Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help
Peša Ruočin paginoi. A, kuulehai sinä, neičykkäne
Peša Ruočin paginoi. A, kuulehai sinä, neičykkäne
Livvi
New written Livvic
K u myö
, karjalazet , jouvvuimmo lähtemäh evakkoh , saimmo nähtä mo -
nenluadustu vastahottamistu .Vastahottajis oza oli hyvii ihmizii , oza vähembän hyvii .(Pahoi ihmizii taki Suomes ei ni ole .) Vai oldihbo vastahottajat kedä täh , myö panimmo merkil , što meidy ei ni oldu vastahottamas piiruajuodazen ker .
Ainagi ne vähembän hyvät ihmizet meijät nähtyy kulmien aliče meidy kaččuo n’uisteltih , ohkettih da prähkettih .
"Miksi nuo lempolaiset tulivat meidän kylään ?
Olisivat pysyneet siellä omilla tantereillaan .Heistä on meille monenlaista riessa : kuluttavat maalit kammariemme lattioista , likaavat tapetit , polttavat ja särkevät uunit niitä "rivonnäköisiä " piirakoita paistaessaan ".
Nenga hyö sanottih meijän korvien kuullen da silmien nähten , eigo ni mih luaduh hävetty .
– Ja laiskojakin nuo evakot ovat , eräsgi emändy oli sanonnuh .
– Minä lupasin antaa meillä asuvalle evakko-muijalle puoli litraa maitoa , jos hän vain viitsisi lypsää talon lehmät , mutta eihän tuo ryökäle tarjoukseeni suostunut , vaikka meillä on lypsettäviä vain kymmenkunta lehmää , toine emändy žualoboi .
– Nuo siirtolaismiehetkin ovat ihan vetämättömiä .
Eivät lähde metsään töihin , vaikka minä lupasin maksaa kaksi markkaa kuutiolta , sluavi erähängi taloin laškansorttin’e ižändy .
No , eihäi tämmözet moittimizet meis siirdolazis hyväl tundunnuh , vai emmohäi myö vierahis olles ruvennuh heijän ker kiičkamah , otimmo vastah midä meil suvaittih sanuo : opimmo tirppua , hot’ toizinah syväindy kivistigi .
Vai erähičči pidi grimevyö panemah vastah , ainagi sillos , ku dielo sidä toizissah vuadi .Sidä mieldy oli ainagi Lökšyn leski , Paraskoi , kudaman kohtalo oli ähkännyh evakokse Savoh .
Hänel oli sen puoleh hyvä , ku ei pidännyh lypsiä vierahii lehmii , ku hänel näit oli oma "Muurikki ".Ihan kui ihmehen avul häi oli sen suannuh lähtemäh evakkoh .Se andoi maiduo ihan tarbehekse Paraskoil da hänen kahtel lapselleh .Kevättalvel , nenga suures pyhäs , maijon tulo lopui , ku "Muurikil " tuli maidoväli .Paraskoin ei muu auttannuh , ku lähtie kirikkökyläh kyzelemäh maidokorttiloi .Suuren eččimizen jälgeh häi lopuškal löydi sen muga sanotun kanzanhuoldolaudukunnan , mil oli kuulemah valdu jagua harččukorttiloi .
Tämän laudukunnan toimisto oli rahvastu täyzi .Paraskoi sie kyzeli yhtel da toizel , mis maidokorttiloi rahvahal juatah .Hänel neuvottih eräs lunkku , min istui nuori toimistoneidine .Paraskoi meni lunkul , ryvähtih da sanoi : "A , kuulehai sinä , hyvä neidine !Voizitgo sinä minul kirjuttua pyörähyttiä maijonostoluvan ?"
– Ei täällä kirjoiteta maidonostolupia , täältä saa vain maitokortteja , jos niihin on oikeutettu , neidine vastai .
– No , anna sit minul maidokortit , minul da kahtel lapsel !
– Ensin täytyy varmistua siitä , onko teillä oikeus saada ne kortit , neinide sanoi .
– Ga , varmista , varmista !
Vai varmista silleh , štobi kohta lad’d’uat kortit täh minun kämmenel !Paraskoi vastai .
Neidine otti škuapin bokas luvettolon da rubei sidä livualemah .Kodvazen mendyy häi sanoi : "Eihän teille voida antaa maitokortteja , koska tästä luettelosta käy selville , että teillä on lehmä ."
– Ga , on , on , da hyvä lehmy ongi , vai nygöi se ei lypsä , ku on ummes , Paraskoi sanoi .
– Vai ei lypsä !
No , mitä virkaa sellaisella lehmällä on , mikä ei lypsä ?Sellainen lehmä pitää tappaa !neidine sanoi omua viizahuttu .
– A , kuulehai sinä , neiččykkäne !
Ethäi ni sinä lypsä , vai eihäi vie sinuugi ole sentäh tapettu !Paraskoi sanoi näpsähytti .
Kai toimistos olijat ruvettih nagramah .Neidine ruskevui .Häi ravieh čökkäi maidokortit da vie voikortitgi Paraskoin kobrah , ku häi oli muga hyvin pidännyh puoliidah .
Peša Ruočin paginoi. A, kuulehai sinä, neičykkäne
Livvi
New written Livvic