Texts
                                            
        
            Return to list
            
                    | edit | delete | Create a new
         
            | history
            | Statistics            
            | ? Help            
        
        
        
            
            Joudoaigu
         
        
        
                
        
        
        
                
                
                
                
                
                
                
                 
            
Source:
 
        Ruppijeva J. V., Livvin opastuskniigu: 10-11 kluassu: Карельский язык (ливвиковское наречие): учебник для 10-11 классов общеобразовательных организаций. Под ред. Т.П. , 2022, p. 128-129
        
                
        
               
        
        
    
        
                
        
            
            
            
                    
                
        Joudoaigu
        
        
        Livvi
                
New written Livvic
                
      
             – In’a, oletgo sinä joudavu školan jälles? Pidäygo sinul tänäpäi muuzikkuškolah vai ei pie? 
 – Ei pie. Minul egläi oldih urokat muuzikkuškolas. Olen joudavu tänäpäi. 
 – Tahtozin kuččuo sinuu uinduallikkoh. Jo ammui emmo käynnyh uidelemah. Läkkä ehtäl kävymmö. 
 – Ga läkkä. Nämmien päivien aigah oli ylen äijy ruaduo školas da muuzikkuškolas, himoittau kunnetahto muijale kävvä da huogavuo. 
 – Hyvä! Näimmökseh ehtäl! 
 
 – Katti, ongo sinul äijy joudavua aigua? 
 – Ei ole. Argipäivinny olen školas, školaspäi tulduu luajin kodiruavot. Sit ehtäl opastun teatrustuudies da kävyn ruadamah volont’ourukeskukseh. 
 – Midä sinä ruat volont’ourukeskukses? 
 – Minä ruan ekolougizel alal. Meijän piäruavonnu on luonnon akkiloiččemine. Myö alalleh piemmö tallohruadoloi. Niilöin aigah kabrastammo puustoloi, pihoi, jogiloin da järvilöin randoi. Keviäl  istutammo puuloi da tuhjozii. Talvel syötämmö linduzii, iče luajimmo  syöndykodazii niilöile. Vie myö puaksuh vastavummo nuorienke,sanelemmo heile omas ruavos da sellitämmö, kui on tärgei pidiä luonduo puhtahannu. 
 – Se on ylen tärgei ruado. Ongo teil äijy ruadajua? 
 – Meijän joukos ruadau viizitostu omatahtostu – volont’ourua. Minä tiijän, ku moizii ruadojoukkoloi meijän linnas on enämbi kymmendy. 
 
 – Ol’a, sinä kuulut nuorižon yhteiskunnallizeh yhtistykseh. Mi on teijän yhtistyksen piäruadoloi? 
 – Myö ruammo karjalan kielen da karjalazen kul’tuuran hyväkse. 
 – Äijygo rahvastu on teijän yhtistykses da ollahgo hyö karjalazet? 
 – Meijän yhtistys on perustettu puolivuottu tagaperin, sendäh sit vie ei ole äijiä rahvastu. Meijän keskes on karjalastu dai ven’alastu. Ei ole tärgei, mittumua kanzua on ristikanzu. Tärgei on se, ku häi tahtou ruadua karjalan kielen da karjalazen kul’tuuran hyväkse. 
 – Midä puolesvuvves työ ehtittö ruadua? 
 – Otimmo ozua Karjalan kielen nedälih, sen aigah Nuorižokeskukses piimmö karjalan kielen maltajien tiedokilvan. Kučuimmo sih karjalan kielen opastujii linnan mollembis školispäi. Karjalan kirjukielen päivänny, 20. sulakuudu, myö kirjutimmo saneluu karjalan kielel. Meijänke yhtes sidä kirjuttamah tuldih 35 hengie.