Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help
Zoja Paškova (Artemjeva). Elä herätä pahutta...
Zoja Paškova (Artemjeva)
Elä herätä pahutta...
Karelian Proper
New written karelian
1970-luvulla ylioppilahien ušein
piti piäššä opaššukšeh Karjalan piirilöistä Petroskoih paikallisjunilla .Mie matkuššin Karhumäki-Petroskoi -paikallisjunalla .Šilloin mie kuulinki jutun meijän junašta .Konša juttu šiirtyy šuušta šuuh , šiih lisäytyy uušie vivahukšie , vaikutelmie , juonie .Nyt tahon kertuo šen teilä .
Oltihpa kerran erähäššä karjalaisešša kyläššä Maksim ukko ta Anisjaakka .Hyö elettih melko köyhäšti , šamoin kuin monetki muut kylien eläjät 1970luvulla .Kolhosin eläkehtä töintuškin riitti , jotta kutakuinki pärjätä .Aikuhiset lapšet elettih loittona heistä , ta i liikua rahua heilä ei ollun .Vot vanhukšet i pärjättih omin voimin .Hyö piettih liäväššä lampahie ta kanoja , kerättih šientä ta marjua .Šen lisäkši ukko pyyti kalua , mi oli šuurena apuna perehellä .
Ka Anisjaakka aina oli tyytymätöin , rikeneh ilman tarvehta töräsi ta šoimasi ukkuo .Mikänä ukon ruato ei miellyttän akkua , kun mieš liijan lujaiänisešti ryyšti ploškašta čäijyö ta pani kaloššit viäräh paikkah .Akalla hamehieki oli liijan vähän , a vet himotti panna piällä uuvven hamehen joka pruasniekakši .
Akka oli melko riitasa .Tavallisešti Maksimukko oli vaiti , vain toičči mitänih murmetti .Akan kera ukko ei riijellyn .Anisja kyläššäki ei viettän lämpimie pakinoja , ka piäasiešša juorusi .Konša akat keräyvyttih kaupan luona vuottuas’s’a vereštä leipyä , Anisjalla oli oikein mukava – hiän juorusi rajua tietämättä .
Kerran akka ta ukko onnissuttih šiäštyä vähäsen rahua , ta hyö piätettih käyvä Petroskoissa .Hyö piätettih lähtie Karhumäki –Petroskoi paikallisjunalla , kumpasella liput oltih äijyä halvemmat , mitä matkuajajunalla .
Juna tuli Petroskoih kahekšalta huomenekšella , a jälelläh šai lähtie šamalla junalla illalla .Vanhukšet piäštih kyläštä piirikeškukšeh kyyjillä , šiitä vuotettih junan lähtyö etähisien omahisien luona .Heilä oikein himotti kaččuo piäkaupunkie , vet hyö konšana ei käyty šielä .
Ka tärkeintä oli käyvä kaupoissa ta torilla , jotta oštua šitä , mitä ei tuuvva kylän kauppah .Vanhukšien himotti oštua äijän mitä , ka rahua ei riittän kaikkeh , ta i laukut oli jo täytetty oššokšilla .
Juotuo čäijyö ruokalašša ukko ta akka kiirehittih ašemalla .Hyö istuuvvuttih laučalla vuottuas’s’a junua .Äkkie akka kilčitti ovelie šilmieh ta šano ukolla :
– Ukko , olet vet šie oštan liput ?Oššit ...Meilä laukušša on vielä vähäsen rahua .Lähenpä mie oššan hamehen lähimmäiseštä kaupašta .
– Rahua ei ole . Riittäy vain , jotta piäššä kotih .Mie vet oššin uuvven verkon , vanha on jo kokonah lahon , vaštasi ukko .
Šiitä hiän lisäsi :
– Šiula lipaš töintuškin mänöy kiini kaikenmoisien kankahien takie , ota ta ompele ičelläš uuši hameh !
Ukko šano šen tyhjäh .Akka tuaš rupesi päivittelömäh ta moittimah mieštäh uuvven verkon oštamisešta , vet hiän vois vanhanki korjata .Lisäkši akka muissutti ukolla kaikista entisistä kujehista .Kaikenvaltuajan vihan takie akalla rušottih šilmät ta kirošanojen vuoron lopušša hiän vihapäissäh šano :
– Toivon , jotta kuolisit !
A ukko kuoliki juuri šinä hetkenä ...Vaštaušta kuulomatta akka rupesi vähitellen lauhtumah .Lopulta rauhotuttuon akka pisti kyynäšpiälläh ukon kylkeh :
– Pane liput lähemmäkši , kohta noušemma junah .
Akan pissokšen jälkeh ukko kellahti kylelläh .Akka heti ymmärti , mi tapahtu , ka tälläki kertua šyytti ukkuo :
– Oho šie mato !Et voi kuolla kunnolla !Kuolisit koissa !Mitein mie nyt kuletan šiut kotih ?
Kohta tuli aika noušša junah ta akka löysi ainuon ulošpiäšyn .Hiän kučču kakši siiriččiaštujua humal’niekkua , šelitti heilä kaiken ta kyšy apuo .Šen tilah akka anto mušikoilla viimeset kopeikat ta verkon .
Miehet ruattih kaiken , mitä akka šano .Hyö otettih ukko käsipuolista ta alettih vetyä vaunun luokše .Akka kiänty vaunupalvelijan puoleh ta kyšy prošken’n’ua , jotta ukko joi liikua , a Petroskoissa ei ole ketänä , kenen luo vois jiähä , ta i rahua ei ole .Akka vakuutti , jotta ukko ei ole kuihakka ta makuau koko matan .Vaunupalvelija saleičči akkua ta piäšti heijät šiämeh .Akka issutti ukon , pani hänen kiät stolalla , a piän – käsien piällä , puitto hiän makuau rauhašša .Iče ašettu lähellä ta smietti :
– Näin myö piäšemmäki , ukko ...A šiitä šanon , jotta šie kuolit junašša , rahvaš autetah viijä šiut pois ta tuuvva kotih .
Yhellä ašemalla heijän viereh tuli kakši mušikkua .Hyö ei häiritty makuajua ukkuo ta n’ukkujua akkua , noššettih omat kapšakat yläpol’čalla ta ašetuttih vapailla paikoilla .Juna liikku hitahašti ta nellä tuntie matkua näytettih akalla ikuhisilta .Hiän toivo , jotta tämä istorija kohta loppuu .Vaunupyörien kalinehella matkuajat luvettih ta n’ukuttih , a akan vierellä istunuot mušikat hil’l’akkaiseh juteltih .Vaunupalvelija kulki vaunuo myöten ta tarkašti oliko matkuajilla liput .Hiän lähešty akkah ta kyšy :
– No , makuauko , pahaošani ?
– Makuau , pahuš , vaštasi akka .
Paikallisjuna rikeneh šeisattu .Rahvaš nimitettih šitä junua "Kolhosniekakši ", šentäh kun še ašettu melkein joka telegraffipylvähän luona – šiih aikah oli äijän pienie rautatieašemie , višših šentäh kun viimesenä oli poštivaunu – näin purettih työnnökšie ta kirjasie .
Junan matkuajina rikeneh oltih ylioppilahat ta pienien ašemien eläjät .Konša juna äkkie mäni ajamah šemmosien šeisatukšien jälkeh ta vaunut alettih liikkuo vuottamatta iskeytyön toini toiseh , ni matkuajat ušein kämähettih käsipuih ta pol’ččiloih ta äšen šuatih šinisömie .
A yläpol’čalla makuajilla matkuajilla oli vaikie uinota .Hyö varattih , jotta šemmosien hyppähykšien jälkeh hyö kirvotah lattiella lipieltä pol’čalta .Šeisatukšien välillä akka mäni tualettih .
Šillä aikua juna šeisattu hetkekši ta uuvveštah yhtäkkie mäni ajamah .Yksi kapšakki yläpol’čalta tipahti juuri ukon piällä .Ukon ruumis tajuttomana romahti hytin käytäväh .
Mušikat oikein poläššyttih .Ei še ollun šuutka – hyö tapettih ukko .Varatešša proplemoja hyö smietittih vähäsen ta lykättih ruumis liikkunuon junan ikkunašta .Myöhemmin myöšty akka ta kyšy mušikoilta :
– Missäpä on ukko ?
– Hiän mäni tupakoimah , hyö vaššattih .
Akka tunti šemmoista kauhuo , kumpani oli vertuamatoin äšen ukon äkilliseh kuolomah .Hiän heti mänetti pakinakyvyn .
En tiijä , äijänkö aikua kulu šiitä tapahtumašta .Ka rahvaš šanottih , jotta akka tuli hil’l’asekši ta ihmisarakši .Joškuš hiän ošti kaupašta leipyä ta šuurimua puitto elämäššä ei tarvinnun mitänä muuta .Akka ei paissun kenenkänä kera , puitto nieli oman kielen .A šiitä hil’l’asešti läksi ukon peräh ...
Rahvaš ei tyhjäh šanota :
– Elä herätä pahutta , kuni še on hil’l’ani .
Elä herätä pahutta...
Karelian Proper
New written karelian
–
–
–
–
–
–
–
–
–