Texts
Return to list
| edit | delete | Create a new
| history
| Statistics
| ? Help
Nikitina, Irina.
Pikkutähen valo
Source:
Oma mua. № 30, 2022, p. 11
Nikitina, Irina
Pikkutähen valo
Karelian Proper
New written karelian
Rikenehkö pietäh Tähtien Čuarittaren pruasniekkua? Moušot kerta vuuvvešša tahi kymmeneššä vuuvvešša, a moušot ni kerta vuosišuašša. Ihmiset šitä ei tiijetä, a tähet tuškin šiitä heilä kerrotah. Ka še pruasniekka aina on ihana ta kummallini.
Tähet, puitto prinsessat, kiirehitäh juhlah, jotta onnitella omua käškijyä, paissa keškenäh ta kertuo tärkeimpie uutisie. Muutoman tunnin piäštä hyö myöššytäh omilla paikoilla ta joka yö valvotah, vet jokahisella heistä on oma tehtävä ta tarkotuš, kumpasie ei šua unohtua.
Tavallisešti heijän tehtävinä on antua valuo ihmisillä ta kaupunkiloilla, auttua lahjakkahie imehnisie – taiteilijie, šäveltäjie, runoilijie. Jokahini tähti yritti löytyä vaikkapa yhen innoštunuon ihmisen, jotta auttua häntä. Millä keinoin tähti voit auttua? Hiän voipi valottua tietä, konša on pimie. Voipi antua kirkaššušta tai himuo šeurata huavehta. Voipi antua neruo piäššä vaikeuk šien läpi. Ka ihmisillä on vaikieta ymmärtyä, mitein etähiset tähet voijah heitä auttua.
Harvinaisilla tähillä oli erikoini tehtävä. Još ihmini šynty juuri šinä päivänä, konša Tähtien Čuaritar oli valmis plahoslovie häntä, ni hiän lahjotti platenčalla yhen pienen tähen, kumpasešta šiitä tuli hänen elämän opaš. Tähti šuojeli valittuo imehnistä ta toi šuureh tarkotukšeh. Još ihmini ruato oman tähen mukah, hiän voi luatie šuuren löyvön.
Kummallisella Pikkutähellä šemmoni oša oli tosi vuottamatoin. Poika, kumpani näytettih hänellä, oli enši kačahukšešta ihan tavallini. Ka Pikkutähti rupesi huolehtimah häneštä. Lapšukkaini kašvo ilosena ta väkövänä, ta toičči Pikkutäheštä tuntu, jotta poika ei ni tarvinnun hänen apuo.
A Pikkutähti iče oli niin nuori, jotta halusi uušie vaikutelmie. Kerran tähti piätti, jotta lapšen kera mitänä ei tapahu, još hiän jättäy oman hoijettavan vähäkši aikua. Vet hänen čikot ta potruškat niin ihaššutah, još hiän tulou heilä ativoih hoti kotvasekši.
Pikkutähti oli oikiešša – kaikin oltih mielissä, konša nähtih omua armašta potruškua. Pityässä iluo toisien tähtien kera Pikkutähti ei ni huomannun kuin äij än aikua oli kulun šiitä päiväštä, kun hiän jätti pojan. Moušot mäni kuukauši, a moušot ni vuosi.
Ka konša Pikkutähti muisti lapšešta ta tuli hänen luokše, hiän näki, jotta kaikki oli muuttun. Poika enämpi ei ollun terveh ta vesselä. Lapšukkaini veny kalpiena ta liikkumattomana lakanojen ta kapalojen kešeššä. Pikkutähti töintuškin tunsi hänet. Häneštä tuntu, jotta lapšella ei ollun voimie äšen avata šilmieh.
Enšin Pikkutähti jähmetty, a šiitä rupesi riuhtumah. Hiän ymmärti, jotta hänellä ei ole voimua parentua poikua. Pikkutähti rikko kaikki taivahalliset šiännöt ta kapšahti apuh Tähtien Čuarittaren luokše.
Tällä kertua häntä vuotti ankara vaštahotto.
– Mitein šie rohkenit jättyä lapšen? Etkö tietän, kuin mainivo kohtalo ta šuuri oša vuotti häntä? Monta vuotta tietomiehet on ečitty liäkettä tautih, kumpani viey nuorien ta vanhojen elämie. Juuri täštä lapšešta oli tultava tietomieš, kumpani pelaštais muailman muokašta ta kyynälistä. Kuin äijän aikua tarviččou, jotta uuvveštah šyntyis nerokaš platenčča? kyšy Tähtien Čuaritar.
Pikkutähti alko vapissa epätoivošta ta tähtitaivahan kaikkie šiäntöjä vaštah moli Čuaritarta muuttua lapšen kohtalo. Pikkutähti oli valmis antamah vaikka mitä pojan pelaštamisešta.
Vaštauš oli lyhyt ta karkie:
– Šie voit pelaštua hänet, vain još annat hänellä koko valoš ta elämäš.
– Olen valmis, heti šano Pikkutähti.
Hiän varasi vain, jotta ei kerkie auttua poikua. Viimesen kerran Pikkutähti kaččo omih potruškoih, šiitä šytty kaikkie kirkkahimmin ta šammu.
A mualla olija lapšukkaini tällä hetkellä avasi šilmät ta muhahti. Kohta hiän rupesi parenomah. Še ihaššutti pojan omahisie, liäkärijä ta Pikkutähen potruškoja. Šamah aikah tähet huoleššuttih omašta yštäväštä, ka šiitä hyö kuultih Tähtien Čuarittaren iäni:
– Meijän Pikkutähti on elävä. Myö emmä niä häntä, vet hiän on antan oman valon pienellä ihmisellä. A konša poika täyttäy oman tehtävän, šuatta nähä Pikkutähen uuvveštah.
Kummalliset tähet alettih pyörie ilosešša piirissä. Ka kohta tuli aika myöštyö omilla paikoilla, vet heijän on aina varteitava, jotta ihana elämä mualla jatkuis.