Texts
Return to review | Return to list
Hyvyz vard’oiččou tädä muailmad
history
September 10, 2022 in 14:55 Александра Родионова
- created the text
- created the text: Algsanad D’o enamb puolt vuotte minun rindal eläy kaži, kudai oli piästetty uuličaspäi. Brus’a minun kodis tundou omad iččed, kutt ”korol’ov”, gu elgendäy, što nimidä pahad hänele ei luadi nygyy niken. Pidän huolte hänes: syötän hyvin, ostan kai, midä kažile tarbiž, luadin kaiken, štobi häin oli puolištukses kaikiis pahusiis. Vie yhtes Brus’an ker kačomme televizorad, kirjuttamme artikkelid, minun ylen viizas kaži abuttau minud pidelta urokad Zoom:as. Voingi sanoda, što tädä ruadod häin luadiu mielihyväl. A ruadon d’älges armastau kižata omiiden bobaižiinke. Minun kaži ylen äijäl suvaiččou minud i ylen äijäl igävöiččöy, konz minud ei ole kodis. Tuli keza. Kezan aigah minul on äi matkad: pidäy i keradomatkah ajada, pidäygi lebauzuda kodvaižen. No siid kenen ker Brus’an voin diättäda? Yksin kodis kaži ei voi eläda kodvad aigad. Siid pidäy kyzyda, ken voi kaččoda. No toižil oldah omad kažid libo koirad, toižil on allergii, a muud iče kodis ei ištuta hätken. Midäbo siid ruata? Svetlana on paras kažinkaččuoi Minä d’o ende kuulin, što Petroskuois oldah muga sanottu ”kažingostiničad”, kudamih otetah kodikažiid kodvaižeks aigaks, konz heiden ižändäd oldah matkas libo ei voida pidada huolt heis täs hetkes. Yhtes moižes ”gostiničas” olin kulnu äi hyväd sanad, sinnegi minä soitin, štobi tiedustada, suago Brus’an diättäda sih kodvaižeks. Minule vastaži yks’ naine. Minä hedi elgendin, što hänel rindal Brus’a olnou kutt minulluo. Svetlana saneli minule, što tämä kažingostinč rouno gu kažin ”päivkodi”. ”Lapsed” täs päivkodis oldah kutt omas kodis. Heis pidetäh ylen hyväd huolt, i kažid čuvstvuitah sidä. D’oga ”lapsi” eläy omas ”numeras”, kudai d’oga päiväd on kabrastettu, suau syömiižed, mida suvaiččou, kogo päivän d’ogahiženke kižatah, libo pidetäh huolte. Konz minä lähtin matkah andoin Brus’an ”Kotarium”-gostiniččah rauhal sydämel. Siga Brus’a eli kuun. Sil aigal Svetlana soitti minule d’oga päiväd, i d’oga päiväd lähetti kuvad da videod, kudamis minun kažiine hyväs mieles viändži toižiin ”lapsiden” ker. Kuun peras Brus’a tuli kodih hyväs mieles. No i nygyygi Svetlana tiedustelou Brus’ad. Täs aigaspiä olen yhtydes Svetlananke. Diivimös, kutt moine nuor’ naine ehtiu kaikken, gu häin on ruados «Kotariumas» kaikken päivän? Omas kodisgi hänel eläy kolme kažid. ”Meiden kodis, Segežas, ainos elettih kažid, nel’l’-viiž kieras, pidi heis huolt. Ehtin tožo kezal kalah libo meččäh kävydä, minul ainos oli äi ruadod. Lapsestuzaigaspiäi olen d’o hard’audunu” – sanelou Svetlana. Sveltana ruadau Kotariumas d’o viiž vuotte, i on suanu äi kiitandsanad. Kažiin emändäd da ižändäd spassiboitah hänt täydel sydämel. D’ogahiine heis tiedäy, što Svetlana on paras kažinkaččuoi! Hyvyz vard’oiččou tädä muailmad Svetlana on herk da hyväsydämelline ristikanz. Häin sežo abuttau kažiile, kudamil ei d’iäny nimidä, ei ni ole ižändäd, ni kodid. Erähäd tuodah Svetlanale kažinpoigaižiid, kudamad elettih uulučal i tarvitah kodih, toižed andetah hänele kažid, kudamal ižändäd kuoltih, i nygyy niken ei voi pida huolt heis. Svetlana eččiu heile uuziid kodiid. Olen kuulnu hänelpiäi äi starinad nämmis gor’ašis. Kuulin da itkin. Ozaks monil starinoil on hyvä loppu, erähäd kažid eletäh nygyy dažo Suomesgi! No sanelen yhden starinois: kuud tagaperin yks’ naine toi gostiniččah oman kažin. Čoman kird’avan kažin tämä naine löyzi uuličal. Kažil oli äi satatest, no yks’kaik häin otti tämän kažin kodih. Naine liečči kažin, i kaiken vuoden se eli omas uudes kodis... Konz naižele pidi lähtä matkah, hän andoi Til’dan (kažin) gostiniččah. Kodvažen peras se naine kuoli kibedudes. I čoma kird’av kažiine diäi hedi omata emändätä. Nygyy Til’da vie eläy gostiničas i ylen tahtou löydiä uutt kodid. Minä uskon, što kai lienou hyvin, gu vai hyvyz vard’oiččou tädä muailmad. P.S. Tämän artikkelin minule abutti kirjuttada minun Brus’a.