VepKar :: Texts

Texts

Return to review | Return to list

Priäžäläine urhomies. 3

history

January 29, 2024 in 12:38 Нина Шибанова

  • changed the title
    from Priäžäläine urhomies. 2
    to Priäžäläine urhomies. 3

October 25, 2023 in 11:09 Нина Шибанова

  • created the text
  • created the text: Pakkaskuul vuvvennu 2024 rodieu 100 vuottu Nevvostoliiton urhomiehen Marija Melentjevan roindas. Enzimäzeh kluassah Marija Melentjeva lähti vuvvennu 1932. Alguškolan häi loppi Priäžän kaheksankluasan keskiškolas. Opastus meni suomen kielel 1.-4. kluasois da ven’an kielel viijendes kluasas algajen. Viijendes da kuvvendes kluasas Marija opastui Pyhärven školas, a vahnembih kluassoih uvvessah tuli opastumah Priäžän keskiškolah. Hänen kluasanpalvojannu oli Florenc L’vovna Merilä. A enzimäzenny opastajannu oli Inga Petrovna Ritari, kudai jällespäi ylen lämmästi musteli Marija Melentjevua: “Vuozinnu 1932-1936 minä ruavoin Priäžän školas da olin Marija Melentjevan, Nevvostoliiton urhomiehen, enzimäzenny opastajannu. Minä opastin händy enzimäzes nelländeh klussassah. Pidäy sanuo, ku algukluassoin opastajih niškoi opastujat ollah kui omat lapset. Tässäh mustelen sinisilmästy pelvaspiätyttösty helien da čoman iänenke – erästy minun suvaittavis opastujis. Mustan, Maikki pidi pal’tuo, kudai oli ommeltu vahnas pal’tos, da sen piäle häi tuaksepäi sideli paikkua. Marija oli ahker opastujes, kuundelii da ruadai, helly, huolekas da ketter. Opastundan enzipäivis minä rubein suvaimah händy. Häi oli pagizii da luaskavu, händy suvaittih ystävät. Hänenke oli kebjei ruadua. Häi oli vessel, maltoi helieh da vesseläh nagrua, suvaičči pajattua. Ku ruvennemo pagizemah pajatandas, ga kai heijän kluassu pajatti ylen hyvin. Puaksuh kučuttih ezittymäh, ga harvah se oli Priäžäs. Opastujat suvaittih pajuo, kudamas oldih sanat: “Myö emmo tahto voinua, ga olemmo valmehet puolistamah meijän Nevvostomuadu, ajammo iäre fašistoi, proletariuattu, perrakkua heidy žiälöiččemättäh!” Tässäh mustan, kui lapset hyvin pajatettih. Emmo duumainnuh silloi, ku rodieu aigu, konzu hyö lähtietäh puolistamah omua muadu. Äijii jo ei ole hengis, kuoltih voinan aigua. Olen ylbei, ku enzimäzet sanat kui “ystävys”, “rauhu” Marija Melentjeva opastui kirjuttamah da lugemah minun kluasas, minä maltoin harjaittua händy tävvel sydämel suvaimah omua kodimuadu, sit suvaičukses jällespäi kazvoi malto luadie urhotevon.”