Texts
Return to review
| Return to list
Buval’šin
history
August 10, 2023 in 23:39
Нина Шибанова
- created the text
- created the text translation
- created the text: Oli ennen saldattu sluwžbas kolmekymmen kolme vuattu. – (Ennen tiijät kui paha oli sluwžia)! Tämä saldattu ku oli sluwžinut tämän aijan, lähtöw kodih nuaren mučoin lua.
Astuw, astuw sadoi virstoi, ga nälgevyw.^ Tulow yhteh hiaruh yäkse. Avaittaw ga staruwha avuawgii hänelleh veriän. Saldattu astuw pertih, kyzyw akal:
– Voibigo olla yädy?
Staruwha vastuaw:
– Voit, rawkku, voit.
A saldatal on nälgy, jengua ei ole ni yhty. Häi sanow akale:
– Buabušku, edgo minule huttuw keittäš, min maksannow, ga maksan jengat. – Staruwhale saldattu sanow, – viassua jauhot, sit ota min maksaw.
Sŧaruwha viassai – ga kolme funtua. Staruwha hutun keitti, andoi voidu saldatale. Saldattu söi tävven vačan (a huttuw keittäjes rodih ylen äijy!) Saldattu ei voinut kaikkia syvvä.
Saldattu sanow akale:
– Nygöi pidäw huttu viasata.
Viasattih huttu – ga hutus oli nelli funtua. Akku sanow saldatale:
– Maksa jengat hutus!
Saldattu otviattiw:
– Kuibo minä maksan, gu minä otiin [jawhua] vai kolmeh funtah, a [huttuw] syödyw rodih nelli funtua. – Saldattu sanow akale, – vie sinus päi tulow yhtes funtas jengat!
Akku ku suwtui, otti dai ajoi saldatan pertis iäre. Saldattu muwdu ei ni midä menetännyt, menetti vai yhten piänen peročinnoin veiččyän – sen unohti kiirehes akale.
Vot oli saldattu – plutovšiakku!