VepKar :: Texts

Texts

Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help

KYLÄ KULDAINE

KYLÄ KULDAINE

Livvi
New written Livvic
Ku minul olis nedäli lomua, minä en duumaiččis hätkie, kunne lähtie da midä ruadua. Engo lähtis ulgomuale, engo meren rannale huogavumah. Lähtizin kyläh. Sie vai voin suaja hengele hoivua da putilleh huogavuo. Toinah juuri huogavuo ei rodies, sendäh ku kyläs olles, semmite eläjes pidäy ainos ruadua. Ga tämä ruado olis minule putin huogavokse, mielen da vačan hoivenduksekse. Kyläs olles pidäy aijoi nosta, tahtonet ku ehtie ruadua kai ruavot. Nouzizingi. Nostuu lähtizin järvele, pezizin silmät puhtahas vies. Kodih tulduu panizin samvuaran kiehumah. Juozin čuajuu. Sidä čuajuu magiembua vie nimidä en juonnuh.
Juoduu järgieh panizin päčin lämmäh. Ku tahtonet putin murginan, ga se vai päčis rodieu. Panizin liharokan da kuašan päččih. Enne murginua kävyzin meččäh. Keriäzin must’oidu, tiijän, kus on hyviä must’oižikkuo. Kaččozin, jogo on gribua. Ollou, ga ehtäl žuarildazin gribua kartohkanke da sellittäzin kerätyt must’oit, ku suas tossupiän pastua piiruadu da keittiä varen’n’ua. Mečäspäi tulduu kylbizin kezoidu järves, sit äski rubiezin murginoimah. Jälles murginua lähtizin ogrodah. Kytkizin da valelizin. Vetty valella kandazin järvespäi. Ku roinnou midä otettavuakazvanou ogurčua libo pomidorua, keriäzin net. Ogurčat järgieh suoluazin, pomidorat panizin ikkunale, anna ruskotah. Sit kaččozin, ongo kypsiä mandžoidu. Keriäzin juodazen muarjua da ehtäl luadizin magien jälgisyömizen. Syözin net pieksetyn kannateksen da zuaharipeskunke. Ehtypuoleh, konzu Maša-t’outa lypsäy lehmän, kävyzin maidoh. Maidolois iče luadizin kannatestu da ruahtuo, kalaittazin voidu.
Maša-t’outa jo äijän vuottu pidäy lehmiä. Joga keziä häi lapsienke luadiu heiniä Enzoile. Kezäl sendäh heil on äijy ruaduo. Kävyzin avvuttamah heidy. Huondekselhäi suatot pidäy levittiä. Päiväl heinät liikuttua da ehtäl panna uvvessah suattoloih. Ehtäl, konzu ruavot on ruattu, mieleh olis kylyn kylvendy. Joga päiviä toinah en lämmittäs kylyy, päiväs libo kahtes piäliči voizin. Mi hyvä on kylyn jällel muata. Tossupiän pidäy uvvessah aijoi nosta da kiirehtiä järvele verkoloile. Järvirannas ku kodi ollou, ga kalarokku pidäs omas kalas keittiä, eibo ostetus.