Texts

Return to review | Return to list

Karjalan eläjä keräsi ihanan čäinikkäkokomukšen

history

April 12, 2024 in 13:45 Нина Шибанова

• created the text
• created the text: Mujejärven piirin Tiikšin pos’olkan eläjän L’udmila Gurjevan čäijyhuonehešša on yli 800 kappalehta čäinikkyä. Mie šain tietyä L’udmila Vasiljevnan harraššukšešta Tatjana Šelinalta. – Tiikšissä myö šattumalta piä simä kummalliseh taloh. Šen emäntä on L’udmila Gurjeva. Hiän on kerännyn čäijypannuja 40 vuotta. Naisen kokomukšešša on 800 kappalehta. Šiinä on ihan monenmoisie čäijypannuja! Še on tosi mukava harraššuš. Kaččokkua al’pomie, innoššukšella kirjutti Tatjana Šelina omalla VK-šivulla. – Karjalaiset ollah vierahanvaraset, ilman čäijykuppie kenkänä ei lähe meiltä pois, kertou iče L’udmila Vasiljevna. Naisen talošša on äšen erikoini čäijyhuoneh, missä kostitetah vierahie. Onnakko voit šanuo, jotta še on pieni musejo, missä on yli 800 čäinikkyä – emännän 40 vuuvvešša keryämä komie kokomuš. Rahvaš tullah ihual’omah L’udmila Gurjevan čäijypannuja delegatijoin. Emäntä juottau kaikkie čäijyllä ta šyöttäy oman valmistamilla sriäpnöillä. A halukkahilla hiän viettäy muasterioppija piiraijen ta šankien paistamisešta. – Enšin mie huaveilin ainuošta serviisistä. Myö aivoin jäimä ilman tuattuo, ta muamo yksin kašvatti nellä lašta. Ašteita oli vähän, ta čäijyö ušein savarittih tavallisešša lasipurkissa. Mie mietin: “Vot kašvan šuurekši ta lahjotan muamolla kaunehen serviisin”. Ta lahjotin. Mie vielä muissan enšimmäistä čäijynjuontua, konša muamo kučču potruškoja ta toteutti oman huavehen – joi čäijyö hyvistä ašteista yheššä vierahien kera. A šiitä mie piätin, jotta mitä enemmän on čäinikköjä, šitä parempi. Vot jo 40 vuuvven aikana en jakša lopettua, šanelou L’udmila Vasiljevna. Valitettavašti muamolla lahjotettu enšimmäini serviisi ei šäilyn. Ka nyt čäinikköjä talošša on niin äijän, jotta niillä on annettu koko huoneh. Ne on pantu eri teemojen mukah: vanhoja čäinikköjä, uuvvenvuuvven ašteita, gžel’-čäijypannuja, ašteita eläimien muuvvošša, tikutettuja. On šuurie ta pienie čäijypannuja – vaikka millä mavulla! L’udmila Gurjevan kokomukšen enšimmäini čäinikkä ilmešty šattumalta: serviisin kupit rikkauvuttih, a čäijypannu šäily. Še otti kunnivopaikan aštieškuapin pol’čalla. Šiitä šiih liitty toini čäijyaštie, šiitä kolmaš. A šiitä naini rupesi oštamah čäinikköjä. L’udmila Vasiljevnalla erikoisina on ne čäinikät, kumpasie hänellä lahjotettih lapšet. Gurjevit kašvatettih kakši omua tytärtä Marijua ta Nadeždua, L’udmilan plemännikkyä ta monie ottolapšie – kaikkieh 16 lašta. Kašvatušmuamo muistelou, jotta hyö miehen kera staraitih lähtie heijän kera kaikkiella – parentolah, Šuomeh, a konša heilä oli veneh, hyö mielelläh kalaššettih yheššä. Nyt naisen mieš jo šiirty tuonilmasih, a lapšet ollah aikuhiset ta lähettih eri šuuntih, ka hyö šoitetah muamolla ta muissetah häntä. L’udmila Gurjevan nuorempi tytär Nad’a on muamon šuuri apulaini kokomukšen täyventämiseššä ta hoitamisešša. Nadežda ei ainuoštah ošša čäijypannuja, vain luatiu niitä omin käsin. Yhen niistä hiän luati nappiloista. Šuurešta karamellilouvašta hiän nakerti čäinikän ta kakši kuppie. Kerran keryäjä tyttären kera äšen luajittih čäinikkä muovipullošta. Hyö korissettih šitä näin, jotta harvat ihmiset huomatah, mistä še on luajittu. – Kerran yheššä ottolapšien kera luatima čäinikän makaroniloista. A yksi miun pojista naisen kera vietti loman Kabardinkašša, mistä toi oikein mukavan čäinikän – purjehvenehen. Šamoin miula šäily kuva čäiniekäštä. 13-vuotisena miun ottopoika piirušti šen niin kaunehešti, jotta et šano, jotta še on lapšen piiruššuš, jatkau L’udmila Vasiljevna. Mukavie kappalehie on äijän: čäinikkä-pallokartta ta čäinikkä-tynnyri šekä korvarenkahat, šolki, kuloni čäijypannujen muuvvošša. On muilašta ta poštikorttiloista luajittuja ta lankoista punottuja čäinikköjä Šuomešta ta Lietmajärveštä, puini ta lasihelmikirjačäinikkä. Lyhyöšti šanuon, mieltäkiinittäjie luajokšie on niin äijän, jotta kaikkie ei voi luvetellakana. L’udmila Gurjevan kokomukšešta tiijetäh Karjalan ulkopuolellaki: on ihailijie Šuomešša ta Israelissa. Kaikki, ket voijah, tullah kaččomah, valokuvuamah, juomah čäijyö vaikka mistä čäinikäštä – emäntä tariččou kaikilla vierahilla. Toiset ihual’l’ah kokomušta netissä. Onnie varoin keryäjällä ei riitä vain hevoista. On čäinikköjä kiinalaisen kalenterin eläimien kuvineh paičči hevoista. Ka epäilömättä še kohta tulou emännän kokomukšeh. – Tulkua käymäh Tiikših, vierahanvarasešti kuččuu L’udmila Vasiljevna. Materialie valmistuas’s’a on käytetty Petroskoi pakajau -nettilehen ainehisto