VepKar :: Texts

Texts

Return to review | Return to list

Kyndäjät

history

May 16, 2023 in 10:53 Нина Шибанова

  • created the text
  • created the text translation
  • created the text: Šinä voinavuodena kežä oli kuiva. Kyndiä kežanduo nikonža eu kebie ruado, a kuivalla aigua ruadua vammistunnuzilla hebozilla – yksi vaivuš. San’a pani hebozilla kaglah kežälänget i lähtei Vas’anke raččahilla peldoh. Šielä pluuga jo šeizo vavošša. Huomnekšešta kuin-nikuin, a viluzella ruado mäni. Läššemmä puoleh päiväh hebozet ruvettih heittämättä pietteliečömäh. Min ni Vas’a heidä muatti, min ni höšti ruoššalla – hebozet ei vejetty pluugua, viizi – kuuži harpaušta harpatah i pietytäh. San’alla enämbi ei šuan keštiä: – Šie ajat hebozie ali vain silität ruoššalla? Työnnettih miun niškah lapšet (San’a oli viittä vuotta vanhembi Vas’ua, kumbazella igiä vielä eulun i kogonas’t’a yhekšiä vuotta). Anna tänne ruoška! Pyzy pluugašta! Vas’a ottuači pluugan ručkista, a San’a napri s’n’auvuttua hebozie ruoššalla. Hebozet rabuačettih vedämäh pluugua, vähiä ei hypyllä.^ Pluuga kočahti vavošta randah. Vas’a langei vagoh i laški käzistä pluugan ručkat, hebozet čuilahettih randah: rahikset šegauvuttih. – Midä brekotat? – ravahti San’a Vas’alla, – Tule šellittämäh rahiksie. Šellitettih. Pluugan tuaš pyzytettih vagoh. San’a šido ohjakšet pluugan varžiloih, käški Vas’alla lujemma pyzyö pluugašta, a ičeh otti pouvat i rubei vedämäh hebozie pouvista. Ne kodvazen mändih San’alla jällesti, ušto varattih: pietyt – tuaš ruoškua molit. Odnua viät heilä väliän ynnäh loppiečettih i hebozet tuaš šeizauvuttih n’ukšallih.^ Piät heilä ripahettih, jalloilla šapsät šärissäh. Min ni riuhto San’a hebozie pouvista, min ni pergi raukat ei lökähytty šijalda. San’a ših rukah zviereydy nin kun hukka luottuači orehen turbah i rauškai hambahilla alimmazen vaivuošta šäräjämizen huulen. Vanha oreh n’uupistu, vatkai piällä i tuaš riputti turvan. Pehmiellä hebozen huulella ožuttuači veritilkane, hil’l’akkazeh vieri alah i kirboi vagoh. Hyvä rugeheh tähkä kažvau toičči täššä koh. San’a šolahti mualla hebozilla edizin jalloin luoh, šalbai ihon pinžakan polalla. Istu kygrälleh kyndävöllä lekahtamatta, vain kaijat hardiet šäräheldih. Vas’alla šilmištä virrattih kyynelet. Šiä tyynisty.^ Helhotti čirone.^ Tuuli ei hol’nin. Ymbäri hebozista pyöri roju kärvästä, hebozet ei kehaten häimytettih hännöillä. Vain n’uakat ravistih toratešša šättämadoloin tuačči vašta kynnetyöllä puašn’alla. Kažieči kaikilla valdilmalla kado viha i pahuš i eu ni mytyttä voinua, krome n’uakoin voinua madoloin tuačči. A voina oli... i yhä reunašša: hillillä yölöillä kuulu frontan gulu kyläššä. Vas’a kačahti San’ah, kumbazella iho oli peitetty pinžakon polalla i hänellä mieleh tuli: eigo ryvi? Pikkuzešta šua händä muokkai kokl’uša. San’a huijuštuači omua läzindiä i konža ryvindä rubieu liččuamah, hiän toko hambahilla fattiu rindarannan, leuvan liččuau ryndähäh i vuottau konža rygimine laškou. Täh kerda mid’ollou jo viikkozen San’a istu mualla peitetyönke ihonke. Kodvin jälgeh San’a kočahti mualda – iho hänellä oli märgä – i paukahti Vas’alla: – Midä šeizot? Piäššä val’kat pluugista. Aššu kodih! – Emmä mingo tule kyndämäh murginan jälgeh? – Andannou brigadira toizet hebozet – tulemma, – burahti San’a. Vaštah Vas’a nimidä ei šanon, vain duumaičči, mistä brigadira ottau parembua hevos’t’a. * * * Loppieči voina, proidi vielä kakši vuotta.^ Tuli aiga San’alla männä armiih. Vojenkomatašša hiän kuinollou peitti oman läzimizen i läksi sluužimah. Äijä rahvašta šuatto händä Udvuonan omuttah šua. Vas’a pakkoi brigadiralda hebozen šuattua San’ua stančalla. I pidäy že, brigadira ando žen že hevon – Koman, kumbazenke hyö San’anke kynnettih kežanduo, a oreh Johora, kumbazella San’a huulen puri jo vanhutta oli hävin. Šuatto Vas’a San’an Kolašnikovah. Issuttuas’s’a pojiezdah vakušti druugua: – Sluuži hyvin, tule generualana! Generualah šua San’alla ei viidin sluužie. Kolmen kuun piäh hiän tuli kodih ynnäh. Viikon armiissa peitteli omua ryvindiä, jo i pris’uaga oli annettu, jo strojušša harpie opaštu, kuni komandiera ei zamiettin, što boica rigeneh äš tainehtuu rygieššä. Työndi sančuastih.^ Šielä i löyvettih hänen läzimizen. Hos’ i vähän sluuži San’a armiissa, a viikon vielä šaneli brihazilla kuin hiän pris’uagua priimi.