Texts
Return to list
| edit | delete | Create a new
| history
| Statistics
| ? Help
St’opin huaveh
Source:
Ruppijeva J. V., Livvin opastuskniigu: 10-11 kluassu: Карельский язык (ливвиковское наречие): учебник для 10-11 классов общеобразовательных организаций. Под ред. Т.П. , 2022, p. 48-49
St’opin huaveh
Livvi
New written Livvic
Minä suvaičen huogavuo luonnon helmas. Suvaičen kävellä mečäs da sovvella järvilöi da jogiloi myöte. Minä äijän kerdua olin meijän suuril järvilöil – Luadogal da Oniegujärvel. Nygöi ylen äijäl tahtozin piästä Baikal-järvele. Tiijän, Baikalassah on pitky matku. Ga uskon, ku konzutahto minun huaveh todevuu da minä kävynntälle järvele. Tuatto da muamo kannatetah minuu, hyö sežo rakkahal käydäs Baikalale. Hyö nikonzu ei oldu sie.
Baikal on Ven’anmuan kuulužin järvi. Se on syvin järvi muailmas da sit ollah suurimat suolattoman vien varat muailmas. Baikal on ylen vahnu järvi. Sil on 25-30 miljonua vuottu.
Baikal on ylen čoma da lumovuttai. Se nägyy järven kuvis. Baikalan vezi on puhtas da kirkas. Sen pohju nägyy 40 (nellälkymmenel) metril syvytty. Järves ymbäri kohotah mäet da kallivot, kazvau meččy. Baikalan rannoil kazvajil kedroil da lehtikuuzil on 200-300 vuottu igiä.
Olen lugenuh, ku Baikal-järven da sen ymbäristön eläin- da kazvimuailmu on rikas. Sit on 2,6 (kaksi pilku kuvvesvuitti) tuhattu eri kazvi- da elättilajiloi. Erähät (niidy on läs 1 700) kazvetah da eletäh vaiku sie.
Tiijän sengi, ku kezän aigua vezi järves ei ehti lämmetä. Räkkipäivinnygi se ei ole korgiembi 10 astettu lämmiä, sendäh kezoinkylbijii järvel tavan mugah ei ole.
Baikal-järvi on UNESCON vardoittavannu. Himoittas omin silmin nähtä järven čomuttu da omaluadužuttu.