Texts
Return to review | Return to list
Unis itkenet – ilmizin ihastut
history
January 25, 2023 in 11:38 Нина Шибанова
- created the text
- created the text: Karjalazien unilois on ynnälline filosoufii da muailmannägemys. Nähtylöi uniloi myöte maltetah ennustua siädy, elaigua da ozua. Hyvät dai pahat suabi tiediä ennepäi, ken vai maltanou da tiedänöy. Kerran joute olles, verokeskie istujes ugodiimmos paginal uniloih niškoih oman muamanke. Parahite oli synnynmuanaigu menemäs, äijän midä saneli minule. Kummastuin, ni etto usko – tiedo tiijos kiini. A mittumat čomat sanondat sih kerrondah mennäh. Sain vakkiessah kuulta ennevahnallistu karjalan kieldy, poeettistu da kuvannollistu. Kuibo tuadu tallel et pane da omamualazile et tariče? Smiettikkiä vai, ga unet ollah nedälin päivien myödäh, enzimässarres allates pyhähpäivässäh. Jogahizel nähtyl yöl on oma merkičys. Dai kerras primietitäh, mittuine nedälin päivy on. Sanotah nenga: Enzimässargen nähty uni menöy enzimäzeh, ken pertih tulou, Tossargen – toizeh, Kolmanpiän – kohti iččeh. Nellänpiän – novva se, Piätenčän – päderäs, Suovattan – suun ies libo sudre menöy. Pyhänpiän – pane piäh. Toinah aiga čomasti on sanottu. Ku nähnet unen enzimässargen yöl, se sinuh ei, kačo, mene, a menöy enzimäzeh ristikanzan, ken tulou sinun kodih. Mugaigi tossarren uni – menöy kehtahto vierahah, toizeh. A vot kolmanpiän uni malta ottua iččeh päi, se kohti sinuu on. Nellänpiän undu usko, ole milleh. Piätenčän uni terväh stuanivuu. A vot suovatan voibi terväh stuanivuokseh, mindäh sendäh terväh roih paginal libo päinvastoin – menöy ihan sudre. Ken tiedäy sen? Pyhänpiän undu tädä runostu myö pidäy panna mustoh toičakse. Konzuto se todeh menöy. On menetiijämi sanaviehkua, kudamii myö uniloi suau ennustua. Kui hyvän, mugai pahan ies. Sanommo, kylys olendu – kyynälikse, dai alasti olendu menöy pahakse. Kartohku, kala – kargiekse, näit gor’an. Riihes olendu – riidelemäh rubiet, sobien pezendy – soimandakse. Lattieloin da sobien pezendy vouse ei olla hyvän iel. A vot nähnet vetty – veseldyksekse. Lehtivastat – vastustukse, kento rubieu tiel sinulles olemah. Kyly – kynnyksekse, sežo vastustustu. Ylen äijy undu ennustetah surmua. Sanommo, kurniekku – kuolijakse, venehel sovvandu da vedeh menendy, vies uijandu – sežo surmakse. Uvven koin luajindu – oman ičen kuolendan ies. Heiny da hebo – hengästys, dengu – jähvästys, peldo – paičerdus. Kai net kolme jiävitäh ristikanzan vačan tuskii. Dai hallon hallondu on haijastuksekse. Se on hädä. Mečäs olendu da marjan keriändy – mad’matus. Se merkiččöy, ku sinuu ruvetah mad’mattamah, čakkuamah, kielii kandelemah. Maido sežo on mad’matuksekse. Kuulkua, unis humalasolendu on hyvän iel, kaikkienke olet hyväzilleh. Unis hyvänny da čomannu olendu on läživyndän iel, a vot pahannu da tuhmannu olendu on parendamizellehpäi. Pitkät tukat – pitkät tuskat, lyhyöt tukat – lyhyöt tuskat. Kerras bohatut, ku näit täidy piäs! Karjalazet sanotah: “Unis ku itkenet, ilmizin ihastut”. Ku inis näit veičen, vuota miesgost’ua. Kengät jallas libo muut jallačit – matkan ies, pal’to piäl – ei ole hyvä. Mado unis – vihamuššiekku, kento sinulles pahua toivottau. Lihan näidy on pahan iel. Bumuagudengat ei olla hyvän ies, a vot kolikot hyväh päi mennäh. Ku ollet stolis, sinuu syötetäh da juotetah, on elokse, a ku iče gostitat – köyhtyndäkse. Pajatandu da vesselän piendy – paičerdustu iespäi. Neidizil suau ennustua miehel puutundua. Sanommo, valgien sovan piäl panendu tuou valgua – se on rutto muutos. Ku neijistäjes nähnet kondiedu, sulhaine rodieu sluavakas, ku maduo – sulhaine tulou mavonnu, vihažennu. A ku lammas unis ozuttahes, vastineh roih lyhytigäine. Ennustetah siädygi. Ku nähnet unis tulipalon libo tulen, se on pakkazeh. Pokoiniekan näindy on vihmakse, kala – tuučakse. Sanotah, tytön unis näindy tyhjäkse menöy, undu ei maksa uskuo. Pahan unen nähtyy sanotah: “Kunne yöt, sinne unet!”. Anna pahembat täs seneltus ei stuanivuta, tyhjäh mennäh.