Texts

Remšu Juho . Kouluh lähtö. 1

corpus: Literary texts

genre: Dramatic work

Source:

Oma mua. № 34, 2024, p. 11

Vienakši kiänti Valentina Karakina

Remšu Juho

Kouluh lähtö. 1

Karelian Proper
New written karelian

HENKILÖT
:
Petrouna, 50-vuotini talon
Emäntä

On’ussa, hänen
16-vuotini tytär

Huoti, hänen
10-vuotini poika

Puavila, hänen
8-vuotini poika

Puapo, 60-vuotini nuapuriemäntä
Hoto, 70-vuotini nuapuriemäntä
Kauriilouna, 50-vuotini "noita
-akka
"
Kauro, 20-vuotini šulhaismieš

Riiko, 50-vuotini pat’vaška
Jelena, hänen
40-vuotini nain

Tapahtumapaikka Vienan Karjala
.

Karjalaini pirtti
. Perällä
kakši
ovie
vierekkäh
, pirtin
ta
kamarin
. Ovien
välissä
käsiaštie
ta
šen
alla
puupytty
, mih
vesi
valuu
käsie peššeššä
. ~~Peränurkašša ušeita oprasoja.~~ Kamarinpuolisešša nurkašša
kiukua
, pirtin
ovenpuolisešša nurkašša
šeinällä
škuappi
. Laučat
ympäri
huonehta
. Stola
peräikkunan ieššä
(pitin
). Škuapin luona
vesikorvo ta
muuta
aštieta
. Vuatteita
šielä-tiälä nuaklašša ympäri
pirttie
. Kattila
tai
pata
škuapin ieššä
. Stola
on
katettu
, šiinä
kuorineh
keitettyö
potakkua
, šuolakalua ta
katkuamalla
pienennettyö leipyä
pitin
stolua
.

Verhon nouššešša
issutah
šyö
mäššä Emäntä
, Huoti, Puavila ta
Hoto, kumpasella on
yšäššä noin
kolmen
kuukauven
ikäni
lapši
.

Emäntä
: (lopetellen
šyöntieh) No
, šyökyähän nyt
rutompah. Marat alkau
olla
kuin
muinosilla Hökän akan
lampahilla
tillallah. ~~(Hotolla).~~ Šie
, Hoto, šyö
. En
mie
šilma
kiellä
. (Noušou
ta
ristiy
šil mäh). Passipo
Spuassulla. ~~Hospoti-Iisussa kristossina, poošei pomiilui.~~ (Lopetettuo šilmieh rissin
nän). Šyö
, Hoto. Mie
lähen
käyn
liäväššä
tulta kaččomašša
.
Hoto: Šyön
, šyön
. Mäne
šie
vain
töilläš.
Emäntä
: (pojilla
) Mänkyäthän šuamah
liäväh
tai
pirttih
halkuo
. (Mänöy
).
Puavila: Pahuš
veis
, kun
vašta
eklein
šaimma
, ni
jo
tuaš
pitäy
lähtie
.
Huoti: (varotellen
) Läkkä ruttoseh, ennein
kun
pohjoni noušou
.
Hoto: Mänkyäthän, šuakua
ruttoseh, ni
piäšettä
pois
juokšomah
.

Pojat
lähetäh
.

Hoto: Pitänöykö ruveta
korjuamah
stolua
? (Panou
lapšen
pois
šy listäh). On
šei tämän
talon
emännällä
tyttö
, ka
monta kertuako ollou
murkinua
štolah panomašša
. Niinhän še
on
, kun
šuat
, jotta
aletah
muamuo
kunnivoittua
, ni
šilloin
jo
ollah
muailman
harteilla
.
Emäntä
: (tulou
, pušeron
alta
näkyy
revinnyön räččinän
helma
) Šitä
kolmie
kokkaistako še
šie
olet
ruvennun
korjuamah
stolua
. Kyllä
mie
olisin
šen
korjannun
.
Hoto: Korjuan
mie
. Kyllä
mie
jouvan
korjata
. Ka
mihi
šie
olet
revittän
räččinäš helman
? (Jatkau
töitäh, rupieu
pešömäh
ašteita
).
Emäntä
: (noštau
pušeruoh ta
kaččou
räččinän
helmua
, mi
roikkuu repalehena) Ka
elävä
pahuš
. Hoton piähhän še
repisi liäväššä
. (Mänöy
ta
ottau
nieklan šeinällä
olijašta niek lapotuškaisešta). Anna
hoti
ompelen
šuukšekkah. (Ompelou
). Kačo·šie pahuš
, kun
on
hyvävirkani
tuo
tiän
poika
. Vain
tyttökö še
on
?
Hoto: (keškeyttämättä
työtäh) Poikahan še
on
. Hyvävirkani
še
on
.
Emäntä
: Kun
on
hyvävirkani
, kai
hyvätni tiet
on
. Olišei miula
tuo
On’ussarukka hyvä
. Ka
onnakko raukka
joutuu
muailman
harteilla
. ~~(Vesistelöy).~~
Hoto: (ihmetellen
) Mintäh
?
Emäntä
: (ikäväšti) Ka
kun
šuorieu
kouluh
. Ta
nyt
on
käymäššä
niitä
paperijah jo
poštista
.
Hoto: (keškeyttäy
hommah
ta
kaččou
teräväšti Emäntäh
) Vain
niin
. No
ei
še
ole
helppo
muamolla
tuommoni
rašahuš.
Emäntä
: Ei
ole
. Anna
šie
mie
hoti
kačon
tätä
šiun
pojan
šualista. Min
näköni
še
on
ta
mityš
še
häneštä
rotiutuu
. (Mänöy
ta
ottau
yškä
häš, tulou
istumah
ta
avuau
jalka
piäštä
ripakkoja, niin
jotta
rahvaš
ki
näköy
). Ka
oho
kehvelie, kun
on
pukšut
ta
šukat
. Eläš pakaja
, vielä
lapšella
pannah
pukšut
. Ei
häntä
ole
ollun
pukšuja eikä
muita
vörkkelijä liijakše, a
poikua
ta
tyttyö
on
kuin
pölkkyö, kuin
koko
puušta
šärettyö.
Hoto: (ošanotolla) Aivan
hyvin
kun
tämän
ilmaista
Šunkun varšua. On’ussaki kun
...
Emäntä
: (mistänä välittämät tä) Tuattoh
šilmät
, a
muamoh
nenä
ta
očča
. Missäpäš še
muamoh
on
, kun
šiun
pitäy
tämän
keralla
kävellä
, kun
pissuali olkapiällä
.
Hoto: (halvekšivašti) Niitähän niitä
kokoukšie on
ta
yhtäki yhkyrin piätä
. Kun
, maltat
šie
, yöt
juoššah
. Ne
kävelläh
harjautumašša
, ne
käyväh
koulušša
ta
lisyä
piessa tietäkkäh
.
Emäntä
: Niin
še
on
šamoin
miän
On’ussa, aina
še
on
mänöššä. (Viey
lapšen
entiseh
paikkah
).

Huoti ta
Puavila tullah
kiirehešti juoššen
ta
toisieh töykkien.

Huoti: Šuammako myö
, muamo
, männä
pionerien kokoukšeh?
Emäntä
: (tutkivašti) Mitä
teilä
on
šielä
virkua
? Šitäkö kolmie
pahutta
. On
häneššä
aina
äpärehie
kuin
Juappanin miehie
.
Puavila: Ka
šielä
meitä
opaššetah
kaikkeh
hyväh
. Ei
miän
käšetä
olla
pahana
lintuloilla eikä
imehnisillä tai
muilla
šiivatoillakana.
Emäntä
: (töräissen) No
mänkyä
, vain
muistakkua
še
, jotta
kotih
tuletta
aikojen
ajoilla
.

Huoti ta
Puavila lähetäh
. Pua vila tulou
jälelläh
.

Puavila: Anna
šie
, muamo
, meilä
rahua
. Kalenterie oštua
. Še
makšau
viisikymmentä
kopeikkua
.
Emäntä
: Mitä
myö
šillä
ruamma
? Onko še
hoti
kaunis
, jotta
šeinyä kaunistais
.
Puavila: (vakuuttuan) On
še
kaunis
. Še
kaunistau
šeinie
, ta
tiijämmä
kaikki
pruasniekat
.
Hoto: Mit
pruasniekat
? ~~Vanhanaikasetko?~~
Puavila: Ei
, kun
nykyset.
Hoto: Mitähän šillä
on
virkua
.
Emäntä
: (eččien
rahua
alušha meheh kormanošta) Anna
hiän
oštau
. Täššä
on
. (Antau
Puavilalla).
Puavila: (tarkaššellen raho
ja
) Ei
täššä
ole
kun
kymmenen
kopeikkua
, kakši
viijen
kopeikan
rahua
.
Emäntä
: Plaši
, plaši
, kakši
tuommoista
rahan
ätkyö kun
rukehista leipyä
, ni
puitto ei
ole
enämpyä
kun
kymmenen
kopeikkua
.
Puavila: (varmašti
) No
ei
ole
. Anna
vielä
40 kopeikkua
.
Hoto: No
totta
še
hiän
kirjamieš tietäy
.
Emäntä
: (antau
lisyä
) Täššä
, joko nyt
on
?
Puavila: Nyt
on
viisikymmentä
viisi
kopeikkua
.
Emäntä
: No
käykyät oštamašša
šiihe loppuseh rahah
makijaisie, mi
jiänöy
.
Puavila: (mänöy
) Hyvä
.
On’ussa: (tulou
Puavilalla vaš
tah ovenšuušša
) Minne
šie
mänet
?
Emäntä
: (kiirehešti Hotolla) Jo
tulou
On’ussa.
Hoto: Niin
kuuluu
.
Puavila: (On’ussalla vaš
taukšekši) Kokoukšeh.
On’ussa: (tulou
šiämeh
šuoriu tunuona puhtahah
leninkih, pape rit kiäššä
) No
, muamo
, nyt
tänä
iltana
lähen
kouluh
. Paperit
jo
tultih
. (Ojentau
ne
muamollah). Kačo
!

Hoto on
lopettan
jo
kaikki
šii
vouštyöt, mänöy
ta
ottau
lapšen
yškähäš.

Emäntä
: (šurkutellen) Mitä
šie
, hyvä
lapšeni, lähet
hyvyä
eččimäh
, kun
šiula
on
kullankarvani koti
. Ta
tämän
vertaniko niitäi tuli
. Šie
kirjutit
šemmosen
tukullisen, monta listua
. ~~Kannattauko?..~~
Hoto: (ihmetellen
) Tuon
vertani loporttua.
On’ussa: Miun
piti
kirjuttua
elämänkertani ta
anomuš
. Šielä
piirin koulukomiisi nyt
ilmotti
, jotta
milma
on
hyväkšytty
kouluh
.