Texts
Return to review | Return to list
Puavilan pakina Efessan uškojakunnan vanhimmilla
history
July 10, 2023 in 16:38 Нина Шибанова
- created the text
- created the text translation
- created the text: 17Militašta Puavila työnsi šanan Efessah ta kučču luokšeh uškojakunnan vanhimmat. 18Konša hyö tultih, Puavila šano heilä: «Työ tiijättä, mitein mie elin tiän kera šiitä päiväštä šuate, konša tulin tänne Aasijah. 19 Ruavoin Hospotin hyväkši kaikešša tottelijana ta monin kyynälin keššin ne ahissukšet, kumpasie jevreit milma vaštah peitočči jassakoitih. 20Mie en ole peitellyn mitänä, mistä ois teilä hyötyö, vain olen šanellun kaiken ta opaštan teitä rahvahan ieššä ta tiän omissa kotiloissa. 21Jevreilöillä ta kreikkalaisilla olen paissun, jotta hyö jätettäis riähäššä elämini, kiännyttäis Jumalan puoleh ta ušottais miän Hospotih Iisussah Hristossah. 22Nyt Pyhän Henken pakottamana mie matkuan Jerusalimih.^ En tiijä, mitä šielä miula tulou. 23Šen vain tiijän, jotta Pyhä Henki kaikissa linnoissa tovistau, jotta milma vuotetah rauvat ta ahissukšet. 24No mie en pie omua henkie kallehena.^ Tahon vain piäššä matan piäh hyvillä mielin ta lopettua šen ruavon, kumpasen mie šain Hospotilta Iisussalta.^ Ta še ruato on šanella Hyvyä Viestie Jumalan armošta. 25 Nyt še mie tiijän, jotta työ enämpi että niä milma, ei yksikänä teistä, kenen joukošša mie olen elän ta šanellun Jumalan Valtakunnašta. 26Šentäh mie tänäpiänä šanon teilä, jotta mie en ole viäräpiä, kun teistä ken joutunou uatuh. 27 Mie en ole peitellyn mitänä, vain olen šanellun teilä kaiken, mitä Jumala tahtou. 28Pitäkkyä huoli ičeštänä ta koko šiitä karjašta, kumpasen paimeniksi Pyhä Henki on tiät pannun.^ Paimentakkua Hospotin ta Jumalan uškojakuntua, kumpasen Hospoti omalla Verelläh ošti Ičelläh. 29Mie tiijän, jotta miun lähön jälkeh tiän joukkoh tulou vihasie hukkie, kumpaset ei šiäššetä karjua. 30Ta tiän omašta joukošta noušou miehie, kumpaset viärisselläh tosišanomua vetyäkšeh opaššettavat matkahah. 31Niin jotta valvokkua!^ Muistakkua, jotta mie kolme vuotta vaipumatta, yötä päivyä, kyynälissä šilmin neuvoin teitä jokahista. 32Nyt, vellet, jätän tiät Jumalan käsih ta Hänen armon šanan varah.^ Še šana voit lujittua teitä ta antua teilä perinnön yheššä kaikkien niijen kera, kenet Jumala on pyhittän. 33Hopieta, kultua ta vuatetta mie en keltänä tahton.^ 34Iče tiijättä, jotta mie näillä omilla käsillä olen hankkin šen, mitä miula ičelläni ta miun kera ollehilla on tarvinnun. 35Kaikella keinoin mie näytin teilä, jotta näin, ruatamalla, pitäy huolehtie vähäväkisistä ta muistua nämä Hospotin Iisussan šanat: "Ošakkahampi on antua kuin ottua"». 36 Tämän pakinan jälkeh Puavila laškeutu polvusillah ta moliutu yheššä hiän kera. 37Kaikin ruvettih itkömäh, ševättih Puavilua ta annettih hänellä šuuta. 38Heilä tuli oikein paha mieleštä, kun Puavila šano, jotta hyö enämpi ei šuaha nähä häntä. Šiitä hyö kaimattih Puavila laivah.