Texts
Return to review | Return to list
Meijän Luadogu.2
history
June 22, 2023 in 16:50 Нина Шибанова
- created the text
- created the text: LUADOGU ON MONIKUL’TUURINE JÄRVI Mihail Rebojevan mieles ainavo muanittelii on järven vällys da rajattomus. Lembikohtannu hänel ollah Valamoin suaret da luondo. ‒ Meijän järvi on ainos avvonaine ulgopuoleh päi. Luadogu on igivahnu dorogu, sidä pitkin on kulgiettu sadoi vuozii. Tiedo sih nähte, ku täspäi voibi piästä soudovenehel Kitaissah, kohti sanojen, se on hyvä mahto, muhahtah Mihail Rebojev. ‒ On järvi Karjalale da Ven’ale arvo. Voibi kuvitella, ku Valamoin suaril on nähty monikanzallizii ristikanzoi da kuultu eriluaduzii kielii. Luadogu jiäy monikul’tuurizekse keskustakse. Valamoi on olluh suurennu opastundan, mielien da duumien keskučannu. Gu kävyimmö dovarišoinke Valamoin suarile, histourii on kogo aijan silmien ies. Sen histourii da luonnonkuvat ollah ijäkse painuttu mieleh. PUHTAS LUADOGU – SANAS RUADOH ‒ Luadogan probliemois suurin on vien rehevöittymine, vien kukindu, painostau Mihail Rebojev. ‒ Se on nähtäväine jogahizel, ken kävyy Luadogan rannoile. Ezimerkikse, sen puolistamizekse Piiteris on ehoitettu vuvvennu 2005 Puhtas Luadogu -fondu, kunne kerättylöil varoil pyrgitähes puolistamah Luadogua. Fondu ottau vastah kynnysdengoi yksittyzil biznesmiehilpäi da firmoilpäi, ket ollah huolestunnuot Luadogan tilas da tahtotah pidiä vien puhtahannu. Piiterin alovehel on kolme suurdu puhtastamuo. Niilöis jatkuu ielleh ruado da tavoittehennu on tulla (HELCOM) ehoittamah kanzoinvälizeh tazoh 0,5 mg fosforua puhtistetus vies, se on hyvä tazo, mainičči Mihail Rebojev. Tänäpäi on otettuhes sih suureh ruadoh Karjalan tazavallas da Alavozen rahvas, kui mainiččou Valentina Libertsova mennyön vuvven ligakuun 19. päivän Oma Mua -lehtes Luadogan puolistandu -kirjutukses. “Karjalan tazavallan luonnonvaroin da ekolougien ministerstvan piätöksen mugah alovehile pannah jätehvalličendujuaššiekat,” mainiččou Oma Mua - lehti. Se on hyvä pieni ruado, onnuako se ei pellasta Luadogua, ga se pieni ruado on parembi halličuksen korgieloi sanoi. Ezimerkikse, jogahine ristikanzu voibi sežo luadie pienen hyvyön Luadogan puolistamizeh niškoi, hot’ problieman parandamizet jiäjäh Karjalan da Ven’an hallindon käzih. ‒ Yksielpäi muatalovus on yksi suurin Luadogan vahingoittai, sanou vagavasti Mihail Rebojev, ihtiologu – kalantiedäi, kudai tundou Luadogan vien. Rubeimmo pagizemah Luadogan vedeh nähte, kuduadu hänen mieles ei sua vältiä. Luadogan tila sežo huolestuttau händy, kui toizii Alavozen ristittyzii. Muatalovuon ravingojättehii pyrgitähes katkuamah monil keinoloil, ezimerkikse, vähendämäl peldoloin lannoittamistu da muanmuokkavuksil. Jogien rannoil ližätäh jätehlammikkoloi, kieltäh žiivattoin höstielöin suitandu avvonazen taivahan alle. ‒ Iellehgi poliittizet piättäjät ei uskaldeta puuttuo muatalovuoh, kuduan kauti vois vähendiä omil zakonoil Luadogan lijastumistu. Monet tehnizet, hallindollizet da administratiivizet pyrgimykset hyväksytyt kaksikymmen vuottu tagaperin annettih mahto pidiä vies fosforua endizel tazol, mainiččou mies. ‒ On gu Luadogu unohtettu. Sen tilas ei paista oigieloil sanoil, vai baijutellah. Gu järven puolistandah enzisijazesti ei ole varua, yksikai lijastunnuh Luadogu jiäy suurekse vaikutusvallakse Karjalan da Ven’an talovuoh. Järvi on iellehgi mollembienpuoline kulgudorogu. Ezimerkikse, turizmu da sen suuret vaikutukset ollah Ven’ale dai Karjalale tärgiet. Luadogu on ainavoluaduine järvi, agu sen menetämmö, sit häviemmö talovuollizesti, gu ei tulle lopullistu sellitysty. ‒ Minun mieles Karjal da Ven’a ollah vastuonalazet Luadogan vezien huonos tilas. Onnuako vien lijastamizen katkuamine on omis käzis, gu vai tahtuo kestäs, painostau Rebojev. – Ei ole halličuksien keskes poliittistu tahtuo. Luadogan puolistajua mollembis halličuksis on vähembistö, kuduat tahtotah puolistua Luadogan vahingoittumistu. Ei täs ole muudu sellitysty. Enimän rahvahan mieli on ielleh, ku muatalovuon piästöt on pandavu kurin alle. Midä sih voibi luadie tavalline ristikanzu? ‒ Enzitilas järven vien parandamizeh pidäy vallita net ruavot, kudamil voibi pienendiä fosforan käyttyö yhteiskundujätehvezis. Fosforu da azottu ollah ainavo ravingo levien rehevöittymizele, sanou ihtiologu Mihail Rebojev. ‒ Pidäs alalleh vähendiä sovanpezoainehien fosfuattoi. Sidä tänäpäi ehoitetah Piiterin alovehel. Pyrgitähes parahilleh rajoittamah astienpezoainehien vaihtuo lievembih ainehih, konzu fosfuattuainehet yllytetäh vihandoin levien kukindua. Järven tilan parandamine on suuri ponnistus, kudai vuadiu pitkyaigastu ruaduo vahingon vähendämizekse. Paginale tulou ottua Karjalan da Ven’an yhtehisty ruaduo, jättiä bokkah keskenäine erimieližys, kuni ei ole myöhä. Luadogu tottu tarviččou aktiivistu toimindua rehevöittymisty vastah. O meijän armas Luadogu!!! Sinä kui meijän muamo olet syöttäi da juottai, voizitgo vaikuttua ristittyön syväimeh da sanuo järves ymbäri eläjile ristittyzile, ku Luadogua pidäy akkiloija kui omua lastu. Eigo olla moizet kaunehet sinun kullanvärizet kezäehtät, kuduan sägehis, buitogu hil’l’azeh uidau vihandan mečän seiny? Sit hiivotah valgiet kummuyöt, kudamii katkou helei soloveilinduzen liverdys. Äijät taidoilijat, säveldäjät, kirjuttajat da runoilijat kuvattih Luadogua omah luaduh. Toizin annettih tieduo järveh nähte tiedomiehet da tutkijat. Gu suaha ičele järven oma kuva, pidäy Luadogu nähtä omil silmil.