VepKar :: Texts

Texts

Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help

Nikolai Karpin. Vala vai, Vaslei!

Nikolai Karpin

Vala vai, Vaslei!

Livvi
New written Livvic
K onzu Popovan Vaslei kävyi Akonjärvele, häi ainos kävähtih meile. Kižaimmo hänenke šahmattoih verandal. Myö muamanke silloi vie elimmö Porasjärvel. Vaslei on minul rodn’u: sevoittaren tyttären ukonke hyö yhty nännii imiettih. Toven sanuolähembiä händy ni rodn’ua ei ole olemas. Karjalazilhäi jogatoine on rodn’u. Vaslei oli moine kehno, ga kerran odva vai ei surmua luadinuh omal poštankandajal. Puadenelpäi [Puadenekylä Karjalan tazavallan Karhumäin piiris. Kaikkiedah 800 eläjiä. (vuozi 2013 )] hänel oli annettu syötettäväkse pieni poččine. Se hil’l’akkazeh röhkähtelih da juoksendeli puuhistu latettu myö. Vaslei kačoi poččizeh da silitteli kämmenel lämmiä bokkastu, häi jo täytty vägie oli mieldynyh sih poččizeh. Ihalmos kai jo rubei himoittamah ukkailla počakkazen märgiä turbastu. Ihalmuo oli muga jygei tirpua, ga häi kai mustal flomasteril piirdi silmis ymbäri pitkät silmykarvat da oigieh bokkah sinizel flomasteril kirjutti MADE IN PADAN dai työndi poččizen välläle. Juuri sih aigah, ni enne ni myöhembä, pertih astui poštankandai telegrammanke. Poččine kačahtih häneh omil čomil silmäzil, vesseläh röhkähtih, punaldih da ozutti oigien bokan. MADE IN PADAN ihan kuadoi poštan ruadajan. Ku häi vie olis maltanuh anglien kielen, sit Vaslei olis syylline jo Rikoskodeksan mugah: ristikanzan ičemurhah suamine. Ga nygöi naine vai kykistyi da nagroi muga ga kai ei voinnuh nosta, nagroi odva vai ei kuolendassah. Vaslei saneli, buite oli kai luhtan luadinuh. Eigo ole kehno, tiettäväine, liijoitteli!
Sendäh Vaslei oli pättävy ihan vagavih askelih. Hos ulgonpäi kaččojes oligi imminkummaine šläimy, vägie hänes oli. Kerran Nuorižon päivänny minä näin, kui brihat joukolleh tahtottih ähkätä händy jogeh kaikis sovis. Vaslei ei tahtonuh kastua pruazniekkukost’umua dai terväh voitti kai net brihat. Eihäi sudre sluužban aigua olluh merimiehenny. Hos toven sanuo, laival häi oli keittäjänny...
Kerran Vaslein naizeh mieldyi oma meigäläine mies. Vaslei sai sen tiediä, ga nikui se mies vastah ei ugodinnuh. Vai kerran mašinan st’oklas läbi häi nägi sen... Vasleil nygöi oli yhty hyviä, kui roih ielleh, häi kui Gastello [Gastello Nikolai Frantsevič (6. oraskuudu 1907 – 26. kezäkuudu 1941) – Nevvostomuan sankari, nevvostolendäi. Kezäkuun 26. päivänny vuvvennu 1941 häi ohjai oman palajan samol’otan vihollizien transportukolonnah] ajoi omal vahnal Žiguli-mašinal juuri kallehen kabrialietan oččah. Sil kerral kaikin jiädih eloh. Nimidä ei kuulunuh, mih loppih se Vaslein očču-išku. Vai yhten voin tovestua. Sen avuarien jälles häi vie hätken da hyvin eli.
Omassah merisluužban mustokse Suna-joven levevimäs kohtas, suaren da oigien rannan välih, Vaslei lujasti pysti mudapohjah da azetti kangen, kudamas liehui Andrejevskii-lippu.
Konzu Nevvostomua hajoi, Suomes hänel löydyi rodn’ua. Ruvettih uvvessah rodn’astamah. Vaslei kerran kučui heidy omale pyhäle pruazniekaleMerivoimien päiväle. Häi ajelutti tulijoi venehel loppumattomua Suna-jogie myö, soudi oman flavun tyven da sie kogo omassah syväimen voimal čiihoi : VALA VAI! Joven pindu kajahtih vastah: VALA-VAI-VAI.
Rajantagazet gost’at oldih sanankuulijat dai valettih hänele viinua tävven stokanan. Flavun ižändy kuadoi sen iččeh suuh. Röhähtih, sendäh ku mustijuvva voi jogahine ga ei jogahine malta röhähtiäkseh dai ven’alazen flotan kunnivokse muga ruadua käski suomelastu rodn’uagi. Net pöllästyttih ven’an stokanan suurevuttu ga yhtelläh ryypättih vuorokkai pienin r’umkazin. Venehespäi rannal astuttuu Vaslei uvvessah kirgai: vala vai! Täl kerral hänen iäni jo ei muga kajahtannuhes. Häi hyvin musti merimiehien tunnetut sanat: jälgimäzen juommo, ga merivoimii emmo pane huigiedu nägemäh, – dai ryyppäi, dai rajantagazile gostile käski. Jo stolan tagua omassah kois, kuduan nosti hänen tuatto, paras kirvesmies, jälgimästy kerdua kuului Vaslein "vala vai". Ei loppussah juonnuh, siiräldi stokanan. Hänen rungu hil’l’akkazin n’ulahtih kogonazes puus vestetylpäi laučalpäi lattiele da rubei karaittamah. Suomelazet dovarišat kannettih hänen maguandusijale, buite häi olis olluh ruanittu saldattu.
Huondeksel koin ižändy enzimäzekse kuuli: "Vasl’ei, vala vai, vala!". Rodn’at Suomespäi oldih vesselät da tahtottih "Merivoimien päivän" jatkuo.

Kiändi L’ubov’ Baltazar