Texts

Return to review | Return to list

Varuššamm vaštu

history

November 20, 2023 in 14:17 Нина Шибанова

created the text
created the text translation
created the text: Šanokkua, kuin toko vaštah kävel’ijä, mit’yt’t’ä koivuo vaštah parembi pid’äw ottua? Vaštah myä, vaštu vaššen. Emm vaštua a l’ehešt, l’ehešt. L’ehešt my kävyimm v ijun’i mes’aci. Sroičan jäl’geh naverno? Da? Da. Da jäl’geh Stroiččua, v ijun’i mes’aci, vot. Vaštua, vaštah varoin koivz’ii viibraičet ves’olks’ii, kumban’ on ves’olkan’. L’ehyt hänešš on hoikkan’ i čistoin’, eij ol šaršuuvoi. Ka muas’t my ottim vaštu, vaššakš. L’ehekšet tuamm, rubimm puhaštmah i šidomah vaštoi. Vaštoi šidoimm, šivomm, i patom pyär’hyttäm štob ois’ krepkoi, lujakš štob ois’ šivot, štob hin ei rostr’epl’ičis’ n’ikonž. A vaštu varuššamm i kyl’yh varoin, i varuššamm i ken kualow grobuh. Meil’ om mod muan’ pannah vaštua. A muwven kualow i vaštua eij ol. Täd suud’tah, šantah: «Ka i vaštua e joo». A kuh koh grobuh pannah vaštoi, jalgoih al’i piäh? L’evtetäh kaikid grobu myt, i poduškais’t nabvaijah vaššall. Kamčat l’eiktah pois’, a n’äil’l’ nabvaijah. A mi t’ämä on kammičča? A kammičča on, ka šivot. Mist’ä on šivottu vašt, täm on kammič. Mon’iingo vaštoin yht’eh šivotah? Kakši vaštu yhteh. T’ämä i l’iew kammičča? Kammičča, da. Täm ka kakš vaštu yhteh šivot. Täm i on kammičč. I r’iptamm šinčoh, ul’äh r’iull, hy talven i r’iptah. Miwl i tän vuden on. Viel’ä mulloz’ie, al’i jo t’än vuodena? Tänvuad’zet ollah, tänvuden en äijiä, vain viiz’tois’ta kammičču toin, nu miwl ka kyl’yh männä. Vel’l’ ol’, kyl’yh taskaičč potom agranom kävyw, kaikki miwld vaštu vaššen. A mil’l’ä toko šivotta vaštoida? A vaštoi šivomm, jesl’i do šilloin ol’i pelvaš, pelvhašt kuidzet ertat, täl’l’ pelvhall i šivomm. A n’ygyn pelvašt ei jol, to nuarz’ii il’i r’ihmua mis’t kez’r’it, r’ihmua, täl’l’ i šidoimm. A n’iin’el’l’ä et’t’ä šidon? N’iin’el’l’? N’iin’el’l’ emm šidonnun. Ei kävel’d’y n’iin’in’iekat kyl’ie myöt’? Ei, a n’iin’i voit l’uboill varuštu. Ka l’ip on, nad’ern’i i n’iin’iä, i šiv. Nu mošbit’ mis’s’ on, i šivtah i n’iin’el’l’. No a my šidoimm ran’š, languu kez’r’äimm vet’, paičešt kud’el’ku kez’r’it, i keräl’l’ panet, täm vaštu šiduu i varuššat. Hyviin hiän pid’äw? Hyvin, hyvin, hyvin pidäw. Ka i šen’in el’im i varuštim kaikki šub. Šanokkua, mint’än ka ves’olkua ottija vaštah? A ves’olku min tokku? Ves’olkašt hin, l’eht’ ei langi viikon, pyzyw. Da i ka hot’ ken i ban’ah ottaw, kyl’böw, i tuaš tuaw, kaikk šub on cel’ikom. A täšt täšt kaikk šub. I pritom Iivnan al’ tämän jäl’geh, Stroičam päiviä vaštu, vaštuu vaš kävymmä. A kuin jo jäl’geh l’ähet, jo kun vanhistuw koiv, to šilloin jo hin langil’ow. L’eht’ kaikk šub langiw, hänen obr’it kipjatkall, hin i langiw. A kuin šanottih ka koivuo, ei ves’olkua, a pahua? Myttyn’ on? Gluhoi. A že mit’t’yn’än’e on? Täm on ves’olk a täm gluhoi, hin on kun šargan’ täm l’eht’. Hänešš on i pakš l’eht’, a täšš on hoikkan’ i šil’in’. Kun šulkun’e? Šulkun’ da, ka hin tämä hyv on kyl’yh varoin vašt. Yhen kerran vain kyl’bijä vaššalla il’i mon’ičči? Ei, yhen keeran, yhen keeran, yhen keeran kyl’vet, täd voit varuštu, täm e jol oššettu. A šiid täl’l’ per’t’ii pyfkimm, per’t’i pyfkimm, da. A ka oštu mid, ran’š kan’ešn mid oštuu ol’ trudno. A täd e jollu trudn varuštuu. Varuššiin mi äijän. Meččäh män a meil’ on koivu äiji, l’uboid koivu ot. A žiivatalla et’t’ä vaštua varuštannun? Žiivtall emm. Vaštu emm varuštan patamušto hein’ii nakošivaiččima.