VepKar :: Texts

Texts

Return to review | Return to list

Valkiella heposella račaštaja

history

January 31, 2025 in 12:00 Нина Шибанова

  • changed the text
    11Mie nävin taivahan avattuna: nävin valkien heposen ta šen šeläššä Miehen.^ Hiän pakajau totta ta Häneh voit uškuo, Hiän suutiu ta šotiu oikein. 12 Hänen šilmät oltih kuin tulen liekkehet, Hänellä oli piäššä monta koronua. Häneh oli kirjutettu nimi, kumpaista ei tiijä kenkänä toini, vain Hiän Iče. 13Hänellä oli piällä vereh kaššettu sviitka, ta Hänen nimi on Jumalan Šana. 14Miehen jäleššä matattih taivahan šotajoukot.^ Hyö račaššettih valkeilla heposilla, ta heilä oli heläkänvalkiet liinavuattiet. 15 Miehen šuušta lähtöy terävä miekka.^ Šillä miekalla Hiän isköy kanšoja, Hiän paimentau niitä rautasella kepillä.^ Hiän talluo ličottau viinamarjat pušerrušaltahašša, jotta näyttyä Jumalan šiäntymini ta viha, Hänen, kumpani on Kaikenvaltani. 16Miehen sviitkah reijen kohalla on kirjutettu nimi: čuarien Čuari, isäntien Isäntä. 17Šiitä nävin anhelin, kumpani šeiso ylähyänä päiväseššä. Hiän karju lujalla iänellä kaikilla lintuloilla, kumpaset lennettih korkiella taivahan luašša: «Tulkua, keräytykkyä Jumalan pruasniekkailtasella! 18Šuatta šyyvvä čuarien lihua, šotapiälikköjen ta valtamiehien lihua, heposien ta račaštajien lihua, kaikkien lihua, niin omalla vallalla eläjien kuin orjien, niin pienien kuin šuurien». 19Šiitä nävin, jotta svieri ta muailman čuarit omien šotajoukkojen kera oli keräyvytty yhteh, jotta šotie Račaštajua ta Hänen šotajoukkuo vaštah. 20Ka svieri otettih kiini, šamoin viärä viessintuoja.^ Hiän oli svierin nimissä luatin kummie ta muanitellun viäräh ihmisie, ket oli otettu svierin merkki ta ket kumarrettih šen pačaškuvalla.^ Ne molommat työnnettih elävinä tuliseh järveh rikinkačkusien tuliliekkehien kešellä. 21Loput šotajoukošta šuatih šurma miekašta, mi työnty Račaštajan šuušta, ta kaikki linnut šyötih kyllitellein heijän lihua.

January 31, 2025 in 11:42 Нина Шибанова

  • created the text
  • created the text translation
  • created the text: 11Mie nävin taivahan avattuna: nävin valkien heposen ta šen šeläššä Miehen.^ Hiän pakajau totta ta Häneh voit uškuo, Hiän suutiu ta šotiu oikein. 12 Hänen šilmät oltih kuin tulen liekkehet, Hänellä oli piäššä monta koronua. Häneh oli kirjutettu nimi, kumpaista ei tiijä kenkänä toini, vain Hiän Iče. 13Hänellä oli piällä vereh kaššettu sviitka, ta Hänen nimi on Jumalan Šana. 14Miehen jäleššä matattih taivahan šotajoukot.^ Hyö račaššettih valkeilla heposilla, ta heilä oli heläkänvalkiet liinavuattiet. 15 Miehen šuušta lähtöy terävä miekka.^ Šillä miekalla Hiän isköy kanšoja, Hiän paimentau niitä rautasella kepillä.^ Hiän talluo ličottau viinamarjat pušerrušaltahašša, jotta näyttyä Jumalan šiäntymini ta viha, Hänen, kumpani on Kaikenvaltani. 16Miehen sviitkah reijen kohalla on kirjutettu nimi: čuarien Čuari, isäntien Isäntä. 17Šiitä nävin anhelin, kumpani šeiso ylähyänä päiväseššä. Hiän karju lujalla iänellä kaikilla lintuloilla, kumpaset lennettih korkiella taivahan luašša: «Tulkua, keräytykkyä Jumalan pruasniekkailtasella! 18Šuatta šyyvvä čuarien lihua, šotapiälikköjen ta valtamiehien lihua, heposien ta račaštajien lihua, kaikkien lihua, niin omalla vallalla eläjien kuin orjien, niin pienien kuin šuurien». 19Šiitä nävin, jotta svieri ta muailman čuarit omien šotajoukkojen kera oli keräyvytty yhteh, jotta šotie Račaštajua ta Hänen šotajoukkuo vaštah. 20Ka svieri otettih kiini, šamoin viärä viessintuoja. Hiän oli svierin nimissä luatin kummie ta muanitellun viäräh ihmisie, ket oli otettu svierin merkki ta ket kumarrettih šen pačaškuvalla.^ Ne molommat työnnettih elävinä tuliseh järveh rikinkačkusien tuliliekkehien kešellä. 21Loput šotajoukošta šuatih šurma miekašta, mi työnty Račaštajan šuušta, ta kaikki linnut šyötih kyllitellein heijän lihua.