Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help
Nikolai Zaitsev. Kui myö elimmö Suur-Suomes. 2
Nikolai Zaitsev
Kui myö elimmö Suur-Suomes. 2
Livvi
New written Livvic
Uuttu
Vuottu vaste Taisijan abielois ilmielöis elävyi gu unehine muhelo , mitustahto hyvä musto , kuduan häi vai iče tunzi .Taisija istui vaikkani piä olgupiäle painunuh .Händy ahtisti abei tundo , kudai oli suittunuh hänen syväimeh , ga huij ustelih sidä tunnustua ičelleh da omile naizile .Se hänen tundo vuadi piästä välläle .
– Piästä välläle sit igäväs painajazes ! Se kebjendäs syväimen , smekni Taisija .Häi kerras , buitegu elavui da muhahtih .
Taisija hengästih , oigeni seiniä vaste da rubei väginäzel iänel pajattamah .Toinah häi rubei pajattamah sikse , gu tahtoi mustoittua oman ozavan rakkahuon mieheh , kudai oli sie kusliennou lumipakkazel frontal , libo tahtoi ajua iäres oman igävän Uvven Vuvven yös .
‒ Pajata , Tas’a-rukku , pajata , vällendä meij än syväimet , kebjendä meij än hengie , eiga meij än syväinkerät ollah tuldu kivenkovakse , kuolendan väzymys painau rungua , pokoroiččih Luazarin Liiza . ‒ Sinä arbait meij än henget .
‒ Kačo , myö vie voimmo pajattua täs kurjas elokses ! muhahtih Ahtamoin Mat’oi .
Taisija jatkoi pajuo jo selgiembäl iänel :
"Lennä lembi sinne , kus armas olet .
Työnnä viesti kodih ‒ konzu tulet ."
Naizet hämmästyttih , mitus igävy pajo oli , täyzi atkalan tunduo da tuskua oli .Ei suannuh arvata , jouduigo se sanois vai igäväs sävelmäs , kudai nouzi Taisijan syväimespäi da nostatti jogahizen naizen syväinkodazes omii peittomielii .Mibo nengoine sävelmy tämä oli ?Sit ei äij iä olluh sanua , onnuako se pal’l’asti ristikanzan hengellisty syviä rakkahuttu da igäviä voinal toruajua miesty kohtah .Taisija oli syvästi rakastunnuh naine .Hänen pajos oli midäliennöy muudu syvembiä rakkahuttu – endizeh da tulieh elokseh , lapseh näh , omah Karjalah .Se oli karjalaine pajo , da se virdai Taisijan syväimespäi da nostatti jogahizes naizes atkalua rakkahuttu omih miehih , lapsile tuattoloih .
Pajo jatkui da se täytti kogo n’ababuaban taloin .Oli tundo , buitogu se pyrgihes pihale , muailmale .Smietin , naizet yhtytäh Taisij an pajoh , ga kaikin vaikkani istuttih piät olgupiädy vaste painunuot .Taisij a pajatti karjalazii pajoloi : "Istuu An’n’oi ikkunpieles , päivy pastau ...", "Kus sinä , kuldoi , kävelet "...Häi pajatti vagavasti da sydämellizesti muga , kai naizil pajon kuunnelles nostih kyynälet silmih .
Taisija loppi pajon .Hänen pajos oli sen verran lembiedy igäviä da yksinäžytty , ga naizil rodih žiäli Taisijua .Kaikin oldih vaikkani stolan tagan , ei niken sanonuh ni ainavuo sanua , onnuako ei ni pidänyh .
Taisijan piä painui alembakse .Häi oli hil’l’aine da argu , ripsit kyynälis losnittih .Rožile nossuh vägevy rumenču .
‒ Elät da olet yhtes perehes , ga emmo tiij ä toine tostu . Mitus herky syväin Tas’al on , sanoi Teroin Liiza .Prosti Tas’a-rukku meidy .
Myö lapset hillennyöt päčinselläl varaten häiritä kuundelimmo atkalua Taisij an sävelmiä .Tämä Uvven Vuvven hengästys vällendi meij än ryndähät , toi siirdoluagerin elokseh moizen tunnon , buitogu meile pidäy tulla midätahto uuttu da hyviä .
– Spuassu Syöttäi avvutakkah meidy , avvutakkah meidy Pyhä Jumalan Kolminažuon hengi , sanoi n’ababuabo .
‒ Passibo suuri sinule , Tas’arukku , pajatit meij än gorevunnuon eloksen , huogai In’a-buabo .
Kaikin , naizet da tytöt hyviteltih seväten toine tostu .
‒ Sano midä sanot , ga jugien nälgyvuvven 42 kestämmö , sanoi Čokin Pol’a Juakkoilan hieruspäi .
Myö lapset emmo vuottanuh lahjoi , myö sežo kui muamat vuotimmo Uuttu Vuottu .
Tossupiän huondeksel meij än pertih tuli Van’a Fedulov , kudai toi meile hyvän tärgien peitošnoin uudizen .Van’a oli meij än brihaččuloin komandieru .Hänel oldih tuataspäi jiännyöt kormaničuasut da polgupyöry .Ga häi oli jo täyttänyh viizitostu vuottu .
Uvven Vuvven pruazniekkua vaste Van’a oli käynnyh kormuskluaduh tuomah Polle-hebozele syömisty .Skluavun sivil’noi ruavas , suomelaine da lotta (Lotakse sanottih Lotta Svärd-naizien voinuliittoh (1919–1944) kuulujii naizii ) kuunneltih Ruočin ruadivuo .Yöl ilmoitettih , ku Ruskei Armii Stalingruadas suardi nemsoin armien .Hävitys nemsoil oli suuri .Plenah on jiännyh kymmenii tuhanzii .Armien komandieru generualu Paulus on joudunuh vangikse .
‒ Vie tämä nygöi täh ! kirgai lotta silmät suurennu .‒ Vaikutus täs uudizes roih sanoil kuvuamatoi . Suomi , onnuako , suau šokin .Meijän armii täs unehuzes istunduvoinas korhahtah unespäi : "Midä vie huomei uuzi vuozi tuou ?"
‒ Spuassu Syöttäi on kiändynyh meij än puoleh , sanoi In’abuabo hil’l’akkazeh .
Myö endisty vesselembi smietimmö , ku tämä uudine toi meile uskon Ruskien Armien voittoh .Van’a Fedulovan viesti oli paras lahju meile .Se vesselgoitti kogo vuvven allun .Myö piätimmö hot’ kui pyzyö hengis .
Lebopäivii ei tyhjäh suomelazet pietty .Pertih vuottamattah tuli lotta .Harmai šineli piäl häi mielihyväl hyvitteli kaikkii Uvven Vuvven täh .Nimie sanomattah algoi paginan .
‒ Suomen kanzu on tulluh muinazen aij an uskoh . Nygöi otimmo oigien kačondan Karjalah nähte .Myö suomelazet emmo tahto imperialističeskoidu voinua , emmo tahto nimidä vierahale kuulujua .Myö kohendammo vai omat oigevuot .Ei se kuulu Suomen kanzan pienužuoh , vai meij än oigevuksien täh .Ven’an hyökkävys vuvvennu 1939 pakoitti meidy tartumah voinan vehkehih , puolistamah meij än muadu talvivoinan jälles , gu Moskovan rauhu pyhki meij än endizet rajat .Onnuako ei yhten tämän täh ...Olemmo tahtonuh täyttiä Suomen histouriellizen olemuksen meij än heimoloin yhtistämizen ..., taratti lotta .‒ Iellegi emmo nimidä tahto vierahale kuulujua , vaiku myö tahtommo luvva yhtekse valdivokogonažuokse net mua-alat , kuduat yhteh kuulutah mollembin puolin rajua – kuduat jo ammuzis aij ois rajan mollembin puolin on suomalazien naizien da miehien , heimovellilöin ruavol kylvömuakse luajittu . Tämä ongi se piätös , kudai kannattau meij än voinujoukkoloi valduamah päivännouzupuolen Karjalan .
Jo talvikuun allus 1942 siirdoluageris pyhäpäivinny piettih propagandupaginoi .Alavozeh oli tulluh tundiettu suomelaine ofi tsieru , kuduan nimen saimmo tiediä suomelazil myöhembäh .Ystävällizin tervehtyzin kaččeli taloin seinii , kyzeli meij än tervehyös .Se oli Anttoni Miihkali .Kuulemata vastavuksii , häi järgieh algoi oman paginan :
‒ Nygöi on aigu tiedoittua da hyvitellä teidy , gu työ kaikin oletto registriiruittu da oletto Suur-Suomen kanzalazet .Pidäkkiä iluo !Tulgua oman muan kanzalazikse !Tiij ättö , onnuako , oletto kuulluh , ku Vuokkiniemel 20.heinykuudu 1941 pruazniekallizes pivos piettih suuri kanzalliskerähmö .Päivännouzupuolen Karjalan deleguatat piätettih omas tahtos , ku Viena da Aunus irdavutah Ven’aspäi da yhtytäh Suomeh .Kerähmö luajittih sih niškoi , ku ozuttua , ku Karjalan rahvas yhtistyy kogo ij äkse Suomen muah , kuduan kanzah meidy yhtistäy heimoveri , yksi kieli , luondo .Nygöi Viena da Aunus ruvetah kulgemah nouzemuksenpäiviä kohti .Anukselazet !Teij än huondes on tulluh !Tulgua oman muan arvozikse !
‒ Tämä Vuokkiniemen kanzalliskerähmön piätös allekirjutettih heinykuun 20. päivänny 1941 pietys yhtehizes karjalazien kerähmös , muheloitti ofi tsieru .‒ Tämä on täyttynyh – Karjal on välly ! Nygöi teil on hyvä olla , työ oletto vällinäzet ristikanzat välläs muas .Nygöi työ rubietto elämäh äij iä parembas olotilas migu enne Karjalas bol’ševizman aigah .Tänäpäi olemmo hyväs mieles .Heimovellet on piästetty .Tämä on ylen čoma mua , sit on Suomen muan duuhu .Hierulois kajižou suomelaine kieli .Heimovellet ollah vällät pimies bolševizman yös .Uudeh ozavah elokseh !Myö , kohti sanuo , olemmo huaveilluh tädä kaksikymmen vuottu .On tämä savine mua meile uskaldettu mua .
‒ Kačos kummua ? Jogo myö Suur-Suomes ?Kuulettogo , hierulazet ?Vaste elimmö suurel Ven’an mual , nygöi jo Suur-Suomes .Kenbo nämmii azieloi johtau ?Kuibo nenga ravieh temmattih Karjal ?Viehäi voinu jatkuu .Ongo neče kai tottu ..?kyzyi Kurren Veera .– Ga en voi tädä nikui uskuo . Anuksenmua oli vie valduamattah .Suomelazet tuldih Alavozeh vaste 5.syvyskuudu 1941, ga työ jo olitto luadinuh Suur-Suomen 20.heinykuudu 1941?
‒ Se on tottu ! Vuokkiniemen kanzalliskerähmön piätös on julgi allekirjutettu , muheloitti ofi tsieru .
‒ Midä parandustu Vuokkiniemen rahvahankerähmö tuou meile ‒ annetahgo meile midä oigevuksii , piäzemmögö omih kodiloih elämäh , ruvetahgo meile maksamah palkua ruavos ? kyzyi Terojeva Liiza .
‒ Enziksi teile annetah kartočkat , kudamil työ suatto Vako Oy -laukas syömisty . On jo piätetty ruavos palku .Se voibi olla yksi kolmas vuitti Suomen kanzallizes palkas .
‒ Sinä , Liiza , varusta suuri kukkaro markoile , eiga kunne net panet ? nagrahtih rinnal istui Kurren Veera .
Leitenantu ylbiesti jatkoi omua paginua .Meij än kummakse häi hyvin pagizi livvin murrehtu da ven’an kieldy .
‒ Oletgo oma mužikku , gu nenga hyvin pagizet livvin kieldy ? kyzyi Jegorovan Nasti Pirpulan hieruspäi .
‒ Ga olen , vastai leitenantu .
‒ Kenenbo roduu da kuspäi olet ?
‒ Olen Viršin Natoin plemänniekku Kaugoij ärvelpäi .
‒ Paginas vieldät vähäzel vienakse .
‒ Olen roinnuhes Kiestinkin Suvi-Suurenjärven hierus .
‒ Olet sit vienalaine da olet Suomen Armien leitenantu ? kyzyi Jegorovan Nasti .
‒ Jumalan passibot ! jatkoi leitenantu .– Työ oletto joudunuh omien käzih , kuduat tahtotah teile vai parastu . Teij än tulii aigu – sehäi on yhtenjytys gu meij än .Työ jo oletto Suomen kanzalazet , meij än ruadodovarišat .Työ rubietto uvvessah rakendamah tädä muadu kui myögi .Työ astutto omal aij al meij än rinnale sidä puolistamah , jatkoi muheloittajen ofi tsieru .‒ Työ , ket oletto viärättömät , ei teidy voi nakažie sit , midä olitto pakoitettu ruadamah bol’ševiekoin vallan aigah .
‒ Miksebo sit meidy on ajettu tänne Alavozen vägivaldazeh siirdoluagerih , ku myö olemmo ihan viärättömät ? kyzyi Ahtamoin Leena Tuuksen kyläspäi .– Myö tahtommo eliä omas kois , kui elimmö enne da kazvattua lapsii . Näittö iče , mittumas tilas ollah meij än lapset , mainiččemattah meidy ryzyruadajii ?Myö ruammo raududorogan pengerel , ga meile ei makseta palkua , myö emmo voi ostua lapsile nigo sobua , nigo jallaččii .Škol’niekoile buitogu javotah vahnoi sobii da kengii .
‒ Kačos tädä kummua ..? Myö jo Suur-Suomes ..!kummeksih Ješ kan Marpu .– Onnuako voinu eihäi ole vie loppenuh . Kui työ kiirehtättö ?Midä vie ielleh rodieu ?Onhäi Spuassu Syöttäi jo kiändynyh meij än puoleh .
Tämä uudine toi luagerin naizile paginua da paginua sego ruavos dai pihal .
‒ Kuules , hyvä mies , gu sanoit olevan oma mužikku . Sinä vai painostat , ku suomelazet tuo dih meile vällän kolhouzoispäi da bol’ševiekoin vallaspäi , ku myö nygöi olemmo vällät karjalazet .Suomen halličus kaččou meij än "välläh " poliitiekan kannalpäi .A vot myö iče luageriniekat kačommö täh välläh omin silmin da olemmo omua mieldy sih nähte .Nygöi , voibi sanuo , myö tottu olemmo vällät .Myö olemmo menetännyh kaiken : oman koin , ku niilöis eletäh suomelazet miehet , ofi tsierat da lotat .Olemmo menetännyh vil’l’utaguon , kudai vägeh otettih vuvvennu 1941, oman pellon , se kuuluu nygöi Suomen halličuksele , oman kunnivon .Nygöi meile ei ole nimidä , kunnivon sij ah on annettu vai uuzi nimi "heimovellet ".Mitus sil on tarkoitus ?Tulougo se nimi andamah meile midätahto ?kyzyi Ahtamoin Mat’oi .Gu työ oletto ottanuh meilpäi kaiken , ga pidäs andua meile midätahto sijah .
‒ Annetah , suat vuottua ! nagrahti Kuršij eva Tan’a ,
‒ Työ huiguatto bol’ševiekkoi da kolhouzoi .Oli meile jugei kolhouzan ruado .Oli .Ga suomelazen luagerin tädä kurjua da nälgiä elostu ei sua panna kolhouzan rinnale .Ei sua panna !Kuulettogo !Kolhouzniekal oli oma talohus : kodi , lehmy , vaza , lambahat , vil’l’umua , kartouhkumua , kazvimua .Oldih omat perehet .Hot’ kolhouzas palkat oldih pienet , ga myö elimmö kyllyös omal talohuol .Meile oli oma leiby .Lapset suadih maiduo , voidu , zuaharii , kazvimuas saimmo vitamiinua .Meij än rožat ruskotettih gu munij al kanal , olimmo tervehet , sanoi Luazarin Liiza .‒ Gu sinä olet oma karjalaine mužikku , kačo sinä täh meij än luagerielokseh omin karjalazen silmin .
‒ Työ suomelazet oletto ylen tarkat – oletto jogahizeh taloih nähte luadinuh kartotiekan , kuduah on merkitty taloin kogo omažus : kirvehet , pilat , labjat , lomut , kattilat , samvuarat , kanat , sanoi Sirgojev Vas’a , talvivoinan niistii . – Sano , herru , kohti , midä myö rubiemmo elämäh tulien vuon ?
‒ Tänävuon teij än elos rubieu kohenemah ... sanoi Miihkali lähtijes .
P .S .Tämä kirjutus on ihan tozi .Minä otin ičelleni oman vastuon "Mustelmii " kirjuttajes , mustajen Vladimir Putinan sanoi Ven’an Valdivon Puolistus-Nevvostos : "Suuren Ižänmuallizen voinan histouriedu ei sua kirjuttua uvvessah , kui päivänlaskupuolen poliitiekat kirjutellah !"
Silloi oli voinu da moine oli voinan aigu .Tapettih toine tostu min vai kerrittih .Iče olen menetännyh tuatan dai muaman lapsennu .En viäritä suomelazii .Olen mielihyväl ruadanuh 18 vuottu suomelazienke Olonka-hotellis .Tiij än hyvin suomelazien luondehen .
Minul himoitti jättiä Alavozen tuliele polvele tieduo , kui myö karjalazet elimmö suomelazien keskes , kui suomelazet elettih karjalazien keskes okkupatsien aigah vuozinnu 1941 – 1944.
Kui myö elimmö Suur-Suomes. 2
Livvi
New written Livvic
"
‒
‒