Texts
Return to review | Return to list
“Taidehen ö” Šoutarven muzejas
history
November 22, 2024 in 12:00 Нина Шибанова
- created the text
- created the text: Ezmeižel päiväl kül’mkud meiden vepsän muzejas mäni “Taidehen ö” -akcii. Kaikuččel vodel ühtel sügüzen peivišpei muzei aveidaze ehtkeižel, mise ristitud tuld’he ičeze lebuaigal i kactihe muzejan maksmata. Aveižihe “Taidehen ö” vastusel lapside täht. Ühthe kaikid keraz’ Šoutarven kirjišton radnik Jekaterina Mironova. Lapsed vät’he, kundelt’he veslid pajoižid da kargeitihe, ot’he paginaha runoid sügüzen polhe, tedištet’he rahvahan veroid necen voden polhe. Toine akcijan čas kerazi ühthe vanhid da norid “Pen’ aig kaičeb muštod” -paginale. Vei paginan muzejan radnik L’ubov’ Ivanova. Kaikutte tahtnik pidi kädes (a ken-se ozut’ tedomašinas) fotokuvan da starineiči, mikš nece fotokuva om hänele mel’he da mikš hän pidab necen istorijan südäimes. Muga ezmeižen paginan zavodi Šokšun školan opendai Ol’ga Anuhina. Hän starineiči ičeze baban polhe, kudamb kazvati händast da kudambanke hän eli kožmuses i armastuses. Nüguni babad iilä hengiš, no hän eläb Ol’gan südäimes. Nikita K’uršunov ot’ paginaha, kut hän bat’anke ihastusiš kävub kalatamha, sanii mugažo, äjak hänele oli vott, konz hän sai ezmeižen kaleižen. Nikita hiviš meliš vei paginan, mise kaik kundlijad old’he ilokahad. Kelle-se, kut milei, tuli mel’he, mise nece rahvahan vero vepsiil eläškab edeleze. Šoutarven školan opendai Sem’on Sergejevič Jefremov keraz’ openikoid vändmaha. Vänd mäni stolan taga, siid’ hö enamba tedištet’he pohjoižen rahvahan veroide mödhe. Kut el’genzin, kaik läht’he stolan tagapäi hiviš meliš. Sanun, mise miile, muzejan radnikiile, om mel’t möto, mise mugoižel päiväl, konz muzejaha tulob äi rahvast, miil oma abunikad. Suur’ spasib nenile, ken miile abutab. Iče mina ihastusiš olin “Taidehen ma” -ozutelusel da vein paginan Karjalan pirdajide polhe. Necil kezal vepsän küliš old’he Karjalan pirdajad. Hivän projektan tegi Karjalan Taidehmuzei (projektan pämez’ om Julia Aprodu). Projekt andei čomad vastused miile da kuvad, miččiš voib nägištada Änižen randan čomad vepsän mad. Milei oli mel’he starineita, kut mäni nece aig, a völ enamba mina tahtein ozutada vastusel pirdajide fotokuvad, mise hiid tet’he. Meletan, mise vastuz mäni čomin. Kut kaikuččen-ki voden, ehtkeižel muzejaha tuli Vepsän rahvahan hor. Om ristituid, kudambad lujas navettaze horan pajoid, hö suurel tahtol tuliba koncertale. A ken-se tuli kundelmaha horad ezmeižen kerdan da ot’ kerdale völ lapsid-ki. Ehtkeižen lopus kaik muzejan sebranikad kerazihe stolan taga, d’oiba čajud pirgideke da veiba paginoid. Mö el’gendam, kut om mel’he ristituile nähta külänikoid Šoutarvespäi, Šokšuspäi, Kaleigespäi ühthižes paginas. Necil kerdal muzejaha “Taidehen ö” -akcijale tuli läz 100 mest.