Texts
Return to list
| edit | delete | Create a new
| history
| Statistics
| ? Help
MATTI DA MÖTTI
Source:
Ruppijeva Jelena, Liygii livvikse: livvin algukursu, 2016, p. 76
MATTI DA MÖTTI
Livvi
New written Livvic
Matti terväh keräi tävven pomičun. Murginassah vie oli aigua, sendäh häi rubei avvuttamah kondiedu. Kondii mostu hyväntahtojua brihaččuu vie ei nähnyh. Häi duumaičči, kui olis hyvä, ku hänel rodies moine dovariššu.
– Passibo sinule, sanoi häi.
– Minä olen Mötti. Kenbo sinä olet?
– Minä olen Matti, vastai brihačču.
– Voin suattua sinuu kylässäh, taričči omua abuu Mötti.
Matti da Mötti hyväs mieles lähtiettih kyläh da sit päiväs lähtijen oldih hyvät dovarišat. Huondeksel havaččuhuu Matti ellendi: buabo pastau piiruadu, lähtie meččäh terväh ei puutu. Lähtiehäi himoitti hedi, tirpua häi ei voinnuh. Brihačču ei duumainnuh hätkie, koppai čupus poimičun, kudaman valmehekse varusti ehtäs, da oman pertin ikkunaspäi, ku niken ei nägis, pagei meččäh.
Kezäl Matti ainos on buaballuo kyläs. Egläi buabanke hyö sovittih kävvä meččäh, talvekse pidäy kerätä vagoidu. Vagois buabo keitti varen’n’ua da luzikkazin andoi sidä vunukale, konzu se voimatui. Vagoihäi on ylen hyvä tervehyöle. Keriäy häi da kuulou šuhinehen. Pörhöpiägi ozuttihes tuhjolois. Se oli kondii.
– Sinä, midäbo täs ruat?
Minä enzimäine tulin tänne, sendäh kai nämmä muarjat ollah minun.
– Kačo, kui on äijy muarjua, kaikile rodieu. Keriämmö parembi yhtes, sinä yhtes puolespäi, minä toizes. Kondii kodvazen duumaičči dai lauhtui.
Kus kerätä vagoidu, Matti tiezi. Mulloi buabanke hyö oldih sit vagoižikos. Sih tulduu Matti kerras rubei keriämäh muarjua. Keräi yhten, toizen, kolmanden... jo pohjugi poimičus ei nävy.