tiän kohašša; i šielä löyvättä šivotun oslan i šälgy hänen kera; kerittähyö, tuogua miun luo. ³ I kuin ken teilä min šanonnou, šanokkua; Herralla heidä pidäy; i terväh hiät työndäy. ⁴ Tämä kaikki oli, ana liey prorokan šanalla, kuin hiän šano:| ⁵ Šanokkua Sionan tyttärellä: Ka šiun Kuningaš tulou šiun luo tyyni, istuu oslalla i hänen šällyllä. ⁶ Opaššettavat mändih i luajittih kuin käški heilä Iisus:| ⁷ Tuodih oslan i šällyn i pandih hiän piällä omat vuattiet, i istuih hiän piällä. ⁸ Ylen äijä rahvašta leviteldih tiedä myöt’ omat vuattiet, a toizet leikattih puuloista okšazie i pirotettih tiedä myöt’. ⁹ A rahvaš ieldä päin i jälleldä aštujat möistih paissešša: Osanna Davidan Poijalla, hyvin paistu olet tulija Jumalan nimeššä; osanna ylizissä. ¹⁰ I kuin mäni hiän Ijerusalimah, kaikki linna yleni i paistih: Ken on tämä? ¹¹ A rahvaš paistih: Tämä on Iisus Galilejan Nazarietašta prorokka. ¹² I mäni Iisus Jumalan kirikköh i ajo kaikki myöjät i kaupiččijat kiriköššä, i kaupiččijien i gul’uzien myöjien issunda¦šijat levitti,| ¹³ I pagizi heilä: Kirjutettu on: Miun kodi malittu¦kojiksi nimittiäčöy; a työ luadija häneštä razboiniekojen majan. ¹⁴ I tuldih hänen luo kiriköššä rammat i šogiet, i hiät tervehytti. ¹⁵ Nähtyö arhereit i kirjamiehet kummie, kumbazie hiän luadi, i lapšie kiriköššä mögizömäššä i pagizomašša: Osanna Davidan Poijalla; ajattaliečettih hänen piällä| ¹⁶ I šanottih hänellä: Kuulet¦go, midä nämä paissah? Iisus šano heilä: Niin, että¦go työ konža lugen: Lapšien i imijien šuušta luajit kiitännän? ¹⁷ I hyllättyö hiät, läksi pois’ linnašta Vifanijah, i šielä šeizattih elämäh. ¹⁸ Huomenekšella järelläh läksi linnah, i nälläšty:| ¹⁹ I kuin nägi hiän yhen smokouničča¦puun tiedä vaš, tuli hänen luo, i ni¦midä häneššä ei löydän, vain yhet lehet; i šano hänellä: Ana igäh šiušta ni¦konža ei liene eineštä. I šidä kerdua kuivi smokouniččapuu. ²⁰ I nähtyö, opaššettavat diivuoliečettih: Kuin terväh kuivi ~~smokouniččapuu~~smokouničča¦puu? ²¹ Vaštah šano heilä Iisus: Amin’ šanon teilä: Kuin on teisä viero i uškonetta, ei mi tämän, mi on smokouniččapuulla, luajitta; da i kuin i goralla tällä šanonetta: Liikaha i luottuače mereh; niin i lienöy;| ²² I kaikki, midä pakkuonnetta malitušša, uškuos’s’a, liey teilä. ²³ I kuin mäni hiän kirikköh i rubei opaštamah, lähendiäčettih hänen luo arhereit i rahvahan vanhemmat i šanottih: Midä myöt’ šie tädä luajit? I ken šiula ando muozen vallan? ²⁴ Vaštah šano heilä Iisus: Kyžyn i mie teistä yhtä paginua, kumbazen kuin šanotta, šanon i mie teilä, kuda valdua myöt’ tädä luajin. ²⁵ Iivanan rissitändä mistä oli: taivahašta¦go, ali inehmizistä? A hyö mieleššä niin piettih: Kuin šanomma: Taivahašta, šanou meilä: Nin mintäh että uškon hänellä? ²⁶ A kuin šanomma: Inehmizistä, varajamma rahvašta, kaikin Iivanua pietäh prorokkana. ²⁷ I vaštah šanottih Šyndyruohtinalla: Emmä tiijä. I hiän šano heilä: Niin i mie en šano teilä, kenen valdua myöt’ tädä luajin. ²⁸ Kuin työ šanotta? Yhellä miehellä oli kakši poigua; i tulduo enžimäzen luo, šano: Poiga, mäne nyt luaji miun savušša. ²⁹ A hiän vaštah šano: En taho; jälgeh tuli hänellä pahamielešti, i läksi. ³⁰ I tulduo toizen luo, niin že šano. Že vaštah šano: Mie, tuatto, lähen; i ei lähten. ³¹ Kumbane molemmista luadi izän mieleh? Hyö šanottih: Enžimäne. Šano heilä Iisus: Amin’ šanon teilä, mitarit i huigeih azeih šegonuot ieldä päin teidä ollah taivaškuningahuošša. ³² Tuli tiän luo rissittäjä Iivana oigieda tiedä myöt’, i työ että uškon hänellä, a mitarit i huigeih azeih šegonuot uššottih hänellä; a työ, nähtyö, että tahton jälgiperillä uškuo hänellä. ³³ Toista arvauttamis’t’a kuulgua.^ Yksi huolova izändä issutti savun, i lujah hänen aijotti, i kaivo häneh vuuvannan, i šeizatti paččahan, i ando kaikki savunkaččojilla, i pois’ läksi. ³⁴ Konža tuli aiga kerätä einehie, työndi omie inehmizie savunkaččojien luo, ottua hänen einehet. ³⁵ I savunkaččojat, šidohuo hänen inehmizie, kummas’t’a lyödih, kumbazen tapettih, a kummas’t’a kivilöilä tapettih. ³⁶ Vielä hiän työndi toizie inehmizie enämmän enžimäzie; i niillä niin že luajittih. ³⁷ A jälgiperillä hiän luo työndi oman poijan i pidi mieleššä: Huijuštuačetah miun poigua. ³⁸ A savunkaččojat, nähtyö poigua, keškenäh paistih: Tällä jiäy kaikki elo; aštukkua, tapamma hänen i otamma hänen eländehen. ³⁹ I šivuttuo, pois’ savušta otettih hänen i tapettih. ⁴⁰ I konža tulou savun izändä, min luadiu niillä savunkaččojilla? ⁴¹ Hyö šanottih hänellä: Pahat šurmalla hävittäy; i savun andau toizilla kaččojilla, kumbazet i annetah hänellä einehet aijalla. ⁴² Šano heilä Iisus: Että¦go työ konža lugen kirjoisa: Kivi, kummas’t’a pengottih ladjuajat, že tuli šamalon piänökši. Jumalašta tuli tämä, i on kummana tiän šilmissä. ⁴³ Tämän täh šanon teilä: Kiskuočou teildä Jumalan kuningahuš, i anduačou rahvahalla, kumbane niin eläy. ⁴⁴ I ken langieu tämän kiven piällä, murenou; a kenen piällä langieu, že mädženöy. ⁴⁵ I kuulduo arhereit i farise it hänen arvauttamizie, kekšittih, heih näh pagizou,| ⁴⁶ I ečittih händä ottua, da varattih rahvašta, rahvaš pidi händä prorokkana.

October 23, 2025 in 10:45 Ирина Новак

changed the text
Kolmattakymmendä enžimäne piä. ¹ I kuin tuldih Ijerusaliman läššä, i mändih Vifsfagijah Eleona¦-¦goran luo, šilloin työndi Iisus kahta opaššettavua,| ² I šano heilä: Mängiä kyläh, kumbane on tiän kohašša; i šielä löyvättä šivotun oslan i šälgy hänen kera; kerittähyö, tuogua miun luo. ³ I kuin ken teilä min šanonnou, šanokkua; Herralla heidä pidäy; i terväh hiät työndäy. ⁴ Tämä kaikki oli, ana liey prorokan šanalla, kuin hiän šano:| ⁵ Šanokkua Sionan tyttärellä: Ka šiun Kuningaš tulou šiun luo tyyni, istuu oslalla i hänen šällyllä. ⁶ Opaššettavat mändih i luajittih kuin käški heilä Iisus:| ⁷ Tuodih oslan i šällyn i pandih hiän piällä omat vuattiet, i istuih hiän piällä. ⁸ Ylen äijä rahvašta leviteldih tiedä myöt’ omat vuattiet, a toizet leikattih puuloista okšazie i pirotettih tiedä myöt’. ⁹ A rahvaš ieldä päin i jälleldä aštujat möistih paissešša: Osanna Davidan Poijalla, hyvin paistu olet tulija Jumalan nimeššä; osanna ylizissä. ¹⁰ I kuin mäni hiän Ijerusalimah, kaikki linna yleni i paistih: Ken on tämä? ¹¹ A rahvaš paistih: Tämä on Iisus Galilejan Nazarietašta prorokka. ¹² I mäni Iisus Jumalan kirikköh i ajo kaikki myöjät i kaupiččijat kiriköššä, i kaupiččijien i gul’uzien myöjien issunda¦šijat levitti,| ¹³ I pagizi heilä: Kirjutettu on: Miun kodi malittu¦kojiksi nimittiäčöy; a työ luadija häneštä razboiniekojen majan. ¹⁴ I tuldih hänen luo kiriköššä rammat i šogiet, i hiät tervehytti. ¹⁵ Nähtyö arhereit i kirjamiehet kummie, kumbazie hiän luadi, i lapšie kiriköššä mögizömäššä i pagizomašša: Osanna Davidan Poijalla; ajattaliečettih hänen piällä| ¹⁶ I šanottih hänellä: Kuulet¦go, midä nämä paissah? Iisus šano heilä: Niin, että¦go työ konža lugen: Lapšien i imijien šuušta luajit kiitännän? ¹⁷ I hyllättyö hiät, läksi pois’ linnašta Vifanijah, i šielä šeizattih elämäh. ¹⁸ Huomenekšella järelläh läksi linnah, i nälläšty:| ¹⁹ I kuin nägi hiän yhen smokouničča¦puun tiedä vaš, tuli hänen luo, i ~~nimidä~~ni¦midä häneššä ei löydän, vain yhet lehet; i šano hänellä: Ana igäh šiušta ~~nikonža~~ni¦konža ei liene eineštä. I šidä kerdua kuivi smokouniččapuu. ²⁰ I nähtyö, opaššettavat diivuoliečettih: Kuin terväh kuivi smokouniččapuu? ²¹ Vaštah šano heilä Iisus: Amin’ šanon teilä: Kuin on teisä viero i uškonetta, ei mi tämän, mi on smokouniččapuulla, luajitta; da i kuin i goralla tällä šanonetta: Liikaha i luottuače mereh; niin i lienöy;| ²² I kaikki, midä pakkuonnetta malitušša, uškuos’s’a, liey teilä. ²³ I kuin mäni hiän kirikköh i rubei opaštamah, lähendiäčettih hänen luo arhereit i rahvahan vanhemmat i šanottih: Midä myöt’ šie tädä luajit? I ken šiula ando muozen vallan? ²⁴ Vaštah šano heilä Iisus: Kyžyn i mie teistä yhtä paginua, kumbazen kuin šanotta, šanon i mie teilä, kuda valdua myöt’ tädä luajin. ²⁵ Iivanan rissitändä mistä oli: taivahašta¦go, ali inehmizistä? A hyö mieleššä niin piettih: Kuin šanomma: Taivahašta, šanou meilä: Nin mintäh että uškon hänellä? ²⁶ A kuin šanomma: Inehmizistä, varajamma rahvašta, kaikin Iivanua pietäh prorokkana. ²⁷ I vaštah šanottih Šyndyruohtinalla: Emmä tiijä. I hiän šano heilä: Niin i mie en šano teilä, kenen valdua myöt’ tädä luajin. ²⁸ Kuin työ šanotta? Yhellä miehellä oli kakši poigua; i tulduo enžimäzen luo, šano: Poiga, mäne nyt luaji miun savušša. ²⁹ A hiän vaštah šano: En taho; jälgeh tuli hänellä pahamielešti, i läksi. ³⁰ I tulduo toizen luo, niin že šano. Že vaštah šano: Mie, tuatto, lähen; i ei lähten. ³¹ Kumbane molemmista luadi izän mieleh? Hyö šanottih: Enžimäne. Šano heilä Iisus: Amin’ šanon teilä, mitarit i huigeih azeih šegonuot ieldä päin teidä ollah taivaškuningahuošša. ³² Tuli tiän luo rissittäjä Iivana oigieda tiedä myöt’, i työ että uškon hänellä, a mitarit i huigeih azeih šegonuot uššottih hänellä; a työ, nähtyö, että tahton jälgiperillä uškuo hänellä. ³³ Toista arvauttamis’t’a kuulgua.^ Yksi huolova izändä issutti savun, i lujah hänen aijotti, i kaivo häneh vuuvannan, i šeizatti paččahan, i ando kaikki savunkaččojilla, i pois’ läksi. ³⁴ Konža tuli aiga kerätä einehie, työndi omie inehmizie savunkaččojien luo, ottua hänen einehet. ³⁵ I savunkaččojat, šidohuo hänen inehmizie, kummas’t’a lyödih, kumbazen tapettih, a kummas’t’a kivilöilä tapettih. ³⁶ Vielä hiän työndi toizie inehmizie enämmän enžimäzie; i niillä niin že luajittih. ³⁷ A jälgiperillä hiän luo työndi oman poijan i pidi mieleššä: Huijuštuačetah miun poigua. ³⁸ A savunkaččojat, nähtyö poigua, keškenäh paistih: Tällä jiäy kaikki elo; aštukkua, tapamma hänen i otamma hänen eländehen. ³⁹ I šivuttuo, pois’ savušta otettih hänen i tapettih. ⁴⁰ I konža tulou savun izändä, min luadiu niillä savunkaččojilla? ⁴¹ Hyö šanottih hänellä: Pahat šurmalla hävittäy; i savun andau toizilla kaččojilla, kumbazet i annetah hänellä einehet aijalla. ⁴² Šano heilä Iisus: Että¦go työ konža lugen kirjoisa: Kivi, kummas’t’a pengottih ladjuajat, že tuli šamalon piänökši. Jumalašta tuli tämä, i on kummana tiän šilmissä. ⁴³ Tämän täh šanon teilä: Kiskuočou teildä Jumalan kuningahuš, i anduačou rahvahalla, kumbane niin eläy. ⁴⁴ I ken langieu tämän kiven piällä, murenou; a kenen piällä langieu, že mädženöy. ⁴⁵ I kuulduo arhereit i farise it hänen arvauttamizie, kekšittih, heih näh pagizou,| ⁴⁶ I ečittih händä ottua, da varattih rahvašta, rahvaš pidi händä prorokkana.

October 23, 2025 in 10:44 Ирина Новак

changed the text
Kolmattakymmendä enžimäne piä. ¹ I kuin tuldih Ijerusaliman läššä, i mändih Vifsfagijah Eleona¦-¦goran luo, šilloin työndi Iisus kahta opaššettavua,| ² I šano heilä: Mängiä kyläh, kumbane on tiän kohašša; i šielä löyvättä šivotun oslan i šälgy hänen kera; kerittähyö, tuogua miun luo. ³ I kuin ken teilä min šanonnou, šanokkua; Herralla heidä pidäy; i terväh hiät työndäy. ⁴ Tämä kaikki oli, ana liey prorokan šanalla, kuin hiän šano:| ⁵ Šanokkua Sionan tyttärellä: Ka šiun Kuningaš tulou šiun luo tyyni, istuu oslalla i hänen šällyllä. ⁶ Opaššettavat mändih i luajittih kuin käški heilä Iisus:| ⁷ Tuodih oslan i šällyn i pandih hiän piällä omat vuattiet, i istuih hiän piällä. ⁸ Ylen äijä rahvašta leviteldih tiedä myöt’ omat vuattiet, a toizet leikattih puuloista okšazie i pirotettih tiedä myöt’. ⁹ A rahvaš ieldä päin i jälleldä aštujat möistih paissešša: Osanna Davidan Poijalla, hyvin paistu olet tulija Jumalan nimeššä; osanna ylizissä. ¹⁰ I kuin mäni hiän Ijerusalimah, kaikki linna yleni i paistih: Ken on tämä? ¹¹ A rahvaš paistih: Tämä on Iisus Galilejan Nazarietašta prorokka. ¹² I mäni Iisus Jumalan kirikköh i ajo kaikki myöjät i kaupiččijat kiriköššä, i kaupiččijien i gul’uzien myöjien issunda¦šijat levitti,| ¹³ I pagizi heilä: Kirjutettu on: Miun kodi malittu¦kojiksi nimittiäčöy; a työ luadija häneštä razboiniekojen majan. ¹⁴ I tuldih hänen luo kiriköššä rammat i šogiet, i hiät tervehytti. ¹⁵ Nähtyö arhereit i kirjamiehet kummie, kumbazie hiän luadi, i lapšie kiriköššä mögizömäššä i pagizomašša: Osanna Davidan Poijalla; ajattaliečettih hänen piällä| ¹⁶ I šanottih hänellä: Kuulet¦go, midä nämä paissah? Iisus šano heilä: Niin, että¦go työ konža lugen: Lapšien i imijien šuušta luajit kiitännän? ¹⁷ I hyllättyö hiät, läksi pois’ linnašta Vifanijah, i šielä šeizattih elämäh. ¹⁸ Huomenekšella järelläh läksi linnah, i nälläšty:| ¹⁹ I kuin nägi hiän yhen ~~smokouniččapuun~~smokouničča¦puun tiedä vaš, tuli hänen luo, i nimidä häneššä ei löydän, vain yhet lehet; i šano hänellä: Ana igäh šiušta nikonža ei liene eineštä. I šidä kerdua kuivi smokouniččapuu. ²⁰ I nähtyö, opaššettavat diivuoliečettih: Kuin terväh kuivi smokouniččapuu? ²¹ Vaštah šano heilä Iisus: Amin’ šanon teilä: Kuin on teisä viero i uškonetta, ei mi tämän, mi on smokouniččapuulla, luajitta; da i kuin i goralla tällä šanonetta: Liikaha i luottuače mereh; niin i lienöy;| ²² I kaikki, midä pakkuonnetta malitušša, uškuos’s’a, liey teilä. ²³ I kuin mäni hiän kirikköh i rubei opaštamah, lähendiäčettih hänen luo arhereit i rahvahan vanhemmat i šanottih: Midä myöt’ šie tädä luajit? I ken šiula ando muozen vallan? ²⁴ Vaštah šano heilä Iisus: Kyžyn i mie teistä yhtä paginua, kumbazen kuin šanotta, šanon i mie teilä, kuda valdua myöt’ tädä luajin. ²⁵ Iivanan rissitändä mistä oli: taivahašta¦go, ali inehmizistä? A hyö mieleššä niin piettih: Kuin šanomma: Taivahašta, šanou meilä: Nin mintäh että uškon hänellä? ²⁶ A kuin šanomma: Inehmizistä, varajamma rahvašta, kaikin Iivanua pietäh prorokkana. ²⁷ I vaštah šanottih Šyndyruohtinalla: Emmä tiijä. I hiän šano heilä: Niin i mie en šano teilä, kenen valdua myöt’ tädä luajin. ²⁸ Kuin työ šanotta? Yhellä miehellä oli kakši poigua; i tulduo enžimäzen luo, šano: Poiga, mäne nyt luaji miun savušša. ²⁹ A hiän vaštah šano: En taho; jälgeh tuli hänellä pahamielešti, i läksi. ³⁰ I tulduo toizen luo, niin že šano. Že vaštah šano: Mie, tuatto, lähen; i ei lähten. ³¹ Kumbane molemmista luadi izän mieleh? Hyö šanottih: Enžimäne. Šano heilä Iisus: Amin’ šanon teilä, mitarit i huigeih azeih šegonuot ieldä päin teidä ollah taivaškuningahuošša. ³² Tuli tiän luo rissittäjä Iivana oigieda tiedä myöt’, i työ että uškon hänellä, a mitarit i huigeih azeih šegonuot uššottih hänellä; a työ, nähtyö, että tahton jälgiperillä uškuo hänellä. ³³ Toista arvauttamis’t’a kuulgua.^ Yksi huolova izändä issutti savun, i lujah hänen aijotti, i kaivo häneh vuuvannan, i šeizatti paččahan, i ando kaikki savunkaččojilla, i pois’ läksi. ³⁴ Konža tuli aiga kerätä einehie, työndi omie inehmizie savunkaččojien luo, ottua hänen einehet. ³⁵ I savunkaččojat, šidohuo hänen inehmizie, kummas’t’a lyödih, kumbazen tapettih, a kummas’t’a kivilöilä tapettih. ³⁶ Vielä hiän työndi toizie inehmizie enämmän enžimäzie; i niillä niin že luajittih. ³⁷ A jälgiperillä hiän luo työndi oman poijan i pidi mieleššä: Huijuštuačetah miun poigua. ³⁸ A savunkaččojat, nähtyö poigua, keškenäh paistih: Tällä jiäy kaikki elo; aštukkua, tapamma hänen i otamma hänen eländehen. ³⁹ I šivuttuo, pois’ savušta otettih hänen i tapettih. ⁴⁰ I konža tulou savun izändä, min luadiu niillä savunkaččojilla? ⁴¹ Hyö šanottih hänellä: Pahat šurmalla hävittäy; i savun andau toizilla kaččojilla, kumbazet i annetah hänellä einehet aijalla. ⁴² Šano heilä Iisus: Että¦go työ konža lugen kirjoisa: Kivi, kummas’t’a pengottih ladjuajat, že tuli šamalon piänökši. Jumalašta tuli tämä, i on kummana tiän šilmissä. ⁴³ Tämän täh šanon teilä: Kiskuočou teildä Jumalan kuningahuš, i anduačou rahvahalla, kumbane niin eläy. ⁴⁴ I ken langieu tämän kiven piällä, murenou; a kenen piällä langieu, že mädženöy. ⁴⁵ I kuulduo arhereit i farise it hänen arvauttamizie, kekšittih, heih näh pagizou,| ⁴⁶ I ečittih händä ottua, da varattih rahvašta, rahvaš pidi händä prorokkana.

October 23, 2025 in 10:43 Ирина Новак

changed the text
Kolmattakymmendä enžimäne piä. ¹ I kuin tuldih Ijerusaliman läššä, i mändih Vifsfagijah Eleona¦-¦goran luo, šilloin työndi Iisus kahta opaššettavua,| ² I šano heilä: Mängiä kyläh, kumbane on tiän kohašša; i šielä löyvättä šivotun oslan i šälgy hänen kera; kerittähyö, tuogua miun luo. ³ I kuin ken teilä min šanonnou, šanokkua; Herralla heidä pidäy; i terväh hiät työndäy. ⁴ Tämä kaikki oli, ana liey prorokan šanalla, kuin hiän šano:| ⁵ Šanokkua Sionan tyttärellä: Ka šiun Kuningaš tulou šiun luo tyyni, istuu oslalla i hänen šällyllä. ⁶ Opaššettavat mändih i luajittih kuin käški heilä Iisus:| ⁷ Tuodih oslan i šällyn i pandih hiän piällä omat vuattiet, i istuih hiän piällä. ⁸ Ylen äijä rahvašta leviteldih tiedä myöt’ omat vuattiet, a toizet leikattih puuloista okšazie i pirotettih tiedä myöt’. ⁹ A rahvaš ieldä päin i jälleldä aštujat möistih paissešša: Osanna Davidan Poijalla, hyvin paistu olet tulija Jumalan nimeššä; osanna ylizissä. ¹⁰ I kuin mäni hiän Ijerusalimah, kaikki linna yleni i paistih: Ken on tämä? ¹¹ A rahvaš paistih: Tämä on Iisus Galilejan Nazarietašta prorokka. ¹² I mäni Iisus Jumalan kirikköh i ajo kaikki myöjät i kaupiččijat kiriköššä, i kaupiččijien i gul’uzien myöjien issunda¦šijat levitti,| ¹³ I pagizi heilä: Kirjutettu on: Miun kodi ~~malittukojiksi~~malittu¦kojiksi nimittiäčöy; a työ luadija häneštä razboiniekojen majan. ¹⁴ I tuldih hänen luo kiriköššä rammat i šogiet, i hiät tervehytti. ¹⁵ Nähtyö arhereit i kirjamiehet kummie, kumbazie hiän luadi, i lapšie kiriköššä mögizömäššä i pagizomašša: Osanna Davidan Poijalla; ajattaliečettih hänen piällä| ¹⁶ I šanottih hänellä: Kuulet¦go, midä nämä paissah? Iisus šano heilä: Niin, että¦go työ konža lugen: Lapšien i imijien šuušta luajit kiitännän? ¹⁷ I hyllättyö hiät, läksi pois’ linnašta Vifanijah, i šielä šeizattih elämäh. ¹⁸ Huomenekšella järelläh läksi linnah, i nälläšty:| ¹⁹ I kuin nägi hiän yhen smokouniččapuun tiedä vaš, tuli hänen luo, i nimidä häneššä ei löydän, vain yhet lehet; i šano hänellä: Ana igäh šiušta nikonža ei liene eineštä. I šidä kerdua kuivi smokouniččapuu. ²⁰ I nähtyö, opaššettavat diivuoliečettih: Kuin terväh kuivi smokouniččapuu? ²¹ Vaštah šano heilä Iisus: Amin’ šanon teilä: Kuin on teisä viero i uškonetta, ei mi tämän, mi on smokouniččapuulla, luajitta; da i kuin i goralla tällä šanonetta: Liikaha i luottuače mereh; niin i lienöy;| ²² I kaikki, midä pakkuonnetta malitušša, uškuos’s’a, liey teilä. ²³ I kuin mäni hiän kirikköh i rubei opaštamah, lähendiäčettih hänen luo arhereit i rahvahan vanhemmat i šanottih: Midä myöt’ šie tädä luajit? I ken šiula ando muozen vallan? ²⁴ Vaštah šano heilä Iisus: Kyžyn i mie teistä yhtä paginua, kumbazen kuin šanotta, šanon i mie teilä, kuda valdua myöt’ tädä luajin. ²⁵ Iivanan rissitändä mistä oli: taivahašta¦go, ali inehmizistä? A hyö mieleššä niin piettih: Kuin šanomma: Taivahašta, šanou meilä: Nin mintäh että uškon hänellä? ²⁶ A kuin šanomma: Inehmizistä, varajamma rahvašta, kaikin Iivanua pietäh prorokkana. ²⁷ I vaštah šanottih Šyndyruohtinalla: Emmä tiijä. I hiän šano heilä: Niin i mie en šano teilä, kenen valdua myöt’ tädä luajin. ²⁸ Kuin työ šanotta? Yhellä miehellä oli kakši poigua; i tulduo enžimäzen luo, šano: Poiga, mäne nyt luaji miun savušša. ²⁹ A hiän vaštah šano: En taho; jälgeh tuli hänellä pahamielešti, i läksi. ³⁰ I tulduo toizen luo, niin že šano. Že vaštah šano: Mie, tuatto, lähen; i ei lähten. ³¹ Kumbane molemmista luadi izän mieleh? Hyö šanottih: Enžimäne. Šano heilä Iisus: Amin’ šanon teilä, mitarit i huigeih azeih šegonuot ieldä päin teidä ollah taivaškuningahuošša. ³² Tuli tiän luo rissittäjä Iivana oigieda tiedä myöt’, i työ että uškon hänellä, a mitarit i huigeih azeih šegonuot uššottih hänellä; a työ, nähtyö, että tahton jälgiperillä uškuo hänellä. ³³ Toista arvauttamis’t’a kuulgua.^ Yksi huolova izändä issutti savun, i lujah hänen aijotti, i kaivo häneh vuuvannan, i šeizatti paččahan, i ando kaikki savunkaččojilla, i pois’ läksi. ³⁴ Konža tuli aiga kerätä einehie, työndi omie inehmizie savunkaččojien luo, ottua hänen einehet. ³⁵ I savunkaččojat, šidohuo hänen inehmizie, kummas’t’a lyödih, kumbazen tapettih, a kummas’t’a kivilöilä tapettih. ³⁶ Vielä hiän työndi toizie inehmizie enämmän enžimäzie; i niillä niin že luajittih. ³⁷ A jälgiperillä hiän luo työndi oman poijan i pidi mieleššä: Huijuštuačetah miun poigua. ³⁸ A savunkaččojat, nähtyö poigua, keškenäh paistih: Tällä jiäy kaikki elo; aštukkua, tapamma hänen i otamma hänen eländehen. ³⁹ I šivuttuo, pois’ savušta otettih hänen i tapettih. ⁴⁰ I konža tulou savun izändä, min luadiu niillä savunkaččojilla? ⁴¹ Hyö šanottih hänellä: Pahat šurmalla hävittäy; i savun andau toizilla kaččojilla, kumbazet i annetah hänellä einehet aijalla. ⁴² Šano heilä Iisus: Että¦go työ konža lugen kirjoisa: Kivi, kummas’t’a pengottih ladjuajat, že tuli šamalon piänökši. Jumalašta tuli tämä, i on kummana tiän šilmissä. ⁴³ Tämän täh šanon teilä: Kiskuočou teildä Jumalan kuningahuš, i anduačou rahvahalla, kumbane niin eläy. ⁴⁴ I ken langieu tämän kiven piällä, murenou; a kenen piällä langieu, že mädženöy. ⁴⁵ I kuulduo arhereit i farise it hänen arvauttamizie, kekšittih, heih näh pagizou,| ⁴⁶ I ečittih händä ottua, da varattih rahvašta, rahvaš pidi händä prorokkana.

October 23, 2025 in 10:42 Ирина Новак

changed the text
Kolmattakymmendä enžimäne piä. ¹ I kuin tuldih Ijerusaliman läššä, i mändih Vifsfagijah Eleona¦-¦goran luo, šilloin työndi Iisus kahta opaššettavua,| ² I šano heilä: Mängiä kyläh, kumbane on tiän kohašša; i šielä löyvättä šivotun oslan i šälgy hänen kera; kerittähyö, tuogua miun luo. ³ I kuin ken teilä min šanonnou, šanokkua; Herralla heidä pidäy; i terväh hiät työndäy. ⁴ Tämä kaikki oli, ana liey prorokan šanalla, kuin hiän šano:| ⁵ Šanokkua Sionan tyttärellä: Ka šiun Kuningaš tulou šiun luo tyyni, istuu oslalla i hänen šällyllä. ⁶ Opaššettavat mändih i luajittih kuin käški heilä Iisus:| ⁷ Tuodih oslan i šällyn i pandih hiän piällä omat vuattiet, i istuih hiän piällä. ⁸ Ylen äijä rahvašta leviteldih tiedä myöt’ omat vuattiet, a toizet leikattih puuloista okšazie i pirotettih tiedä myöt’. ⁹ A rahvaš ieldä päin i jälleldä aštujat möistih paissešša: Osanna Davidan Poijalla, hyvin paistu olet tulija Jumalan nimeššä; osanna ylizissä. ¹⁰ I kuin mäni hiän Ijerusalimah, kaikki linna yleni i paistih: Ken on tämä? ¹¹ A rahvaš paistih: Tämä on Iisus Galilejan Nazarietašta prorokka. ¹² I mäni Iisus Jumalan kirikköh i ajo kaikki myöjät i kaupiččijat kiriköššä, i kaupiččijien i gul’uzien myöjien ~~iss undašijat~~issunda¦šijat levitti,| ¹³ I pagizi heilä: Kirjutettu on: Miun kodi malittukojiksi nimittiäčöy; a työ luadija häneštä razboiniekojen majan. ¹⁴ I tuldih hänen luo kiriköššä rammat i šogiet, i hiät tervehytti. ¹⁵ Nähtyö arhereit i kirjamiehet kummie, kumbazie hiän luadi, i lapšie kiriköššä mögizömäššä i pagizomašša: Osanna Davidan Poijalla; ajattaliečettih hänen piällä| ¹⁶ I šanottih hänellä: Kuulet¦go, midä nämä paissah? Iisus šano heilä: Niin, että¦go työ konža lugen: Lapšien i imijien šuušta luajit kiitännän? ¹⁷ I hyllättyö hiät, läksi pois’ linnašta Vifanijah, i šielä šeizattih elämäh. ¹⁸ Huomenekšella järelläh läksi linnah, i nälläšty:| ¹⁹ I kuin nägi hiän yhen smokouniččapuun tiedä vaš, tuli hänen luo, i nimidä häneššä ei löydän, vain yhet lehet; i šano hänellä: Ana igäh šiušta nikonža ei liene eineštä. I šidä kerdua kuivi smokouniččapuu. ²⁰ I nähtyö, opaššettavat diivuoliečettih: Kuin terväh kuivi smokouniččapuu? ²¹ Vaštah šano heilä Iisus: Amin’ šanon teilä: Kuin on teisä viero i uškonetta, ei mi tämän, mi on smokouniččapuulla, luajitta; da i kuin i goralla tällä šanonetta: Liikaha i luottuače mereh; niin i lienöy;| ²² I kaikki, midä pakkuonnetta malitušša, uškuos’s’a, liey teilä. ²³ I kuin mäni hiän kirikköh i rubei opaštamah, lähendiäčettih hänen luo arhereit i rahvahan vanhemmat i šanottih: Midä myöt’ šie tädä luajit? I ken šiula ando muozen vallan? ²⁴ Vaštah šano heilä Iisus: Kyžyn i mie teistä yhtä paginua, kumbazen kuin šanotta, šanon i mie teilä, kuda valdua myöt’ tädä luajin. ²⁵ Iivanan rissitändä mistä oli: taivahašta¦go, ali inehmizistä? A hyö mieleššä niin piettih: Kuin šanomma: Taivahašta, šanou meilä: Nin mintäh että uškon hänellä? ²⁶ A kuin šanomma: Inehmizistä, varajamma rahvašta, kaikin Iivanua pietäh prorokkana. ²⁷ I vaštah šanottih Šyndyruohtinalla: Emmä tiijä. I hiän šano heilä: Niin i mie en šano teilä, kenen valdua myöt’ tädä luajin. ²⁸ Kuin työ šanotta? Yhellä miehellä oli kakši poigua; i tulduo enžimäzen luo, šano: Poiga, mäne nyt luaji miun savušša. ²⁹ A hiän vaštah šano: En taho; jälgeh tuli hänellä pahamielešti, i läksi. ³⁰ I tulduo toizen luo, niin že šano. Že vaštah šano: Mie, tuatto, lähen; i ei lähten. ³¹ Kumbane molemmista luadi izän mieleh? Hyö šanottih: Enžimäne. Šano heilä Iisus: Amin’ šanon teilä, mitarit i huigeih azeih šegonuot ieldä päin teidä ollah taivaškuningahuošša. ³² Tuli tiän luo rissittäjä Iivana oigieda tiedä myöt’, i työ että uškon hänellä, a mitarit i huigeih azeih šegonuot uššottih hänellä; a työ, nähtyö, että tahton jälgiperillä uškuo hänellä. ³³ Toista arvauttamis’t’a kuulgua.^ Yksi huolova izändä issutti savun, i lujah hänen aijotti, i kaivo häneh vuuvannan, i šeizatti paččahan, i ando kaikki savunkaččojilla, i pois’ läksi. ³⁴ Konža tuli aiga kerätä einehie, työndi omie inehmizie savunkaččojien luo, ottua hänen einehet. ³⁵ I savunkaččojat, šidohuo hänen inehmizie, kummas’t’a lyödih, kumbazen tapettih, a kummas’t’a kivilöilä tapettih. ³⁶ Vielä hiän työndi toizie inehmizie enämmän enžimäzie; i niillä niin že luajittih. ³⁷ A jälgiperillä hiän luo työndi oman poijan i pidi mieleššä: Huijuštuačetah miun poigua. ³⁸ A savunkaččojat, nähtyö poigua, keškenäh paistih: Tällä jiäy kaikki elo; aštukkua, tapamma hänen i otamma hänen eländehen. ³⁹ I šivuttuo, pois’ savušta otettih hänen i tapettih. ⁴⁰ I konža tulou savun izändä, min luadiu niillä savunkaččojilla? ⁴¹ Hyö šanottih hänellä: Pahat šurmalla hävittäy; i savun andau toizilla kaččojilla, kumbazet i annetah hänellä einehet aijalla. ⁴² Šano heilä Iisus: Että¦go työ konža lugen kirjoisa: Kivi, kummas’t’a pengottih ladjuajat, že tuli šamalon piänökši. Jumalašta tuli tämä, i on kummana tiän šilmissä. ⁴³ Tämän täh šanon teilä: Kiskuočou teildä Jumalan kuningahuš, i anduačou rahvahalla, kumbane niin eläy. ⁴⁴ I ken langieu tämän kiven piällä, murenou; a kenen piällä langieu, že mädženöy. ⁴⁵ I kuulduo arhereit i farise it hänen arvauttamizie, kekšittih, heih näh pagizou,| ⁴⁶ I ečittih händä ottua, da varattih rahvašta, rahvaš pidi händä prorokkana.

October 23, 2025 in 10:41 Ирина Новак

changed the text
Kolmattakymmendä enžimäne piä. ¹ I kuin tuldih Ijerusaliman läššä, i mändih Vifsfagijah Eleona¦-¦goran luo, šilloin työndi Iisus kahta opaššettavua,| ² I šano heilä: Mängiä kyläh, kumbane on tiän kohašša; i šielä löyvättä šivotun oslan i šälgy hänen kera; kerittähyö, tuogua miun luo. ³ I kuin ken teilä min šanonnou, šanokkua; Herralla heidä pidäy; i terväh hiät työndäy. ⁴ Tämä kaikki oli, ana liey prorokan šanalla, kuin hiän šano:| ⁵ Šanokkua Sionan tyttärellä: Ka šiun Kuningaš tulou šiun luo tyyni, istuu oslalla i hänen šällyllä. ⁶ Opaššettavat mändih i luajittih kuin käški heilä Iisus:| ⁷ Tuodih oslan i šällyn i pandih hiän piällä omat vuattiet, i istuih hiän piällä. ⁸ Ylen äijä rahvašta leviteldih tiedä myöt’ omat vuattiet, a toizet leikattih puuloista okšazie i pirotettih tiedä myöt’. ⁹ A rahvaš ieldä päin i jälleldä aštujat möistih paissešša: Osanna Davidan Poijalla, hyvin paistu olet tulija Jumalan nimeššä; osanna ylizissä. ¹⁰ I kuin mäni hiän Ijerusalimah, kaikki linna yleni i paistih: Ken on tämä? ¹¹ A rahvaš paistih: Tämä on Iisus Galilejan Nazarietašta prorokka. ¹² I mäni Iisus Jumalan kirikköh i ajo kaikki myöjät i kaupiččijat kiriköššä, i kaupiččijien i gul’uzien myöjien iss undašijat levitti,| ¹³ I pagizi heilä: Kirjutettu on: Miun kodi malittukojiksi nimittiäčöy; a työ luadija häneštä razboiniekojen majan. ¹⁴ I tuldih hänen luo kiriköššä rammat i šogiet, i hiät tervehytti. ¹⁵ Nähtyö arhereit i kirjamiehet kummie, kumbazie hiän luadi, i lapšie kiriköššä mögizömäššä i pagizomašša: Osanna Davidan Poijalla; ajattaliečettih hänen piällä| ¹⁶ I šanottih hänellä: Kuulet¦go, midä nämä paissah? Iisus šano heilä: Niin, että¦go työ konža lugen: Lapšien i imijien šuušta luajit kiitännän? ¹⁷ I hyllättyö hiät, läksi pois’ linnašta Vifanijah, i šielä šeizattih elämäh. ¹⁸ Huomenekšella järelläh läksi linnah, i nälläšty:| ¹⁹ I kuin nägi hiän yhen smokouniččapuun tiedä vaš, tuli hänen luo, i nimidä häneššä ei löydän, vain yhet lehet; i šano hänellä: Ana igäh šiušta nikonža ei liene eineštä. I šidä kerdua kuivi smokouniččapuu. ²⁰ I nähtyö, opaššettavat diivuoliečettih: Kuin terväh kuivi smokouniččapuu? ²¹ Vaštah šano heilä Iisus: Amin’ šanon teilä: Kuin on teisä viero i uškonetta, ei mi tämän, mi on smokouniččapuulla, luajitta; da i kuin i goralla tällä šanonetta: Liikaha i luottuače mereh; niin i lienöy;| ²² I kaikki, midä pakkuonnetta malitušša, uškuos’s’a, liey teilä. ²³ I kuin mäni hiän kirikköh i rubei opaštamah, lähendiäčettih hänen luo arhereit i rahvahan vanhemmat i šanottih: Midä myöt’ šie tädä luajit? I ken šiula ando muozen vallan? ²⁴ Vaštah šano heilä Iisus: Kyžyn i mie teistä yhtä paginua, kumbazen kuin šanotta, šanon i mie teilä, kuda valdua myöt’ tädä luajin. ²⁵ Iivanan rissitändä mistä oli: taivahašta¦go, ali inehmizistä? A hyö mieleššä niin piettih: Kuin šanomma: Taivahašta, šanou meilä: Nin mintäh että uškon hänellä? ²⁶ A kuin šanomma: Inehmizistä, varajamma rahvašta, kaikin Iivanua pietäh prorokkana. ²⁷ I vaštah šanottih Šyndyruohtinalla: Emmä tiijä. I hiän šano heilä: Niin i mie en šano teilä, kenen valdua myöt’ tädä luajin. ²⁸ Kuin työ šanotta? Yhellä miehellä oli kakši poigua; i tulduo enžimäzen luo, šano: Poiga, mäne nyt luaji miun savušša. ²⁹ A hiän vaštah šano: En taho; jälgeh tuli hänellä pahamielešti, i läksi. ³⁰ I tulduo toizen luo, niin že šano. Že vaštah šano: Mie, tuatto, lähen; i ei lähten. ³¹ Kumbane molemmista luadi izän mieleh? Hyö šanottih: Enžimäne. Šano heilä Iisus: Amin’ šanon teilä, mitarit i huigeih azeih šegonuot ieldä päin teidä ollah taivaškuningahuošša. ³² Tuli tiän luo rissittäjä Iivana oigieda tiedä myöt’, i työ että uškon hänellä, a mitarit i huigeih azeih šegonuot uššottih hänellä; a työ, nähtyö, että tahton jälgiperillä uškuo hänellä. ³³ Toista arvauttamis’t’a kuulgua.^ Yksi huolova izändä issutti savun, i lujah hänen aijotti, i kaivo häneh vuuvannan, i šeizatti paččahan, i ando kaikki savunkaččojilla, i pois’ läksi. ³⁴ Konža tuli aiga kerätä einehie, työndi omie inehmizie savunkaččojien luo, ottua hänen einehet. ³⁵ I savunkaččojat, šidohuo hänen inehmizie, kummas’t’a lyödih, kumbazen tapettih, a kummas’t’a kivilöilä tapettih. ³⁶ Vielä hiän työndi toizie inehmizie enämmän enžimäzie; i niillä niin že luajittih. ³⁷ A jälgiperillä hiän luo työndi oman poijan i pidi mieleššä: Huijuštuačetah miun poigua. ³⁸ A savunkaččojat, nähtyö poigua, keškenäh paistih: Tällä jiäy kaikki elo; aštukkua, tapamma hänen i otamma hänen eländehen. ³⁹ I šivuttuo, pois’ savušta otettih hänen i tapettih. ⁴⁰ I konža tulou savun izändä, min luadiu niillä savunkaččojilla? ⁴¹ Hyö šanottih hänellä: Pahat šurmalla hävittäy; i savun andau toizilla kaččojilla, kumbazet i annetah hänellä einehet aijalla. ⁴² Šano heilä Iisus: Että¦go työ konža lugen kirjoisa: Kivi, kummas’t’a pengottih ladjuajat, že tuli šamalon piänökši. Jumalašta tuli tämä, i on kummana tiän šilmissä. ⁴³ Tämän täh šanon teilä: Kiskuočou teildä Jumalan kuningahuš, i anduačou rahvahalla, kumbane niin eläy. ⁴⁴ I ken langieu tämän kiven piällä, murenou; a kenen piällä langieu, že mädženöy. ⁴⁵ I kuulduo arhereit i farise it hänen arvauttamizie, kekšittih, heih näh pagizou,| ⁴⁶ I ečittih händä ottua, da varattih rahvašta, rahvaš pidi händä prorokkana.

October 23, 2025 in 10:40 Ирина Новак

changed the text of the translation
Глава 21. ¹ И когда приблизились к Иерусалиму и пришли в Виффагию к горе Елеонской, тогда Иисус послал двух учеников,| ² сказав им: пойдите в селение, которое прямо перед вами; и тотчас найдете ослицу привязанную и молодого осла с нею; отвязав, приведите ко Мне;| ³ и если кто скажет вам что -нибудь, отвечайте, что они надобны Господу; и тотчас пошлет их. ⁴ Все же сие было, да сбудется реченное через пророка, который говорит:| ⁵ Скажите дщери Сионовой: се, Царь твой грядет к тебе кроткий, сидя на ослице и молодом осле, сыне подъяремной. ⁶ Ученики пошли и поступили так, как повелел им Иисус:| ⁷ привели ослицу и молодого осла и положили на них одежды свои, и Он сел поверх их. ⁸ Множество же народа постилали свои одежды по дороге, а другие резали ветви с дерев и постилали по дороге;| ⁹ народ же, предшествовавший и сопровождавший, восклицал: осанна Сыну Давидову!^ благословен Грядущий во имя Господне!^ осанна в вышних! ¹⁰ И когда вошел Он в Иерусалим, весь город пришел в движение и говорил: кто Сей? ¹¹ Народ же говорил: Сей есть Иисус, Пророк из Назарета Галилейского. ¹² И вошел Иисус в храм Божий и выгнал всех продающих и покупающих в храме, и опрокинул столы меновщиков и скамьи продающих голубей,| ¹³ и говорил им: написано, - дом Мой домом молитвы наречется; а вы сделали его вертепом разбойников. ¹⁴ И приступили к Нему в храме слепые и хромые, и Он исцелил их. ¹⁵ Видев же первосвященники и книжники чудеса, которые Он сотворил, и детей, восклицающих в храме и говорящих: осанна Сыну Давидову!^ - вознегодовали| ¹⁶ и сказали Ему: слышишь ли, что они говорят? Иисус же говорит им: да!^ разве вы никогда не читали: из уст младенцев и грудных детей Ты устроил хвалу? ¹⁷ И, оставив их, вышел вон из города в Вифанию и провел там ночь. ¹⁸ Поутру же, возвращаясь в город, взалкал;| ¹⁹ и увидев при дороге одну смоковницу, подошел к ней и, ничего не найдя на ней, кроме одних листьев, говорит ей: да не будет же впредь от тебя плода вовек. И смоковница тотчас засохла. ²⁰ Увидев это, ученики удивились и говорили: как это тотчас засохла смоковница? ²¹ Иисус же сказал им в ответ: истинно говорю вам, если будете иметь веру и не усомнитесь, не только сделаете то, что сделано со смоковницею, но если и горе сей скажете: поднимись и ввергнись в море, - будет;| ²² и все, чего ни попросите в молитве с верою, получите. ²³ И когда пришел Он в храм и учил, приступили к Нему первосвященники и старейшины народа и сказали: какой властью Ты это делаешь? и кто Тебе дал такую власть? ²⁴ Иисус сказал им в ответ: спрошу и Я вас об одном; если о том скажете Мне, то и Я вам скажу, какою властью это делаю;| ²⁵ крещение Иоанново откуда было: с небес, или от человеков? Они же рассуждали между собою: если скажем: с небес, то Он скажет нам: почему же вы не поверили ему? ²⁶ а если сказать: от человеков, - боимся народа, ибо все почитают Иоанна за пророка. ²⁷ И сказали в ответ Иисусу: не знаем. Сказал им и Он: и Я вам не скажу, какою властью это делаю. ²⁸ А как вам кажется? У одного человека было два сына; и он, подойдя к первому, сказал: сын!^ пойди сегодня работай в винограднике моем. ²⁹ Но он сказал в ответ: не хочу; а после, раскаявшись, пошел. ³⁰ И подойдя к другому, он сказал то же. Этот сказал в ответ: иду, государь, и не пошел. ³¹ Который из двух исполнил волю отца? Говорят Ему: первый. Иисус говорит им: истинно говорю вам, что мытари и блудницы вперед вас идут в Царство Божие,| ³² ибо пришел к вам Иоанн путем праведности, и вы не поверили ему, а мытари и блудницы поверили ему; вы же, и видев это, не раскаялись после, чтобы поверить ему. ³³ Выслушайте другую притчу: был некоторый хозяин дома, который насадил виноградник, обнес его оградою, выкопал в нем точило, построил башню и, отдав его виноградарям, отлучился. ³⁴ Когда же приблизилось время плодов, он послал своих слуг к виноградарям взять свои плоды;| ³⁵ виноградари, схватив слуг его, иного прибили, иного убили, а иного побили камнями. ³⁶ Опять послал он других слуг, больше прежнего; и с ними поступили так же. ³⁷ Наконец, послал он к ним своего сына, говоря: постыдятся сына моего. ³⁸ Но виноградари, увидев сына, сказали друг другу: это наследник; пойдем, убьем его и завладеем наследством его. ³⁹ И, схватив его, вывели вон из виноградника и убили. ⁴⁰ Итак, когда придет хозяин виноградника, что сделает он с этими виноградарями? ⁴¹ Говорят Ему: злодеев сих предаст злой смерти, а виноградник отдаст другим виноградарям, которые будут отдавать ему плоды во времена свои. ⁴² Иисус говорит им: неужели вы никогда не читали в Писании: камень, который отвергли строители, тот самый сделался главою угла? Это от Господа, и есть дивно в очах наших? ⁴³ Потому сказываю вам, что отнимется от вас Царство Божие и дано будет народу, приносящему плоды его;| ⁴⁴ и тот, кто упадет на этот камень, разобьется, а на кого он упадет, того раздавит. ⁴⁵ И слышав притчи Его, первосвященники и фарисеи поняли, что Он о них говорит,| ⁴⁶ и старались схватить Его, но побоялись народа, потому что Его почитали за Пророка.

October 23, 2025 in 10:39 Ирина Новак

changed the text
Kolmattakymmendä enžimäne piä. ¹ I kuin tuldih Ijerusaliman läššä, i mändih Vifsfagijah Eleona¦-¦goran luo, šilloin työndi Iisus kahta opaššettavua,| ² I šano heilä: Mängiä kyläh, kumbane on tiän kohašša; i šielä löyvättä šivotun oslan i šälgy hänen kera; kerittähyö, tuogua miun luo. ³ I kuin ken teilä min šanonnou, šanokkua; Herralla heidä pidäy; i terväh hiät työndäy. ⁴ Tämä kaikki oli, ana liey prorokan šanalla, kuin hiän šano:| ⁵ Šanokkua Sionan tyttärellä: Ka šiun Kuningaš tulou šiun luo tyyni, istuu oslalla i hänen šällyllä. ⁶ Opaššettavat mändih i luajittih kuin käški heilä Iisus:| ⁷ Tuodih oslan i šällyn i pandih hiän piällä omat vuattiet, i istuih hiän piällä. ⁸ Ylen äijä rahvašta leviteldih tiedä myöt’ omat vuattiet, a toizet leikattih puuloista okšazie i pirotettih tiedä myöt’. ⁹ A rahvaš ieldä päin i jälleldä aštujat möistih paissešša: Osanna Davidan Poijalla, hyvin paistu olet tulija Jumalan nimeššä; osanna ylizissä. ¹⁰ I kuin mäni hiän Ijerusalimah, kaikki linna yleni i paistih: Ken on tämä? ¹¹ A rahvaš paistih: Tämä on Iisus Galilejan Nazarietašta prorokka. ¹² I mäni Iisus Jumalan kirikköh i ajo kaikki myöjät i kaupiččijat kiriköššä, i kaupiččijien i gul’uzien myöjien iss undašijat levitti,| ¹³ I pagizi heilä: Kirjutettu on: Miun kodi malittukojiksi nimittiäčöy; a työ luadija häneštä razboiniekojen majan. ¹⁴ I tuldih hänen luo kiriköššä rammat i šogiet, i hiät tervehytti. ¹⁵ Nähtyö arhereit i kirjamiehet kummie, kumbazie hiän luadi, i lapšie kiriköššä mögizömäššä i pagizomašša: Osanna Davidan Poijalla; ajattaliečettih hänen piällä| ¹⁶ I šanottih hänellä: Kuulet¦go, midä nämä paissah? Iisus šano heilä: Niin, että¦go työ konža lugen: Lapšien i imijien šuušta luajit kiitännän? ¹⁷ I hyllättyö hiät, läksi pois’ linnašta Vifanijah, i šielä šeizattih elämäh. ¹⁸ Huomenekšella järelläh läksi linnah, i nälläšty:| ¹⁹ I kuin nägi hiän yhen smokouniččapuun tiedä vaš, tuli hänen luo, i nimidä häneššä ei löydän, vain yhet lehet; i šano hänellä: Ana igäh šiušta nikonža ei liene eineštä. I šidä kerdua kuivi smokouniččapuu. ²⁰ I nähtyö, opaššettavat diivuoliečettih: Kuin terväh kuivi smokouniččapuu? ²¹ Vaštah šano heilä Iisus: Amin’ šanon teilä: Kuin on teisä viero i uškonetta, ei mi tämän, mi on smokouniččapuulla, luajitta; da i kuin i goralla tällä šanonetta: Liikaha i luottuače mereh; niin i lienöy;| ²² I kaikki, midä pakkuonnetta malitušša, uškuos’s’a, liey teilä. ²³ I kuin mäni hiän kirikköh i rubei opaštamah, lähendiäčettih hänen luo arhereit i rahvahan vanhemmat i šanottih: Midä myöt’ šie tädä luajit? I ken šiula ando muozen vallan? ²⁴ Vaštah šano heilä Iisus: Kyžyn i mie teistä yhtä paginua, kumbazen kuin šanotta, šanon i mie teilä, kuda valdua myöt’ tädä luajin. ²⁵ Iivanan rissitändä mistä oli: taivahašta¦go, ali inehmizistä? A hyö mieleššä niin piettih: Kuin šanomma: Taivahašta, šanou meilä: Nin mintäh että uškon hänellä? ²⁶ A kuin šanomma: Inehmizistä, varajamma rahvašta, kaikin Iivanua pietäh prorokkana. ²⁷ I vaštah šanottih Šyndyruohtinalla: Emmä tiijä. I hiän šano heilä: Niin i mie en šano teilä, kenen valdua myöt’ tädä luajin. ²⁸ Kuin työ šanotta? Yhellä miehellä oli kakši poigua; i tulduo enžimäzen luo, šano: Poiga, mäne nyt luaji miun savušša. ²⁹ A hiän vaštah šano: En taho; jälgeh tuli hänellä pahamielešti, i läksi. ³⁰ I tulduo toizen luo, niin že šano. Že vaštah šano: Mie, tuatto, lähen; i ei lähten. ³¹ Kumbane molemmista luadi izän mieleh? Hyö šanottih: Enžimäne. Šano heilä Iisus: Amin’ šanon teilä, mitarit i huigeih azeih šegonuot ieldä päin teidä ollah taivaškuningahuošša. ³² Tuli tiän luo rissittäjä Iivana oigieda tiedä myöt’, i työ että uškon hänellä, a mitarit i huigeih azeih šegonuot uššottih hänellä; a työ, nähtyö, että tahton jälgiperillä uškuo hänellä. ³³ Toista arvauttamis’t’a kuulgua.^ Yksi huolova izändä issutti savun, i lujah hänen aijotti, i kaivo häneh vuuvannan, i šeizatti paččahan, i ando kaikki savunkaččojilla, i pois’ läksi. ³⁴ Konža tuli aiga kerätä einehie, työndi omie inehmizie savunkaččojien luo, ottua hänen einehet. ³⁵ I savunkaččojat, šidohuo hänen inehmizie, kummas’t’a lyödih, kumbazen tapettih, a kummas’t’a kivilöilä tapettih. ³⁶ Vielä hiän työndi toizie inehmizie enämmän enžimäzie; i niillä niin že luajittih. ³⁷ A jälgiperillä hiän luo työndi oman poijan i pidi mieleššä: Huijuštuačetah miun poigua. ³⁸ A savunkaččojat, nähtyö poigua, keškenäh paistih: Tällä jiäy kaikki elo; aštukkua, tapamma hänen i otamma hänen eländehen. ³⁹ I šivuttuo, pois’ savušta otettih hänen i tapettih. ⁴⁰ I konža tulou savun izändä, min luadiu niillä savunkaččojilla? ⁴¹ Hyö šanottih hänellä: Pahat šurmalla hävittäy; i savun andau toizilla kaččojilla, kumbazet i annetah hänellä einehet aijalla. ⁴² Šano heilä Iisus: Että¦go työ konža lugen kirjoisa: Kivi, kummas’t’a pengottih ladjuajat, že tuli šamalon piänökši. Jumalašta tuli tämä, i on kummana tiän šilmissä. ⁴³ Tämän täh šanon teilä: Kiskuočou teildä Jumalan kuningahuš, i anduačou rahvahalla, kumbane niin eläy. ⁴⁴ I ken langieu tämän kiven piällä, murenou; a kenen piällä langieu, že mädženöy. ⁴⁵ I kuulduo arhereit i farise it hänen arvauttamizie, kekšittih, heih näh pagizou, ⁴⁶ I ečittih händä ottua, da varattih rahvašta, rahvaš pidi händä prorokkana.

October 23, 2025 in 10:38 Ирина Новак

changed the text of the translation
Глава 21. ¹ И когда приблизились к Иерусалиму и пришли в Виффагию к горе Елеонской, тогда Иисус послал двух учеников,| ² сказав им: пойдите в селение, которое прямо перед вами; и тотчас найдете ослицу привязанную и молодого осла с нею; отвязав, приведите ко Мне;| ³ и если кто скажет вам что -нибудь, отвечайте, что они надобны Господу; и тотчас пошлет их. ⁴ Все же сие было, да сбудется реченное через пророка, который говорит:| ⁵ Скажите дщери Сионовой: се, Царь твой грядет к тебе кроткий, сидя на ослице и молодом осле, сыне подъяремной. ⁶ Ученики пошли и поступили так, как повелел им Иисус:| ⁷ привели ослицу и молодого осла и положили на них одежды свои, и Он сел поверх их. ⁸ Множество же народа постилали свои одежды по дороге, а другие резали ветви с дерев и постилали по дороге;| ⁹ народ же, предшествовавший и сопровождавший, восклицал: осанна Сыну Давидову!^ благословен Грядущий во имя Господне!^ осанна в вышних! ¹⁰ И когда вошел Он в Иерусалим, весь город пришел в движение и говорил: кто Сей? ¹¹ Народ же говорил: Сей есть Иисус, Пророк из Назарета Галилейского. ¹² И вошел Иисус в храм Божий и выгнал всех продающих и покупающих в храме, и опрокинул столы меновщиков и скамьи продающих голубей,| ¹³ и говорил им: написано, - дом Мой домом молитвы наречется; а вы сделали его вертепом разбойников. ¹⁴ И приступили к Нему в храме слепые и хромые, и Он исцелил их. ¹⁵ Видев же первосвященники и книжники чудеса, которые Он сотворил, и детей, восклицающих в храме и говорящих: осанна Сыну Давидову!^ - вознегодовали| ¹⁶ и сказали Ему: слышишь ли, что они говорят? Иисус же говорит им: да!^ разве вы никогда не читали: из уст младенцев и грудных детей Ты устроил хвалу? ¹⁷ И, оставив их, вышел вон из города в Вифанию и провел там ночь. ¹⁸ Поутру же, возвращаясь в город, взалкал;| ¹⁹ и увидев при дороге одну смоковницу, подошел к ней и, ничего не найдя на ней, кроме одних листьев, говорит ей: да не будет же впредь от тебя плода вовек. И смоковница тотчас засохла. ²⁰ Увидев это, ученики удивились и говорили: как это тотчас засохла смоковница? ²¹ Иисус же сказал им в ответ: истинно говорю вам, если будете иметь веру и не усомнитесь, не только сделаете то, что сделано со смоковницею, но если и горе сей скажете: поднимись и ввергнись в море, - будет;| ²² и все, чего ни попросите в молитве с верою, получите. ²³ И когда пришел Он в храм и учил, приступили к Нему первосвященники и старейшины народа и сказали: какой властью Ты это делаешь? и кто Тебе дал такую власть? ²⁴ Иисус сказал им в ответ: спрошу и Я вас об одном; если о том скажете Мне, то и Я вам скажу, какою властью это делаю;| ²⁵ крещение Иоанново откуда было: с небес, или от человеков? Они же рассуждали между собою: если скажем: с небес, то Он скажет нам: почему же вы не поверили ему? ²⁶ а если сказать: от человеков, - боимся народа, ибо все почитают Иоанна за пророка. ²⁷ И сказали в ответ Иисусу: не знаем. Сказал им и Он: и Я вам не скажу, какою властью это делаю. ²⁸ А как вам кажется? У одного человека было два сына; и он, подойдя к первому, сказал: сын!^ пойди сегодня работай в винограднике моем. ²⁹ Но он сказал в ответ: не хочу; а после, раскаявшись, пошел. ³⁰ И подойдя к другому, он сказал то же. Этот сказал в ответ: иду, государь, и не пошел. ³¹ Который из двух исполнил волю отца? Говорят Ему: первый. Иисус говорит им: истинно говорю вам, что мытари и блудницы вперед вас идут в Царство Божие,| ³² ибо пришел к вам Иоанн путем праведности, и вы не поверили ему, а мытари и блудницы поверили ему; вы же, и видев это, не раскаялись после, чтобы поверить ему. ³³ Выслушайте другую притчу: был некоторый хозяин дома, который насадил виноградник, обнес его оградою, выкопал в нем точило, построил башню и, отдав его виноградарям, отлучился. ³⁴ Когда же приблизилось время плодов, он послал своих слуг к виноградарям взять свои плоды; ³⁵ виноградари, схватив слуг его, иного прибили, иного убили, а иного побили камнями. ³⁶ Опять послал он других слуг, больше прежнего; и с ними поступили так же. ³⁷ Наконец, послал он к ним своего сына, говоря: постыдятся сына моего. ³⁸ Но виноградари, увидев сына, сказали друг другу: это наследник; пойдем, убьем его и завладеем наследством его. ³⁹ И, схватив его, вывели вон из виноградника и убили. ⁴⁰ Итак, когда придет хозяин виноградника, что сделает он с этими виноградарями? ⁴¹ Говорят Ему: злодеев сих предаст злой смерти, а виноградник отдаст другим виноградарям, которые будут отдавать ему плоды во времена свои. ⁴² Иисус говорит им: неужели вы никогда не читали в Писании: камень, который отвергли строители, тот самый сделался главою угла? Это от Господа, и есть дивно в очах наших? ⁴³ Потому сказываю вам, что отнимется от вас Царство Божие и дано будет народу, приносящему плоды его;| ⁴⁴ и тот, кто упадет на этот камень, разобьется, а на кого он упадет, того раздавит. ⁴⁵ И слышав притчи Его, первосвященники и фарисеи поняли, что Он о них говорит,| ⁴⁶ и старались схватить Его, но побоялись народа, потому что Его почитали за Пророка.

October 23, 2025 in 10:38 Ирина Новак

changed the text of the translation
Глава 21. ¹ И когда приблизились к Иерусалиму и пришли в Виффагию к горе Елеонской, тогда Иисус послал двух учеников,| ² сказав им: пойдите в селение, которое прямо перед вами; и тотчас найдете ослицу привязанную и молодого осла с нею; отвязав, приведите ко Мне;| ³ и если кто скажет вам что -нибудь, отвечайте, что они надобны Господу; и тотчас пошлет их. ⁴ Все же сие было, да сбудется реченное через пророка, который говорит:| ⁵ Скажите дщери Сионовой: се, Царь твой грядет к тебе кроткий, сидя на ослице и молодом осле, сыне подъяремной. ⁶ Ученики пошли и поступили так, как повелел им Иисус:| ⁷ привели ослицу и молодого осла и положили на них одежды свои, и Он сел поверх их. ⁸ Множество же народа постилали свои одежды по дороге, а другие резали ветви с дерев и постилали по дороге;| ⁹ народ же, предшествовавший и сопровождавший, восклицал: осанна Сыну Давидову!^ благословен Грядущий во имя Господне!^ осанна в вышних! ¹⁰ И когда вошел Он в Иерусалим, весь город пришел в движение и говорил: кто Сей? ¹¹ Народ же говорил: Сей есть Иисус, Пророк из Назарета Галилейского. ¹² И вошел Иисус в храм Божий и выгнал всех продающих и покупающих в храме, и опрокинул столы меновщиков и скамьи продающих голубей,| ¹³ и говорил им: написано, - дом Мой домом молитвы наречется; а вы сделали его вертепом разбойников. ¹⁴ И приступили к Нему в храме слепые и хромые, и Он исцелил их. ¹⁵ Видев же первосвященники и книжники чудеса, которые Он сотворил, и детей, восклицающих в храме и говорящих: осанна Сыну Давидову! - вознегодовали| ¹⁶ и сказали Ему: слышишь ли, что они говорят? Иисус же говорит им: да!^ разве вы никогда не читали: из уст младенцев и грудных детей Ты устроил хвалу? ¹⁷ И, оставив их, вышел вон из города в Вифанию и провел там ночь. ¹⁸ Поутру же, возвращаясь в город, взалкал;| ¹⁹ и увидев при дороге одну смоковницу, подошел к ней и, ничего не найдя на ней, кроме одних листьев, говорит ей: да не будет же впредь от тебя плода вовек. И смоковница тотчас засохла. ²⁰ Увидев это, ученики удивились и говорили: как это тотчас засохла смоковница? ²¹ Иисус же сказал им в ответ: истинно говорю вам, если будете иметь веру и не усомнитесь, не только сделаете то, что сделано со смоковницею, но если и горе сей скажете: поднимись и ввергнись в море, - будет;| ²² и все, чего ни попросите в молитве с верою, получите. ²³ И когда пришел Он в храм и учил, приступили к Нему первосвященники и старейшины народа и сказали: какой властью Ты это делаешь? и кто Тебе дал такую власть? ²⁴ Иисус сказал им в ответ: спрошу и Я вас об одном; если о том скажете Мне, то и Я вам скажу, какою властью это делаю;| ²⁵ крещение Иоанново откуда было: с небес, или от человеков? Они же рассуждали между собою: если скажем: с небес, то Он скажет нам: почему же вы не поверили ему? ²⁶ а если сказать: от человеков, - боимся народа, ибо все почитают Иоанна за пророка. ²⁷ И сказали в ответ Иисусу: не знаем. Сказал им и Он: и Я вам не скажу, какою властью это делаю. ²⁸ А как вам кажется? У одного человека было два сына; и он, подойдя к первому, сказал: сын!^ пойди сегодня работай в винограднике моем. ²⁹ Но он сказал в ответ: не хочу; а после, раскаявшись, пошел. ³⁰ И подойдя к другому, он сказал то же. Этот сказал в ответ: иду, государь, и не пошел. ³¹ Который из двух исполнил волю отца? Говорят Ему: первый. Иисус говорит им: истинно говорю вам, что мытари и блудницы вперед вас идут в Царство Божие,| ³² ибо пришел к вам Иоанн путем праведности, и вы не поверили ему, а мытари и блудницы поверили ему; вы же, и видев это, не раскаялись после, чтобы поверить ему. ³³ Выслушайте другую притчу: был некоторый хозяин дома, который насадил виноградник, обнес его оградою, выкопал в нем точило, построил башню и, отдав его виноградарям, отлучился. ³⁴ Когда же приблизилось время плодов, он послал своих слуг к виноградарям взять свои плоды; ³⁵ виноградари, схватив слуг его, иного прибили, иного убили, а иного побили камнями. ³⁶ Опять послал он других слуг, больше прежнего; и с ними поступили так же. ³⁷ Наконец, послал он к ним своего сына, говоря: постыдятся сына моего. ³⁸ Но виноградари, увидев сына, сказали друг другу: это наследник; пойдем, убьем его и завладеем наследством его. ³⁹ И, схватив его, вывели вон из виноградника и убили. ⁴⁰ Итак, когда придет хозяин виноградника, что сделает он с этими виноградарями? ⁴¹ Говорят Ему: злодеев сих предаст злой смерти, а виноградник отдаст другим виноградарям, которые будут отдавать ему плоды во времена свои. ⁴² Иисус говорит им: неужели вы никогда не читали в Писании: камень, который отвергли строители, тот самый сделался главою угла? Это от Господа, и есть дивно в очах наших? ⁴³ Потому сказываю вам, что отнимется от вас Царство Божие и дано будет народу, приносящему плоды его;| ⁴⁴ и тот, кто упадет на этот камень, разобьется, а на кого он упадет, того раздавит. ⁴⁵ И слышав притчи Его, первосвященники и фарисеи поняли, что Он о них говорит,| ⁴⁶ и старались схватить Его, но побоялись народа, потому что Его почитали за Пророка.

October 23, 2025 in 10:37 Ирина Новак

changed the title
from Kolmattakymmendä enžimäne piä (Kaheškymmenešenžimäne piä)
to MATVEISTA SVʼATOI JOVANGELI. Kolmattakymmendä enžimäne piä (Kaheškymmenešenžimäne piä)
changed the text
Kolmattakymmendä enžimäne piä. ¹ I kuin tuldih Ijerusaliman läššä, i mändih Vifsfagijah Eleona¦-¦goran luo, šilloin työndi Iisus kahta opaššettavua,| ² I šano heilä: Mängiä kyläh, kumbane on tiän kohašša; i šielä löyvättä šivotun oslan i šälgy hänen kera; kerittähyö, tuogua miun luo. ³ I kuin ken teilä min šanonnou, šanokkua; Herralla heidä pidäy; i terväh hiät työndäy. ⁴ Tämä kaikki oli, ana liey prorokan šanalla, kuin hiän šano:| ⁵ Šanokkua Sionan tyttärellä: Ka šiun Kuningaš tulou šiun luo tyyni, istuu oslalla i hänen šällyllä. ⁶ Opaššettavat mändih i luajittih kuin käški heilä Iisus:| ⁷ Tuodih oslan i šällyn i pandih hiän piällä omat vuattiet, i istuih hiän piällä. ⁸ Ylen äijä rahvašta leviteldih tiedä myöt’ omat vuattiet, a toizet leikattih puuloista okšazie i pirotettih tiedä myöt’. ⁹ A rahvaš ieldä päin i jälleldä aštujat möistih paissešša: Osanna Davidan Poijalla, hyvin paistu olet tulija Jumalan nimeššä; osanna ylizissä. ¹⁰ I kuin mäni hiän Ijerusalimah, kaikki linna yleni i paistih: Ken on tämä? ¹¹ A rahvaš paistih: Tämä on Iisus Galilejan Nazarietašta prorokka. ¹² I mäni Iisus Jumalan kirikköh i ajo kaikki myöjät i kaupiččijat kiriköššä, i kaupiččijien i gul’uzien myöjien iss undašijat levitti,| ¹³ I pagizi heilä: Kirjutettu on: Miun kodi malittukojiksi nimittiäčöy; a työ luadija häneštä razboiniekojen majan. ¹⁴ I tuldih hänen luo kiriköššä rammat i šogiet, i hiät tervehytti. ¹⁵ Nähtyö arhereit i kirjamiehet kummie, kumbazie hiän luadi, i lapšie kiriköššä mögizömäššä i pagizomašša: Osanna Davidan Poijalla; ajattaliečettih hänen piällä| ¹⁶ I šanottih hänellä: ~~Kuuletgo~~Kuulet¦go, midä nämä paissah? Iisus šano heilä: Niin, ~~ettägo~~että¦go työ konža lugen: Lapšien i imijien šuušta luajit kiitännän? ¹⁷ I hyllättyö hiät, läksi pois’ linnašta Vifanijah, i šielä šeizattih elämäh. ¹⁸ Huomenekšella järelläh läksi linnah, i nälläšty:| ¹⁹ I kuin nägi hiän yhen smokouniččapuun tiedä vaš, tuli hänen luo, i nimidä häneššä ei löydän, vain yhet lehet; i šano hänellä: Ana igäh šiušta nikonža ei liene eineštä. I šidä kerdua kuivi smokouniččapuu. ²⁰ I nähtyö, opaššettavat diivuoliečettih: Kuin terväh kuivi smokouniččapuu? ²¹ Vaštah šano heilä Iisus: Amin’ šanon teilä: Kuin on teisä viero i uškonetta, ei mi tämän, mi on smokouniččapuulla, luajitta; da i kuin i goralla tällä šanonetta: Liikaha i luottuače mereh; niin i lienöy;| ²² I kaikki, midä pakkuonnetta malitušša, uškuos’s’a, liey teilä. ²³ I kuin mäni hiän kirikköh i rubei opaštamah, lähendiäčettih hänen luo arhereit i rahvahan vanhemmat i šanottih: Midä myöt’ šie tädä luajit? I ken šiula ando muozen vallan? ²⁴ Vaštah šano heilä Iisus: Kyžyn i mie teistä yhtä paginua, kumbazen kuin šanotta, šanon i mie teilä, kuda valdua myöt’ tädä luajin. ²⁵ Iivanan rissitändä mistä oli: ~~taivahaštago~~taivahašta¦go, ali inehmizistä? A hyö mieleššä niin piettih: Kuin šanomma: Taivahašta, šanou meilä: Nin mintäh että uškon hänellä? ²⁶ A kuin šanomma: Inehmizistä, varajamma rahvašta, kaikin Iivanua pietäh prorokkana. ²⁷ I vaštah šanottih Šyndyruohtinalla: Emmä tiijä. I hiän šano heilä: Niin i mie en šano teilä, kenen valdua myöt’ tädä luajin. ²⁸ Kuin työ šanotta? Yhellä miehellä oli kakši poigua; i tulduo enžimäzen luo, šano: Poiga, mäne nyt luaji miun savušša. ²⁹ A hiän vaštah šano: En taho; jälgeh tuli hänellä pahamielešti, i läksi. ³⁰ I tulduo toizen luo, niin že šano. Že vaštah šano: Mie, tuatto, lähen; i ei lähten. ³¹ Kumbane molemmista luadi izän mieleh? Hyö šanottih: Enžimäne. Šano heilä Iisus: Amin’ šanon teilä, mitarit i huigeih azeih šegonuot ieldä päin teidä ollah taivaškuningahuošša. ³² Tuli tiän luo rissittäjä Iivana oigieda tiedä myöt’, i työ että uškon hänellä, a mitarit i huigeih azeih šegonuot uššottih hänellä; a työ, nähtyö, että tahton jälgiperillä uškuo hänellä. ³³ Toista arvauttamis’t’a kuulgua. Yksi huolova izändä issutti savun, i lujah hänen aijotti, i kaivo häneh vuuvannan, i šeizatti paččahan, i ando kaikki savunkaččojilla, i pois’ läksi. ³⁴ Konža tuli aiga kerätä einehie, työndi omie inehmizie savunkaččojien luo, ottua hänen einehet. ³⁵ I savunkaččojat, šidohuo hänen inehmizie, kummas’t’a lyödih, kumbazen tapettih, a kummas’t’a kivilöilä tapettih. ³⁶ Vielä hiän työndi toizie inehmizie enämmän enžimäzie; i niillä niin že luajittih. ³⁷ A jälgiperillä hiän luo työndi oman poijan i pidi mieleššä: Huijuštuačetah miun poigua. ³⁸ A savunkaččojat, nähtyö poigua, keškenäh paistih: Tällä jiäy kaikki elo; aštukkua, tapamma hänen i otamma hänen eländehen. ³⁹ I šivuttuo, pois’ savušta otettih hänen i tapettih. ⁴⁰ I konža tulou savun izändä, min luadiu niillä savunkaččojilla? ⁴¹ Hyö šanottih hänellä: Pahat šurmalla hävittäy; i savun andau toizilla kaččojilla, kumbazet i annetah hänellä einehet aijalla. ⁴² Šano heilä Iisus: ~~Ettägo~~Että¦go työ konža lugen kirjoisa: Kivi, kummas’t’a pengottih ladjuajat, že tuli šamalon piänökši. Jumalašta tuli tämä, i on kummana tiän šilmissä. ⁴³ Tämän täh šanon teilä: Kiskuočou teildä Jumalan kuningahuš, i anduačou rahvahalla, kumbane niin eläy. ⁴⁴ I ken langieu tämän kiven piällä, murenou; a kenen piällä langieu, že mädženöy. ⁴⁵ I kuulduo arhereit i farise it hänen arvauttamizie, kekšittih, heih näh pagizou, ⁴⁶ I ečittih händä ottua, da varattih rahvašta, rahvaš pidi händä prorokkana.
changed the title of the source
from Тверские переводные памятники карельской письменности начала XIX века
to Герранъ мія̈нъ Шюндю-руо̆хтынанъ Святой Іо̂ванг̧ели Матвѣйста, Карьяланъ кїӗлѣлля. Пійтери
changed history.year_accusative of the source
from 2020
to 1820
changed the pages of the source
from 166-169
to 63–67
changed the comments of the source
from MATVEISTA SVʼATOI JOVANGELI
to Тверские переводные памятники карельской письменности начала XIX века. Петрозаводск: КарНЦ РАН, 2020. С. 99–103, 166–169.
created the text translation

November 30, 2021 in 14:58 Нина Шибанова

changed the title
from MATVEISTA SVʼATOI JOVANGELI. Kolmattakymmendä enžimäne piä (Kaheškymmenešenžimäne piä)
to Kolmattakymmendä enžimäne piä (Kaheškymmenešenžimäne piä)
created the comments of the source: MATVEISTA SVʼATOI JOVANGELI

November 15, 2021 in 11:59 Нина Шибанова

changed the title
from Kolmattakymmendä enžimäne piä (Kaheškymmenešenžimäne piä)
to MATVEISTA SVʼATOI JOVANGELI. Kolmattakymmendä enžimäne piä (Kaheškymmenešenžimäne piä)

November 12, 2021 in 15:29 Нина Шибанова

created the text
created the text: ¹ I kuin tuldih Ijerusaliman läššä, i mändih Vifsfagijah Eleona-goran luo, šilloin työndi Iisus kahta opaššettavua, ² I šano heilä: Mängiä kyläh, kumbane on tiän kohašša; i šielä löyvättä šivotun oslan i šälgy hänen kera; kerittähyö, tuogua miun luo. ³ I kuin ken teilä min šanonnou, šanokkua; Herralla heidä pidäy; i terväh hiät työndäy. ⁴ Tämä kaikki oli, ana liey prorokan šanalla, kuin hiän šano: ⁵ Šanokkua Sionan tyttärellä: Ka šiun Kuningaš tulou šiun luo tyyni, istuu oslalla i hänen šällyllä. ⁶ Opaššettavat mändih i luajittih kuin käški heilä Iisus: ⁷ Tuodih oslan i šällyn i pandih hiän piällä omat vuattiet, i istuih hiän piällä. ⁸ Ylen äijä rahvašta leviteldih tiedä myöt’ omat vuattiet, a toizet leikattih puuloista okšazie i pirotettih tiedä myöt’. ⁹ A rahvaš ieldä päin i jälleldä aštujat möistih paissešša: Osanna Davidan Poijalla, hyvin paistu olet tulija Jumalan nimeššä; osanna ylizissä. ¹⁰ I kuin mäni hiän Ijerusalimah, kaikki linna yleni i paistih: Ken on tämä? ¹¹ A rahvaš paistih: Tämä on Iisus Galilejan Nazarietašta prorokka. ¹² I mäni Iisus Jumalan kirikköh i ajo kaikki myöjät i kaupiččijat kiriköššä, i kaupiččijien i gul’uzien myöjien iss undašijat levitti, ¹³ I pagizi heilä: Kirjutettu on: Miun kodi malittukojiksi nimittiäčöy; a työ luadija häneštä razboiniekojen majan. ¹⁴ I tuldih hänen luo kiriköššä rammat i šogiet, i hiät tervehytti. ¹⁵ Nähtyö arhereit i kirjamiehet kummie, kumbazie hiän luadi, i lapšie kiriköššä mögizömäššä i pagizomašša: Osanna Davidan Poijalla; ajattaliečettih hänen piällä ¹⁶ I šanottih hänellä: Kuuletgo, midä nämä paissah? Iisus šano heilä: Niin, ettägo työ konža lugen: Lapšien i imijien šuušta luajit kiitännän? ¹⁷ I hyllättyö hiät, läksi pois’ linnašta Vifanijah, i šielä šeizattih elämäh. ¹⁸ Huomenekšella järelläh läksi linnah, i nälläšty: ¹⁹ I kuin nägi hiän yhen smokouniččapuun tiedä vaš, tuli hänen luo, i nimidä häneššä ei löydän, vain yhet lehet; i šano hänellä: Ana igäh šiušta nikonža ei liene eineštä. I šidä kerdua kuivi smokouniččapuu. ²⁰ I nähtyö, opaššettavat diivuoliečettih: Kuin terväh kuivi smokouniččapuu? ²¹ Vaštah šano heilä Iisus: Amin’ šanon teilä: Kuin on teisä viero i uškonetta, ei mi tämän, mi on smokouniččapuulla, luajitta; da i kuin i goralla tällä šanonetta: Liikaha i luottuače mereh; niin i lienöy; ²² I kaikki, midä pakkuonnetta malitušša, uškuos’s’a, liey teilä. ²³ I kuin mäni hiän kirikköh i rubei opaštamah, lähendiäčettih hänen luo arhereit i rahvahan vanhemmat i šanottih: Midä myöt’ šie tädä luajit? I ken šiula ando muozen vallan? ²⁴ Vaštah šano heilä Iisus: Kyžyn i mie teistä yhtä paginua, kumbazen kuin šanotta, šanon i mie teilä, kuda valdua myöt’ tädä luajin. ²⁵ Iivanan rissitändä mistä oli: taivahaštago, ali inehmizistä? A hyö mieleššä niin piettih: Kuin šanomma: Taivahašta, šanou meilä: Nin mintäh että uškon hänellä? ²⁶ A kuin šanomma: Inehmizistä, varajamma rahvašta, kaikin Iivanua pietäh prorokkana. ²⁷ I vaštah šanottih Šyndyruohtinalla: Emmä tiijä. I hiän šano heilä: Niin i mie en šano teilä, kenen valdua myöt’ tädä luajin. ²⁸ Kuin työ šanotta? Yhellä miehellä oli kakši poigua; i tulduo enžimäzen luo, šano: Poiga, mäne nyt luaji miun savušša. ²⁹ A hiän vaštah šano: En taho; jälgeh tuli hänellä pahamielešti, i läksi. ³⁰ I tulduo toizen luo, niin že šano. Že vaštah šano: Mie, tuatto, lähen; i ei lähten. ³¹ Kumbane molemmista luadi izän mieleh? Hyö šanottih: Enžimäne. Šano heilä Iisus: Amin’ šanon teilä, mitarit i huigeih azeih šegonuot ieldä päin teidä ollah taivaškuningahuošša. ³² Tuli tiän luo rissittäjä Iivana oigieda tiedä myöt’, i työ että uškon hänellä, a mitarit i huigeih azeih šegonuot uššottih hänellä; a työ, nähtyö, että tahton jälgiperillä uškuo hänellä. ³³ Toista arvauttamis’t’a kuulgua. Yksi huolova izändä issutti savun, i lujah hänen aijotti, i kaivo häneh vuuvannan, i šeizatti paččahan, i ando kaikki savunkaččojilla, i pois’ läksi. ³⁴ Konža tuli aiga kerätä einehie, työndi omie inehmizie savunkaččojien luo, ottua hänen einehet. ³⁵ I savunkaččojat, šidohuo hänen inehmizie, kummas’t’a lyödih, kumbazen tapettih, a kummas’t’a kivilöilä tapettih. ³⁶ Vielä hiän työndi toizie inehmizie enämmän enžimäzie; i niillä niin že luajittih. ³⁷ A jälgiperillä hiän luo työndi oman poijan i pidi mieleššä: Huijuštuačetah miun poigua. ³⁸ A savunkaččojat, nähtyö poigua, keškenäh paistih: Tällä jiäy kaikki elo; aštukkua, tapamma hänen i otamma hänen eländehen. ³⁹ I šivuttuo, pois’ savušta otettih hänen i tapettih. ⁴⁰ I konža tulou savun izändä, min luadiu niillä savunkaččojilla? ⁴¹ Hyö šanottih hänellä: Pahat šurmalla hävittäy; i savun andau toizilla kaččojilla, kumbazet i annetah hänellä einehet aijalla. ⁴² Šano heilä Iisus: Ettägo työ konža lugen kirjoisa: Kivi, kummas’t’a pengottih ladjuajat, že tuli šamalon piänökši. Jumalašta tuli tämä, i on kummana tiän šilmissä. ⁴³ Tämän täh šanon teilä: Kiskuočou teildä Jumalan kuningahuš, i anduačou rahvahalla, kumbane niin eläy. ⁴⁴ I ken langieu tämän kiven piällä, murenou; a kenen piällä langieu, že mädženöy. ⁴⁵ I kuulduo arhereit i farise it hänen arvauttamizie, kekšittih, heih näh pagizou, ⁴⁶ I ečittih händä ottua, da varattih rahvašta, rahvaš pidi händä prorokkana.