Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help
Valentina Kondratjeva. Ni puččih, ni päččih
Valentina Kondratjeva
Ni puččih, ni päččih
Livvi
New written Livvic
Elokses
on kaikenjyttysty kummua .A ku vie olet kumman eččijäine , ga sit kummatat iččie dai toizii , da vie kylläl kummatat !
Minä olen vie nuori mies .Mučoinke yhtes opastummo teatrallizes opistos .Kučutah minuu Savelii , a muččoidu – Svetlana .Svetlana on hierulaine , a mina olen linnalaine .Hierun elokses vähän midä toimitan .Toven sanou Svetlanan buabo , hierus händy kirrutah Ogašši-buabakse :
– Tämän miehen ruadoloi et pane ni puččih , ni päččih .Eigo stoikkua malta hivuo , eigo heiniä niittiä , eigo kirvehen vartu azuo da panna , ga sano vai nimidä .
Minä sen ellendän , minul ei ole raden’n’ua hierun ruadoloih , ei sentäh gu olizin lašku , lašku en ole , a viga on sit – ei ole neruo .
Minä näin , Ogašši-buabo ei minuu sentäh vihua , net sanat häi sanou muheloittajen da vie toiči piädy minun silitäldäy .Häi ellendäy , minä olen linnalaine , sie moizii ruadoloi ei ole .
A minul ylen himoittas opastuo da harjavuo joga dieloh , avvuttua buabua , se olis ylen mieldy myöte .
Ogašši-buabal jo on 75 vuottu igiä .Eläy häi yksinäh da kai kodiruavot sellittäy iče .Minä kačon , primietin tarkazeh , midä da kui häi ruadau .Nepremenno opastun , sih niškoi olen tokačču , uskon , roih abuniekku buabale !
Hieruh ajelemmo harvah , sentäh gu myö opastummo da ruammo .Ga loman tänävuon kaiken piimmö hierus .Vot sanelen teile erähii omii kummutapahtumii hierus huogavujes .
Enzimäine kummu oli , konzu buabo käski azuo pläkyn kiärbäzii iškie .Minä sidä veššii en ole nähnyh ni silmäzil .Häi minule nevvoi , ozuti vahnan pläkyn , se oli jo kai hudrevunnuh .
"Mene , sanou , – aittah , sie on vahnat suappuat , leikkua siäres pala pläkkyh niškoi ".
Minä menin senčoih , kačoin suappuat , leikkain siäres palan , lohkain keppizes agjan , sydäin sinne suappaisiäripalan , iškin kolme hienostu nuaglastu da ihastuin , hyvä rodih pläkky !Toinah buabalegi rodieu mieldy myöte .
Silaigua häi kerävyi ogrodah , midä sie hänele pidi ?Yhten suappuan sydäi jalgah , a toizes vai gološšu .
– Avoi-voi ! Ga sanoinhäi , aitas suappuat ollah , a ei senčois !Toko vai toko !Ei ole ni puččih , ni päččih pandavua !
Toine kummu oli suovattan .Lähtin kylyh vetty kandamah .Buabo nevvoi , kui korendol vetty kandua .Mägi , joven randu – jyrky , heittyö da nostua pidäy pordahazii myöte .Korendon rengilöinke olgupiäle nostan , rengit häilytäh , vezi läikkyy minun piäle , kastuin läbi .Ogašši-buabo piädy lekuttau :
– Et malta ni vetty kandua rengilöil , kanna poimičul , šuutkah sanoi häi .– Eigo puččih , eigo päččih ..! viippai käil da lähti kodih päi .
Minul rodih abei da kummu !
Smietin pidäy nygöi ielleh kummattua .Otin kaksi poimiččuu da lähtin viele .Rannal rahvas , lapset kezoidu kylbietäh , naizet sobii huuhtotah .Kačon – buabo juoksou peräh :
– Savoi , älä jo rahvastu nagrata !Ei poimičul vetty kanneta !Kanna korendottah , rengilöil , kui maltat !Eigo puččih , eigo päččih ..!
A minä nareko poimiččuloih vetty tembuan da korendol kannan , kaksi-kolme askeldu – poimičut tyhjät , rahvas suut avvoi kačotah , midä minä ruan , sit ruvettih muheloittajen kyzelemäh , mi tämä kummii on .
– Ga mi on , sanon minä , – rengil on jygei kandua vetty , poimičul on äijiä kebjiembi , linnas kaikin kannetah poimičul .
Rahvas azuttih moine hörhötys , a lapset kai viereteltihes rannal da nagrettih .A minul oli ylen hyvä mieli , tämä rodih enzimäine minun "premjeru-spektakli ".A vie oli moine kummu , kuduan jälles buabo heitti sanondan : "Ni puččih , ni päččih ".
Oli räkki siä .Päččii buabo ei lämmitännyh , keitti plital .
– Pidäy , kuni ollah räket , päčis kohendua pohju , huondeksel voijan savel .
Minä savet nostin pertih .Buabo varusti havvun päčinpohjan pyhkijes .Havvu uuzi , suuri , turbei .Päčči oli , vägi päčči , puolel pertii .Minä kačon , kui la häi rubieu kohendamah , hos olis avvuttua , ga en ruohti kyskiekseh , vai rikon dielon .
Huondeksel havačuin aijoi , yksikai zobottu !Kui vahnu ristikanzu yksinäh kohendau päčin .Kuulen , ei vie buabo hälize pertis , vikse maguau aitas .Vuotas opin mennä , ryydiä päčin sydämeh .Syndynen , ga himoittas avvuttua naistu .Päččilavvan eistin , dai ylen terväh n’uglahtimmos päččih .
Silaigua uksi pertih avavui .Minä päččilavvan eistin järilleh .
"Olgah , vuotan päčis kodvazen , toinah ei hätkesty , ei taki kerras rubie päččii kohendamah ," reknuan ičekseh . Ga midä ei , päččilavvan avai , a päččih ei kačahtai , da davai havvuu päččih liččuamah .Minä kahtel käil tartuin havvuh .Havvu hänel ni sinne , ni tänne .Buabo hil’l’azeh burahtih :
– Mibo kummii , kunnebo havvu tartui , kudai karu rippuu ?A minä päčispäi hil’l’azeh-hil’l’azeh , vierahal iänel , sih niškoi on neruo :
– Kudai päčis , dai pučis !Buabo lykkäi havvun lattiele , a iče rämsähtihes obrazoin edeh , rubei kumardelemahes da molimahes .Minä gu hiiri hiivoin päčispäi , da gorniččah , magavosijah .Virun , ni lekahtai en .Svetlana magiesti magai .Gorničan ukses avavui piiruine , minä kai suun vähäzel avain da kuorzahtin , buito ylen lujasti maguan .Uksi salbavui .Oli kummu dai huigei , pöllätin onnuako ristikanzan .Uni piäh enämbiä ei tulluh .Kodvazen vie viruin , sit nouzin da harpain pertipuoleh .
Buabo istui samvuaran tagua , joi čuajuu .
– Savoi , midäbo aijoi nouzit ?
– Ga magain oman unen , ni kerdastu yös en havačunnuh .
– Istoi čuajuu juomah , Savoi .
– Ga tahtozin sinul avvuttua päčinke .
– Avvutat , pidäy čuaju juvva enzimäzikse , eiga čuajuttah nimittuine ruado ei lähte .
Svetlana nouzi , konzu myö jo jällel ruaduo čuajuu joimmo .
– Moločču , Savoi ! Kačos , Svetti , kui Savoi päčin kohendi , nygöi ei pada kuavu , päčinpohju gu stolan laudu !
Tämän jälles ni kerdastu en kuulluh Ogašši-buabaspäi : "Ni puččih , ni päččih ".
A mis vai , ga nevvoi da kiitti .Minul se meni ylen hyväkse , joga ruado rubei hil’l’akkazeh käis lähtemäh .Tuliel kezäl jo poimičul vetty en kanna , sen tiijän lujah .
Ni puččih, ni päččih
Livvi
New written Livvic
–
–
–
–
–