Texts

Return to review | Return to list

Sudalan školan histouriedu. 2. Tervehys da sportu Sudalan školas

history

October 30, 2024 in 11:48 Нина Шибанова

created the text
created the text: Škola se on suuri pereh, kus on oma elos. Minä tahtozin vahazen mustella Anuksen čupun Sudalan školan sportuelostu. Meĳän Sudalan školas oli ylen suuri ruado sportah niškoi, sendäh Sudalan školua piettih hyväl čotal. Fiskul’tuuran opastajatgi oldih ylen hyvät. Sudalan seiččievuodizen školan ezmäine fiskul’tuuran opastai oli Zinaida K’uršunova, tytöššy Ribina. Zinaida Nikolajevna oli enzimäzii, ken sai fiskul’tuuran opastajan ammatin. Opastui sih Sordavalan fiskul’tuuran da sportan tehnikumas vuozinnu 1945-1948. Sen loppiettuu Anuksen RONO kerras työndi händy ruadamah Anuksen keskiškolah noumeru yski fiskul’tuuran opastajakse. Zinaida K’uršunova vedi urokkoi enzimäzes yheksändeh kluassassah. Jälles häi musteli, gu niilöil vuozil lapsil eigo olluh putillizii jallaččiloi, eigo sportusobii. Urokoile opastujat käydih kuatančois. Zinaida Nikolajevna iče opasti lapsii ombelemah fiskul’tuurutapkazii. Vie fiskul’tuuran opastajinnu Sudalan školas eri vuozinnu ruattih Polina Guseva, Jevgenija Lugnĳeva, P’otr Železov. Händy kučuttih abuh konzu kentahto opastajis voibui. Muite P’otr Nikolajevič opasti histouriedu. P’otr Paršukov, Sudalan alguškolan johtai, mugaže vedi fiskul’tuuran urokkoi Sudalan lapsile. Hänen aigah kiinitettih suurdu huomivuo lapsien tervehyöh. Sudalan školan endizet opastujat hyväl sanal mustellah frontoviekkua Aleksei Fominua. Häi oli ylen intelligentnoi da hyväsanaine ristikanzu. Aleksei Vasiljevičan aigah oli ylen äĳy pietty sportukilbua kui Sudalan školas muga i Anuksen čupun školien välis da piiris. Sudalan školan opastui Nina Pavlova da školan družiinu pakkaskuul 1954 piästih toizele sĳale piirin hiihtändykilvas da suadih lahjan Pionerskaja pravda -lehtitoimituksespäi. KONDRATJEVIEN SPORTUELOS Sudalan školas opastuttih Kondratjevat: Marĳa, Aleksei da Galina. Se oli ylen sportansuvaiččii pereh. Hyö kolmei hyvin hiihtettih da ajeltih pyöräl. Kondratjevih niškoi löydyy äĳy kirjutustu Leninskoje znam’a-, Leninskaja pravdada Olonetskaja pravda -lehtilöis. Vahnemban vellen Aleksei Kondratjevan nimi rodih kuulužu Karjalas vuvvennu 1953, konzu häi enzimästy kerdua yhtyi kylänuorižon pyörälajelendukilboih, kus pidi ajua kaksikymmen viizi da seiččiekymmen viizi kilometrii. Nämmis kilvois Aleksei F’odorovič otti enzimäzen da toizen sĳat. Jällespäi Olonetskaja pravda -lehtes oli kirjutettu: “Anuksen souhozan sliesari Aleksei Kondratjev yhtenjyttyöh rohkiennu tundou iččie suksitandulavul da pyörälajelendutrasal”. Sportan muasteri Aleksei Kondratjev yhtyi äĳih suurih hiihtändy- da pyörälajelendukilboih, kai rahvahanvälizih, ozutti sie korgiet tulokset. Aleksei F’odorovičaspäi on jiännyh ynnälline tukku kunnivo- da kiitändykirjastu sego diplomua kuigi hänen sizäres Galina Kondratjevaspäi. Kunnivokirjazien ližäkse Galina F’odorovnan tytär Irina pidäy ruokos hänen rindumerkit. MARĲA KONDRATJEVA – SPORTUIČČII, PYÖRÄLAJAI, HIIHTÄI Marija Kondratjeva enzikerdua yhtyi hiihtändykilbah kuuzitostuvuodizennu. I se dielo hänel hyvin rubei menemäh. Kolme vuottu peräkkäi Marĳa F’odorovna hyvin ozutti omua iččie Nevvostoliiton geroin Marĳa Melentjevan kunnivokse järjestettylöis suksil juoksukilvois, kudamii piettih Priäžäs. Vuvvennu 1969 häi oli kai panemas venkua Marĳa Melentjevan mustopaččahan tyveh. Kevätkuul 1970 Marĳa Kondratjeva uvvessah yhtyi nämmih hiihtändykilboih da sai hobjumedalin. Kahten vuvven peräs häi rodih parahakse kolmen da viĳen kilometrin piduhizil suksil juoksumatkoil. Olonetskaja pravda -lehten nuori toimittai Galina Kr’ukova sih näh kirjutti lehteh muga: “Marĳa Kondratjeva rodih vuvven 1975 parahakse hiihtäjäkse”. Aleksei, Galina da Marĳa Kondratjevat jätettih hyvän jällen Anuksen piirin da Karjalan tazavallan sportan histourieh. Omal ezimerkil hyö ozutettih, kui pidäy suvaija sidä, midä sinä ruat. MARIJA MELENTJEVAN KUBKU PARAHIMIS PARAHIL Nevvostoliiton urhoin Marĳa Melentjevan muston säilyttämizekse joga vuottu Priäžäs pietäh suksil juoksukilvat. Järjesti da enzikerran pidi nämmä hiihtändykilvat niilöin enzimäine piäsud’d’u, Karjalan kunnivoittu fiskul’tuuran ruadai Valerii Kononov yhtes oman dovarišan, sportumiehen, sportan entuziastan Mihail Harlačovanke. Se oli vuozi 1969. Sit aijaspäi nämii hiihtändykilboi piettih joga vuottu, a Marĳa Melentjevan nimizen siirdyjän kubkan suadih parahimis parahat. Marija Melentjeva ičegi oli vägevänny hiihtäjänny. Enne Suurdu Ižänmuallistu voinua vuvvennu 1941 häi yhtyi Tazavallan hiihtäjien kilbah da sai Nevvostoliiton valdivomiehen Jurii Andropovan allekirjutetun kunnivokirjazen. SUDALAN SPORTUMIEHET PETROSKOIN MUZEISGI Eččĳes tieduo Kondratjevien perehen sportuelokses, tiijustin, gu Petroskoil on olemas Karjalan sportan histourien muzei. Minul puutui kävvä sih kaksi kerdua. Stendoin keskes lövvin ozuttelulavvan, kus on kirjutettu Nannulan da Sudalan eläjäs Konstantin Nazarovas. Häi sežo opastui Sudalan školas. Konstantin Nazarov on Karjalan da Ven’an hyvin tundiettu sportumies, kymmenekerdaine Nevvostoliiton čempionu, monien meluajien kilvoin da kezäolimpiadan ozanottai da voittai. Omas sportuelokses Konstantin Vasiljevič on suannuh viizi hobju- da nelli bronzumedalii Nevvostoliiton čempionuatoin aigua. Sen ližäkse yhten bronzumedalin da nelli hobjumedalii Jeuroupan čempionuatoil. Sudalan školan histourien tutkimine jatkuu. Školan aigukniigan luadimizekse päĳäh kai tiĳot. Passibo kaikil, ken avvutti minule!