Texts
Return to review | Return to list
Meččy da sen elaigu. 2
history
September 20, 2023 in 12:52 Нина Шибанова
- created the text
- created the text: HEINY-TUHJOZEN KATE Kazvajat mečän mual heinät da pienet tuhjozet azetetah heinytuhjozen kate. Se kate joga meččypaikoil on oma. Erähis kohtis sit on vai yhtet heinät, erähis net kazvetah yhtes tuhjozien kel, erähisgi enimite ollah vai tuhjozet. Havvumečis enimite kazvetah must’oi- da buolutuhjozet. Meijän pedäjikkölöis voimmo nähtä vägi sagieh da turbieh kazvajua must’oi- da buolutuhjozii, kudamas kazvetah suuret palat meččymualoi. Ihan lysti tuhjoine havvumečäs voi vastata: pohjazen lineja, pikkarazet lehtyzet istutah huonoloil hoikkazil varbazil, kudamat hiivotah muadu myö, kukkazet ollah pikoi pikkarazet valgiet kellozet kaldunuot alah päi. Lehtimečis puaksumbah vastuammo heinykattien, tuhjostu on vähä, voi ei olla ni ihan ainavuo. Heiny-tuhjozen kate on puuseizondan matkua myö jarussu. Sentäh min sagiembah ollou puuseizo, sen pahembi on heiny-tuhjozen kattien kazvandu. Kačottavakse voimmo ottua pedäjikön: sagies pedäjikös, kus oksupijat seizotah toine toizes kiini i puuloin al on pilkežy, must’oituhjozet kazvetah huonot, kukitah vähän, ollah harvah. Maksau vai harvendua sagevus, kui vuvves piäliči must’oižikko kazvoittuu vägi turbiekse, tävvin oksin ruvetah rippumah suuret marjat. Kai nämmä kazvamizet ollah pilvivoimittajat, valgiet kukat hyvin nävytäh sagies mečäs, ku vai parembi löyttäs mehiläzet. Mečän linnut da hurtat marjoin syöjes kannellah siemenii erähih kohtih, toizekse, kudamis heinis ei ole marjua, siemenet niilöin ollah moizet pienet da kebjiet, kui pölyzet. Se on sih niškoi, ku net kazvetah sydämes meččiä, täs tuule äijäl ei, sentäh moizet hienot siemenyzet voi kannella tuulen hil’l’aine puhaldus. Kolmandekse erähien heinien siemenii kannellah kudžoit. Vie heinät voijah työndyö juurien vuoh, da ussien vuoh. Buolat da must’oižikot mugagi voijah juurien vuoh levevyö joga čurah päi, niilöin juuret on kui nuorazet, virutah net kerras meččyalustan al, joga vuottu juuret pitketäh, šorpistutah, kudamis roittahes aiven uvvet i uvvet tuhjozet. Yksi tuhjoine eläy viizi-seiččie vuottu, a kai kate äijin kymmenin vuozin. Joga kazvamizet, kudamis kerävyy heiny-tuhjozen kate, talviaigua menetetäh, kui voijah. Must’oil talvekse pakutah kai lehtyzet i oksat seizotah vihandalleh, no lehtilöitä. Buolu omii lehtilöi ei kirvota muga i seizou kaiken aijan lehtilöin kel. Mugagi i heinät: yhtet talvekse kellistytäh-harmistutah, eloh jiäjäh vai juuren syväimet, toizet kai talvilumen al ollah vihandannu, se hyvin nägyy keviäl, kerras kui vai sulau lumi. Aigazel kevätaigua myö voimmo vastata kazvamizii, kudamat muan piäl ollah vai vähän verran. Yksi niilöis on sinine lumenaluine. Muan piäl nouzou kerras vai puuloin al sulau lumi, terväzeh kukkiu, jälgeh sidä kellistyy i kuivau. Sil aigua net ehtitäh kerätä juurih eloh niškoi syömizet, kudamii täydyy tulieh keviässäh. Nämmii kazvamizii sanotah latinan kieleh ‒ efemeroidi. Net ollah ihan tottu kaunehet aigazen keviän mečäs. Heinät kuigi toizien jarussiloin kazvamizet ollah kaikenmostu korgevuttu. Yhtet kui jänöin hibjazet, odva nävytäh muan piäl, toizet kazvetah vägi korgiekse, kui hormuheiny libo tähkyheiny. SAMMAL- DA KANGASSAMMALKATE Sammalet da kangassammalet mečäs ollah kaikkie pienembät kazvamizet. Kazvetah net juuri muadu myö, suuril paikoil vai niidy vastatah havvumečis, pedäjikkölöis da kuuzikkolois. Sammalil mečäs pidäy kazvua ihan alahan, kunne puutuu ylen vähä päivypastuo, ga sammalet yksikai kazvetah moizis kohtis hyvin, net ollah ylen pilvivoimittajat, sentäh kazvetahgi i vägi rigies kuuzikos, kus jo ei ole nimittumii toizii kazvamizii. Sammalet ei varata, konzu piäl kirvotah kuivanuot havut, ga hävitäh vai niidy kattanou puuloispäi pakkujal lehtel, sentäh havvumečis sammalet kazvetah ihan kaikkie muadu myö, a lehtimečis sammalet voi vastata vai sordunuzien puuloin piäl, kivilöin piäl, siepäi kirvonnuot lehtet puhuu tuulel čurah. Turbei sammalen kate ei anna puuloin siemenil heittyö, siemenet ripustutah sammaliloin piäl, sihgi i kuivetah da hapatah, moizil kohtil nuorien puuloin työndämisty on ylen harvah. Toizekse vie sagei da turbei sammalen kate keriäy iččeh äijän vetty, mi omah vastuau juurien hengityksen, puut alletah pahoi kazvua, sentäh liigu märräs mečäs puut ollah äijiä madalembat da huonombat migu kazvanuot kuivembil muapaikoil. Sammaldu mečän al on ylen äij y, net kui i toizet kazvamizet, yhtet kazvetah kus on huono muda, toizil pidäy vägevembi. Konzu matkuammo meččiä myö, voimmo kaččojes sammaleh sanuo, kus on min vägevy mua. Kazvanou suosammal ‒ sie on liigua märgy mua, kazvanou suvisammal ‒ muda on huono da muigei, vägevembäl muval kazvetah vihandusammalet. Kangassammalet kazvetah moizil meččypaikoil, kus on huonot kuivat čuurumuvat, enimite pedäikangahil. Kuivan siän aigua matkates kangastu myö kuuluu rudžineh, se muretah kuivat hoikkazet kangassammalet, ga vai kodvazen vihmunou, net sil kerdua kastutah i roitah pehmiet i libiet. Kangassammalet ollah päivyrakkahat, tottu sanuo erähät kazvetahgi i kuuzikkolois, sie net eletäh puuparziloil, riputah oksis, no yksikai sie niidy on äijiä vähembi mi kui pedäikangahil. NUORI PUUKAZVO Nuori puukazvo, se on nuoret puuhuzet, kudamat roittihes mečän al siemenis, iellehpäi net vaihtetah vahnat puut, voibi sanuo se on tulien meččy. Nuori puukazvo ei ole yhtel kudamaltahto jarusil: enzimäi pikoi pikkarazet kazvetah keskekkäi heiny-tuhjozen jarusin kel, jällel nostah puualuzissah, aij an mendyy kazvetah korgiembi tuhjoloi, jälgimäzikse korretah puuloin jarussissah. Kudamas mečäs on äijy nuordu puukazvuo, se meččy on terveh, puut moizes mečäs hyvin siemendetäh, taimenil täydyy vägie nosta muan piäl i meččy voi pitkän aijan iččie vaihtua. Mečäs nuori puukazvo ei ole yhty sagevuttu, se kazvau toivot läpäkkölöile. Läpäköt enimite ollah “ikkunoin” kohtis, se hyvin nägyy vahnas kuuzikos, astujes tädä meččiä myö nuordu puukazvuo myö vastuammo harvah i kerras, kus vai ollou “ikkun”, puutummo viidah, enämbi päivypastuo, sagiembah kazvau nuori puukazvo. Harvas pedäjikös libo harvendetus puukohtas nuori puukazvo on kaikkie meččiä myö. Mečäs voimmo nähtä, konzu pedäjien libo koivuloin al kazvetah sagieh nuoret kuuzahazet, niil kohtil vahnat puut konzutahto kuoltah, a tilah nostah kuuzet, sit vaihtuu meččypaikku i puukeravo. Kiändi Sergei Ipatov