VepKar :: Texts

Texts

Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help

L’ubov’ Baltazar. Luadogan meren legendu. 1

L’ubov’ Baltazar

Luadogan meren legendu. 1

Livvi
New written Livvic
Luadogu on Jevroupan suurin suolatoivezine järvi, kudaman piduhus on 219 kilometrii da suurin levevys on 138 kilometrii. Luadogan pindu on 18 135 nellikkökilometrii, randoin piduhus 1 570 kilometrii. Luadogas on 908 kubokilometrua vetty.

Ližiä vetty tuvvah 35 jogie. Suurin jogi, kudai laskehes Luadogah, on Svirinjogi, se tuou vetty Oniegan järvespäi. Volhovanjogi virduau Luadogah Il’men-järvespäi da Vuoksajogi Saimaan järvespäi. Luadogaspäi lähtöy vai yksi jogi, se on N’eva. Luadogan syvys eri kohtis vaihteleh. Se on 60-220 metrii pohjazes ozas da 15-70 metrii suviozas. Kaikis syvin kohtu on Valamoin lähäl, se on 233 metrii.
Karjalazet ainos sanottih Luadogua juuri merekse, sendäh ku hos vezi ei ole suolaine, ga kai muut meren tunnukset Luadogal ollah, sit luvus enimät net samazet kalat dai muut elätit. Luadogan uallot da merirannan čomus muanitetah iččeh luo ainos. Mi on hyvä, puhtas, valgei Luadogan randu kezäl! Ga pahal siäl parembi on olla lähtemättäh mereh. Sendäh ku loitomba järves, da eriže vilul aijal meri on ihan toizenmoine. Eihäi sudre Luadogan pohjas ole 40 000 kaikenmostu venehty, laivua da mašinua... Luadogan uallot erotah muijien merien ualdolois sil, ku net liikutah puaksumbah. Täs pagin ei ole niilöis ualdolois, kudamien vuoh myö kuulemmo ruadivon libo telefonan. Juuri merien ualdolois. Laivu on vie vaste heittymäs ualdoloin välih, ga toine ualdo jo murdau sidä ylähpäi da ualdoloin välis olii laivu jouduu kahten voiman välih da sen rungu murenou. Pahal siäl ualdoloin korgevus olettelou kai viizi metrii, net ičegi buite säristäh vilus da ulvotah tuules... Sih ulvondah näh alemba...
Kaikkiel muailmas turistoil sanellah kaikenluadustu kummua omih turizmuobjektoih näh. Enimil niilöis on sadoi vuozii da rahvas ni iče ei tietä, konzu kui oli olluh da nareko ližäilläh, vai ku tulis enämbi turistua. Ga Karjalas ei pie kielastella, eigo ližäillä, parembi on olla vaikkaine. Juuri sikse, ku kai kummat, kudamii sanellah Luadogan mereh näh, on oldu ihan toven. Sen pohjannu on se Muanalan voimu, mih näh karjalazet sanotahpyzy loitomba da ole, raukku, päivilleh...
Midä pahuttu, midä mostu pahua voibi olla Luadogas, meijän valgies, mageivezizes meres, kudamas on nengoine pyhä suari kui Valamoi? Täh pidäs sanuo se, ku ennevahnas suurii kirikkölöi da manasteriloi pandih juuri Muan kivikuoren ragoloin ristavuksih. Ottua verrattavakse hos kaksi kartuaSankt-Peterburgan linnan da sen muaperän kartu. Ku panna net piälekkäi, voibi nähtä, ku linnas olijat kiriköt seizotah litosferan ragoloi pitkin, a niilöin ristavuksis kiriköt da časounat ollah ihan kiini toine toizes. Vikse Valamoigi ei ole petties vallittu suuren manasterin suarekse, da vie ku sen rinnal on meren kaikis syvin kohtu...
Ga sen Luadogan ulvondah näh... Sidä iändy, kudamua kuunelles roih paha olla, on kuultu äij ät ristikanzat rannal dai meres olles. Kaikis vahnin kirjoile pandu mainindu on vuvvennu 1858 Aleksandr D’uman omah päivykniigah luajittu kirjutus. Luadogal olles häi oli kuulluh sen iänen. Ielleh vuvvennu 1904 Luadogan rannan Bikovo-kylän eläjät oli kuultu mostu iändy, buite Luadogas mua jyrizöy. Sit vuvvennu 1914 Valamoin manuahat kirjutettih Piiterin tiedomiehile, buite oli kuultu ammundua mustoittavua rähiniä Luadogan suviozas. Sen jälles tiedomiehet oli ruvettu oppimah tutkimah Luadogua... Vuvvennu 1915 Valamoil kai oli luajittu seismolougine stansii, ga jo enzimäzenny keviän vezipaizundan aigua se mureni da kadoi...