Texts
Return to review | Return to list
Änižröunan küliden nimiden peitusid. Kalag’
history
January 30, 2024 in 10:47 Нина Шибанова
- created the text
- created the text: Mö jo kirjutim meiden lehteses Toižeg-külän peniš posadoiš da niiden nimiden peitusiš. Om tulnu aig starinoita Toižegen sures susedküläs – Kalages. Kalag’ om sur’ posad, mitte seižub Karjalas Änižen randal ei edahan Piterin röunaspäi, pidust’ Vitegran traktad. Se om kaikid suremb külä Kalagen eländtahos. Kalages amussai eläba pohjoižvepsläižed, kudambad oma sen agjan igähine rahvaz. Om tetab, miše ende vepsläižed küläižed oliba pojavad kanzoiden “pezoihe”. Ühten kanzan pertid tegiba kuti penen posadan, a rindal sauvoiba pertid jo toižed kanzad. Muga nene pened posadad ühtenzoitihe-ki, sikš nügüd’ mö nägem ühten suren külän, a peniden posadoiden nimed tedaba vaiše sijaližed eläjad. Iče Kalag’-nimi om tehtud Kalag’-jogen nimespäi. Nece om lujas popul’arine maht antta nimid külile. Kalag’-jogen ümbri tehtihe posadoiden “peza”, sikš “pezale”-ki oli anttud Kalag’-nimi. Nügüd’ sijaližed eläjad muštaba mugoižed Kalagen posadad: Ropei, Posad, Čuurušk, Galašovk, Ozr, Koiranmättaz da Pagast. Ei kaikiden nimiden polhe oma täuzid tedoid, no, tedomehiden sanoiden mödhe, äi niišpäi voiba ozutada eländsijan tipad. Ozutesikš, Posad om lujas popul’arine pohjoižvepsläižiden eländsijoiden nimi. Posadoikš nimitadihe eländsijan keskpalan. Sijaližed eläjäd nimitiba Posadaks Kalagen augotišt. Toižiden küliden eläjäd, ozutesikš Toižegen eläjad, nimitiba Posadaks kogonaižen Kalagen. Tedomehen Irma Mulložen mel’pidon mödhe, Posadad oliba pagastan rindal vai pagastoiden sijal, no om melentartušt, miše Kalages Pagast da Posad seižuba erazvuiččiš külän agjoiš. Tedomez’ Irma Ivanovna kirjutab, miše Pagast-nimi mugažo anttihe “pezoiden” keskusele. Pagastnimi mugažo anttihe “pezoiden” keskusele, a sen ližaks nece sana voi znamoita “küläd”-ki. Kalages Pagast-posad zavodiše pagastal, konz-se sigä oliba pühäkodid. Erasiden posadoiden nimed om tehtud baltianmeren suomalaižiden tahonnimiden tipiližel sauvondmahtol. Tobjimalaz nene oma ühtenzoittud nimed, miččiš paksus voib vastata londuzobjektan nimi da sana, mitte kuvadab necidä objektad. Mugoine om Kalagen Koiranmättaz. Nece posad om kaumišton toižel polel da ozutab necen eländsijan tipad: sigä pertid seižuiba penel mäthudel. No möhemba “mättaz” znamoičeškanzi mugoižen-žo, mi “posad”. Čuurušk-nimi om anttud eländsijale čurkiven taguiči. Necidä kived nügüdehesai sadas Kalagen agjas. Tedoid sen nimen polhe ei ole löutud. Muga voib sanuda Ozr-külän-ki polhe, kus eli tetab vepsläine Anna Lisicina. Voib olda, mugoine nimi om anttud necile tahole pöudoiden taguiči, miččed oliba sigä. Om melentartušt, miše venäks Ozr om “Žitnoručei”, kus om “oja”-sana, mi ozutab sen eländsijan tipad. Ropei-posadan nimi venäks om “Ropručei”. Nece om lujas vanh nimi, mittušt voib löuta eskai 1850.-voziden azjbumagoiš, no sid’ sen polhe ei ole tedoid. Iče-ki nimi kaičihe eläjiden keskes. Venälaižes nimespäi nägub, mitte toine toponiman pala om “oja”. Ezmäine nimen pala, voib olda, om tehtud vepsän “roppaz”-sanaspäi (ven. «торос»), vai lüdin kelen “ruopaz”-sanaspäi, mitte znamoičeb kividen kogon pöudol. Kaikuččel toponimal om ičeze sändoid. Mugoižed toponimoiden ozoitesed kaiken aigan kingitaba kut tedomehiden, muga i külän eläjiden homaičust da abutaba el’geta rahvahan kacegen miruhu da eländsijaha. Tedod om ottud Irma Mulložen “Vepsläižen toponimijan očerkad”-kirjaspäi.