Texts
Return to review | Return to list
ÄIJYPÄIVY – KALLIS PÄIVY
history
January 17, 2023 in 10:29 Нина Шибанова
- created the text
- created the text: Äijypäivy on kallehin Jumalan pruazniekku. Sidä sanotah pruazniekkoin pruazniekakse. Karjalazet zavoditah varustuakseh täh pruazniekkah äijiä enne sidä. Enne Äijiäpäiviä rahvahal on Suuri pyhä. Tämä aigu on tärgei uskojale ristikanzale, sendäh gu pyhittäi ozuttau, kui lujah häi uskou Jumalah da kui häi ellendäy, midä pidi kestiä Jesusal. Minun perehes joga vuottu buabo da muamo pyhitetäh. Hyö tietäh, midä voibi syvvä, a midä ei sua. Minä lujah mustan, gu ei sua ottua suuh nimidä lihahistu da maidohistu. Konzu pyhän aigua minä olen kois, minägi vähäzen pyhitän, syön sidä samastu, midä syvväh muamo da buabo. Pyhä on tärgei ei vai sen periä, gu se ozuttau, kui sinä uskot Jumalua. Se on myös ylen hyvä ristikanzan tervehyöle. Nygöi äijis kohtis paistah sit, gu ken pyhittäy, se parandau tervehytty. No pyhiä ei sua sanuo dietakse. Pyhän aigua ristikanzu vie puhtastau syväindy da lujendau hengie. Kaiken pyhän aigua rahvas ollah vuottamas Äijiäpäiviä, valmistutah da vuotetah tädä suurdu pruazniekkua. On tärgei, gu pyhän aigua rahvas hengellizesti valmistuttas täh pruazniekkah, a ei vai pyhitettäs da ostettas syömisty tulieh pruazniekkah näh. Pidäy panna malittuu, kävvä kirikköh libo časounah. Tärgevin on pyhän jälgimäine nedäli, sidä sanotah Srašnoikse nedälikse. Täl nedälil rahvas eletäh rauhas, pannah vie enämbi malittuu, kai paistah hil’l’ah. Erähät vahnat ristikanzat syvväh vai leibiä suolanke da juvvah yhty vetty. Joga Srašnoin nedälin päiväl on oma nimi da merkičys. Kolmanpiän da piätteniččän pyhitetäh kaikis enämbäl. Kolmanpiän, Biblien mugah, Iuda möi Jesusan dengah, a piätteniččän Jesus nuaglittih ristah. Nellänpiän kai uskojat rahvas kabrastetah pertilöi, lämmitetäh kylyy, pestäh sobii da iče pestähes, pannah valgiet sovat piäle. Tädä päiviä sanotah Puhtahakse päiväkse. Meijän perehes ainos nellänpiän on muga. Suovattan ehtypuoleh zavoditah valmistuo pruazniekkah. Myö kaikel perehel midätahto ruammo. Jogahizel on oma ruado, ga yksikai kai puuttuu ruadua kaikil yhtes. Äijäksepäiväkse midä vai emmo keitä: lihua, kalua, kiiselii, luajimmo kaikenjyttymii saluattoi, studenii, pastammo piiruadu da, tiettäväine, stolal pidäy olla jäiččiä. Tavan mugah myö kruasimmo jäiččii laukan kuorel. Myö navedimmo stolan da dostalin yön vuotammo pruazniekan tulendua. Baba meidy ainos kieldi kävelemäs pal’l’ahin jalloin pal’l’astu lat’ettu myö. Gu kävellet, sit varbahien keskučat ruvetah heldimäh! Myö vie tavan mugah kačommo televiizoras sluužbua, kudamua pietäh Moskovas da ozutetah kogo Ven’ale. Minun muamo da buabo nikonzu ei muata Äijänpäivän yöl. Hyö vuotetah huondestu. Kuvven aigua myö kaikin yhtes menemmö časounah, soitammo kelluo da panemmo malittuu. Sit kävymmö kalmoile omien luo, plikutammo kalman laudastu jäičäl da sanommo: ”Hristos voskres!”. Kai rahvas kučutah toine tostu murginale. Kalmoile käydyy tullah kodih, syvväh, juvvah da kävväh hierule gostih. Ristittyöt hyvitelläh toine tostu sil, gu plikahutetah jäiččii vastai. Kel jäiččy murenou, sil pidäy andua se voittajale. Jo ennevahnas rahvas uskottih, buitegu Äijänpäivän huondeksel päiväine karguau. Sanottih, gu se on hyvän kezän ies, a gu ken aijoi huondeksel nossou sidä kaččomah, sit sille se tuou ozua.