Texts
                                            
        
            Return to list
            
                    | edit | delete | Create a new
         
            | history
            | Statistics            
            | ? Help            
        
        
        
            
            Karjalazien syöndytavat
         
        
        
                
        
        
        
                
                
                
                
                
                
                
                 
            
Source:
 
        Ruppijeva J. V., Livvin opastuskniigu: 10-11 kluassu: Карельский язык (ливвиковское наречие): учебник для 10-11 классов общеобразовательных организаций. Под ред. Т.П. , 2022, p. 115-116
        
                
                Jevgenii Klemetjevan Karjalazetkniigan mugah
        
               
        
        
    
        
                
        
            
            
            
                    
                
        Karjalazien syöndytavat
        
        
        Livvi
                
New written Livvic
                
      
             Karjalazil stolal oli sidä, midä iče kazvatettih peldoloil, pyvvettih järvilöis da jogilois da kerättih mečäs. Päivän aigua – huondesverokse, murginakse da ildazekse – syödih rokkua: kala-, liha-, nagris- libo gribarokkua. Murginakse keitettih kuaššuagi. Karjalazet suvaittih syvvä ozru-, brossu-, herneh-, kagru- da talkunkuaššua. Myöhembi ruvettih keittämäh riissu-, grečču- da mannoidu kuaššua. 
 Stolal ainos oli maiduo da maidosyömisty. Leibiä ei tavoitettu voidua. Äijis perehis  čuajuu juodih havvotun maijonke. Enzilypsömaijos luajittih päčis juustuo. Murginan aigua puaksuh oli syödävänny hapainmaido maijonke. 
 Ouveššilois syödih nagristu, rediissua, laukanheiniä. Nagrehes  luajittih vuassua, kuaššua, piirualoin syväindy. Kuivattu da havvottu nagris oli hyvä syömine. Mielihyväl karjalazet syödih paččoidu. Anuksen karjalazet kazvatettih kapustua da lantua. Lantas keitettih kuaššua, pandih sidä piirualoin syväimekse. 
 Joga perehes talvekse kerättih buolua da garbaluo. Marjoi syödih čuajunke, pandih piirualoin syväimekse, keitettih kiiselii, syödih talkun- da ruisjauhonke. 
 Leibiä pastettih kois. Šipainiekkua karjalazet pastettih pyöryžiä, piduliččua, nelli- libo kaheksakolkastu. Kuori yhtistettih, a sydämeh pandih kartohkua, ozrua, brossua, talkunjauhuo. Šipainiekkua tavan mugah pastettih pyhinpäivin libo pruazniekkoin. Syödih niidy kalarokankegi. 
 Suvaittih karjalazet pastua lettuu, talkun-, ozru- da kartohkupyöräkkyö, kyrziä, čupukkua, sul’činua. Sul’činan sydämeh pandih notkiedu kuaššua, kiärittih libo kiättih keskel da syödih. Keitinpiirualoil vastattih kodžii da koinsalvajii, konzu salvo oli nostettu. Kalakurniekku oli pruazniekkusyömizenny. 
 Parahannu juomizennu karjalazien mugah oli čuaju, pohjazes – koufei, kuduadu toiči juodih suolazennu. Puaksuh čuajukse kuivattih kuzmanhattuu, vagoivarbuada lehtie, buolulehtie. Kaikkiel juodih garbalovetty. Viinua ei tavoitettu juvva, eigo poltettu tabakkua.