VepKar :: Texts

Texts

Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help

Karjalan kielen tutkijat

Karjalan kielen tutkijat

Livvi
New written Livvic
Grigorii Makarovkuulužu karjalaine tiedomiesoli roinnuhes 23. pakkaskuudu vuvvennu 1918 Anuksen čupul Sammatuksen kyläs. Häi oli enzimäzenny sammatuksilazis, ken sai korgeiškolaopastuksen. Vuvvennu 1955 mies tuli ruadamah Nevvostoliiton Tiedoakadiemien Kielen, literatuuran da histourien instituuttah, enzimäi tiedosekretarikse, a sit siirdyi kielilaitokseh karjalan kielen tutkijakse. Hänen ruavonnu rodih oman livvin kielen tutkimine. Grigorii Makarov oli filolougien kandiduattu. Häi on monien tiedokirjutuksien, kielinäyttehien, sananpolvien da sananpiälön kogomuksien kirjuttajannu. Karjalan kielen livvin murdehen sanakniigu, kuduah on kerätty läs 20000 karjalankielisty sanua, on hänen eloksen suurin ruado. Se piästettih ilmah vuvvennu 1990, konzu Makarov oli jo kuolluh. Karjalan kielen livvin murdehen sanakniigu on tänäpäigi kaikis karjalan kielen sanakniigois käytettävin. Hänen merkittävänny ruavonn sežo on Ven’a-karjalaine sanakniigu, kudai nägi päivänvalgien vuvvennu 1975.

Enzimäzen livvin aberin da opastuskniigoin luadijannu da enzimäzenny livvin murdehen opastajannu oli tundiettu kielentutkii L’udmila Markianova. Häi on roinnuhes 14. sulakuudu vuvvennu 1941 Anuksen čupul, pienes karjalazes Suarikoski-kyläs, Anuksenjoven rannal. Tädä kyliä nygöi jo ei ole. L’udmila Markianova opastui Petroskois pedagouguopistos da Karjalan pedagouguinstituutas filolougizel tiedokunnal. Vuvvennu 1975 häi piäzi opastumah Nevvostoliiton Tiedoakadiemien Karjalan ozaston aspirantuurah da vuvven peräs tuli ruadoh Kielen,literatuuran da histourien instituutan kielilaitokseh. L’udmila Markianova puolisti filolougiitiijon kandiduatan väitöskirjan Tartun yliopistos vuvvennu 1980. Hänen väitöskirjan teemannu oli verbilön sananluajindu suffiksoin avul. L’udmila Markianova on uuzien karjalankielizien sanoin kehittäjänny, monien opastuskniigoin da sanakniigoin kirjuttajannu, karjalan kielen kuulužannu opastajannu.