Texts
Return to review | Return to list
Rastavu rauguu, Vieristy vinguu
history
January 20, 2023 in 15:06 Нина Шибанова
- created the text
- created the text: Meijän muas Rastavua pietäh 7. pakkaskuudu, Vieristiä – 19. pakkaskuudu. Liygiläzet tädä aigua Rastavas Vieristässäh sanotah Synnynaijakse libo Synnynmuanaijakse, vienankarjalazet – Vieristänkeskekse. Karjalazet uskottih, ku täl aigua muale tullah Syndy da Vieristänakku, rahvas voijah nähtä heidy da paista heijänke. Syndy da Vieristänakku ollah mifolougizet olendot. Syndy heittyy taivahaspäi, a Vieristänakku nouzou viespäi – avandospäi. Heidy kunnivoittih dai varattih, opittih luadie kai, kui hyö tahtotah. Liygiläzet uskottih Syndyh da sanottih, ku se on ylen suuri mužikku. Häi kävelöy turkilois, jallas hänel ollah kengät. Kengät hänel ollah kylmät, vai ročketah pakkazel, sendäh hänen tulendale pastettih val’l’oidu – ”synnynhattarua”, ku hänel jallat ei kylmettäs. Vie hänen tulendale pastettih synnynleibäine. Sidä leibästy synnynmuanaigua piettih stolal, jälles pandih obrazoin edeh. Kezäl jyryn aigah synnynleibästy piettih ikkunal, ku tuli ei iškis kodih. Ga puaksumbah Syndyy nähtih heinysuatonnu. Konzu häi heityi taivahas, oli pikoipikkaraine – liinusiemenyön suuruine. Sit, konzu käveli kaksi nedälii muadu myöte da keräi ristikanzoin riähkii, kazvoi ylen suurekse heinysuatokse. Hänel oli ylen jygei nosta järilleh taivahah, sendäh rahvas luajittih hänele pordahat – pastettih kagrastu kokkoidu. Vieristän yöl se uvvessah nouzi taivahah. Vienankarjalazet uskottih Vieristänakkah. Hyö sanottih, ku se eläy järves libo joves da on pahannägöine, hänel ollah pitkät terävät kynnet da pitky nenä. Häi kävelöy revinnyzis sovis. Synnynmuanaigu oli pyhä aigu. Uskottih, konzu Syndy kävelöy muadu myöte, hänen tiedy ei sua ligavuttua. Sendäh täl aigua ei ruattu nimittumii ligaruadoloi, eigo pesty sobii, eigo lattieloi, ei ni ligavezii pihale kuattu. Tuhkii, hiilii da kegälehii sežo ei vietty pihale, ei ni kengii vaksattu. Nuoret Synnynmuanaigua käveltih smuutannu da piettih iluo. Kerävyttih yhteh da šuorivuttih muga, ku heidy ei tundiettas: tytöt brihoikse, brihat tyttölöikse.Turkitgi pandih muurin. Sit kentahto nouzi taloih da kyzyi: ”Suaugo taloih tulla gost’ua?” Ku suadih luba, sit mendih pertih. Pläšittih da pajatettih. Taloinvägi gostitti smuuttii. Erähät hienuo dengua annettih. Synnynmuanaigua nostettih lembie. Täl aigua sai kaikkie pahua luadie. Nuoret salvattih veriälöi pihalpäi, kuattih halgopinoloi, varrastettih kylyn veriälöi da viettih net järvele, jiäle. Uskottih: midä enämbäl heidy čakatah, sidä korgiembale nouzou lembi. Synnynmuanaigua arvattih tuliedu elaigua da kačottih uniloi. Syndy da Vieristänakku voidih ozuttua, midä rodieu ristikanzoin elokses. Liygiläzet käydih kuundelemah Syndyy tiešuarale. Otettih keräle lehmän nahku, levitettih se lumele da istuttihes sille. Eräs kuundelemah tulluzis kierdi nahkal istujii, vedi šiižmal libo kirvehel heis ymbäri kruugan da sanoi luvun, ku Syndy ei voinnus luadie nimidä pahua. Kuultaneh kellozien iäni, roih miehele libo naimah mennä. Konzu kuuluu, kui riihty puijah – rodieu hyvä vuozi, gu itku kuulunou – pidi vuottua hädiä.