Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help
Zoja Paškova (Artemjeva). Aprel’ka ta Zor’ka
Zoja Paškova (Artemjeva)
Aprel’ka ta Zor’ka
Karelian Proper
New written karelian
Liäväššä
oli karjua : lehmä , vasikka , härkä ta joškuš heponi .Još liäväššä piettih lehmyä ta härkyä , niillä luajittih erillisie hinkaloja – šemmosissa välišeinissä šiivatat oli šivottu , ka helpošti venyttih ta tultih šoimen luo .Još oli yksi lehmä ta vasikka , šiivattoja ei šivottu .Ne helpošti liikuttih liävyä myöten .Karjalaiset tarkkaseh hoijettih kotikarjua , staraitih šyöttyä ta juottua ajallah .
Karjalaiset piteliyvyttih kristillisie tapoja ta kylmien tultuo hyö piettih karjua lämmöššä , staraitih panna šiivatat kiini talvekši Talvi-Miikkulan pruasniekkah šuaten (19.talvikuuta ).A Kevät-Miikkulan pruasniekkana (22.oraškuuta ) piäššettih karjua laitumella , jalanalasella rehulla .Šananlašun mukah "Talvi-Miikkula ajau heposen liäväh , a Kevät-Miikkula šyöttäy lihakši ".
Vanhat eläjät šanotah , jotta vielä piteliyvyttih šemmoista elämänviisahutta : ennein Kevät-Miikkulua piti šäilyttyä heinätukku (još kevät viipyy ta lumi rupieu pitälti peittämäh muata , karjua pitäy šyöttyä heinän jiänökšillä ).Još kevät oli aikani ta lämmin , enši kertua šiivattoja voitih piäštyä Jyrinpäivänä (6.oraškuuta ).
Kumšjärven kyläššä , missä meijän pereh eli vuuvvešta 1947, karjalaiset niise piteliyvyttih niitä tapoja .Konša miula oli viisi vuotta , meijän kyläššä kevyällä šattu šemmoni tapahuš .Aurinkoisena ta lämpimänä Jyrinpäivänä isännät piäššettih omua karjua pihalla .Yhet annettih šiivatoilla kävellä ta nyhtie tuškin ijättänyttä heinyä pihapellolla .Toiset piäššettih šiivattoja veräjien tuakši .
Šinä päivänä myö leikkimä potruškan Gal’a Filippovan kera hänen talon lähellä ihan Kumšjärven rannalla .Iro-täti , potruškan muamo ajo oman lehmän Zor’ka-vasikan kera pihalta pois .Vietettyö muutoman kuukauven liäväššä lehmä mielelläh korkiešti kikisti piätä , lujaiänisešti čuherti pulčistunuilla huokaimilla šyväšti vetyän raitista kevätilmua .
A Zor’ka ihaštu enšimmäisistä aurinkoisista päivistä omašša elämäššä , korkiešti hyppäsi ta juokšenteli lehmän ympäri .Zor’ka oli niin huvittava ta meilä oli vesselyä kaččuo šiih .Ka niken ei kuvitellun , jotta šemmoista voipi tapahtuo vasikalla .
Jiä vielä peitti järvie , ka šinä vuotena kevät tuli aivoin ta ilmešty mainoja – paikkoja , missä jiä alko šulua ta tummeni , a missänih oli rakoja .A Zor’ka leikkiessäh ruttoh tallasi jiän piällä ta juoksi järven kešellä .Rannalla šeisonuot yhtäkkie pantih šuu kiini tuntien hätä ennakuol’ta .
Konša Zor’ka pakeni etähäkši , Iro-täti alko itkie , moliutuo ta kyšyö Jumalalta armuo ta pelaššušta Zor’kua varoin .Šiitä hiän toi Aprel’ka-lehmän lähemmäkši rannan luo ta viittasi vasikkah molimalla lehmyä ammuo ta kuččuo Zor’kan .Aprel’ka pitälti kučču omuah vasikkuah , a šiitä muutoman kerran ammu kovalla iänellä .
Kaikin ihaššuttih , konša Zor’ka kiänti piän ta juoksi rannan luo .Meistä tuntu , jotta vasikka niise juokšou rannalla .Ka še šeisattu rannan lähellä .Irotäti toi šankon juomista , alko kuččuo Zor’kua , ka vasikka ei reagiruinun šiih .
Oli vuarallista männä jiällä , rannan luona še oli oikein hoikka .Ka eräš kylän mušikka , Stepan Nesterov , ei pöläštyn .Hiän varovašti tuli jiällä hil’l’aseh hiivuon vasikkua .Stepan ojenti kiän leipäpaloineh .Zor’ka tunti leivän hajuo , ojenti turpua ta poikkesi hetkekši .Šamah aikah mieš tarttu vasikalla kaklah ta veti rannalla .
Iro-täti heti vei Aprel’kan ta Zor’kan pihapellolla .Myö Gal’an kera juoksima vasikan luo ta šilittyän pehmietä šelkyä toistima :
– Zor’ka pikkaraini , Zor’ka hyvä !
Aprel’ka ta Zor’ka
Karelian Proper
New written karelian
–