Texts
Return to list
| edit | delete | Create a new
| history
| Statistics
| ? Help
Joosefi šanoutuu vellilöilläh
Source:
Piiplijan kertomukšie [Библейские рассказы на карельском (севернокарельском) языке], 2018, p. 36-37
1. MOISSEIN KIRJA 42:36-38; 43:1-34; 45:1-15
Joosefi šanoutuu vellilöilläh
Karelian Proper
New written karelian
Joosefin vellet tultih kotih ta kerrottih tuatollah, mitä oli tapahtun. Juakko kieltäyty kerta kaikkieh piäštämäštä Jegiptih nuorinta poikuah Veniaminie, kumpani oli hänen vanhanpäivän viimeni ilo.
Vain ruttoh perehiltä loppu ne vil’l’at, mitä vellet tuotih Jegiptistä. Šilloin Juakko käški heijän lähtie uuvveštah matkah ta šano: "Mänkyä tuaš ta oštakkua meilä vähäsen šyötävyä". Pojat vaššattih, jotta Jegiptin halliččija kielti heitä tulomašta šilmieh eteh ilmain nuorinta vellie. Juakko ei kuinkana ois tahton piäštyä Veniaminie heijän kera. No kun nälkä vain lisäyty, niin hiän plahoslovi heijät matkah ta šano: "Jumala, Kaikenvaltani, auttakkah teitä, kun jouvutta šen miehen eteh, niin jotta hiän piäštäis Simeonin ta šamoin Veniaminin jälelläh kotih".
Vellet tultih Jegiptih Veniaminin kera. Joosefi käški viijä heijät talohoh ta valmistua äijän hyvyä ruokua, ta ičeki meinasi šyyvvä heijän kera. Kun Joosefi tuli taloh ta näki Veniaminin, hiän läksi toiseh huoneheh itkömäh. Peštyöh šilmät kyynälistä Joosefi käški paššarien tuuvva ruuvvat stolalla. Vellet oltih ihmeissäh, kun heijät ijän mukah pantih istumah Joosefin vaštapiätä.
Toisena piänä monien tapahtumien jälkeh Joosefi ei enämpi jakšan olla iänettäh. Hiän purškahti itkömäh ta šano vellilöilläh: "Mie olen Joosefi. Vieläkö tuattoni on elošša"? No vellet niin hämmäššyttih, jotta mitänä ei voitu hänellä vaššata. Šilloin Joosefi šano heilä: "Tulkua tänne miun viereh". Hyö tultih lähemmäkši ta hiän šano heilä: "Mie olen Joosefi, teijän vellenä, kumpasen työ möitä Jegiptih. Elkyä olkua pahoillana ta elkyäkä šyyttäkkyä iččienä šiitä, jotta möitä miut tänne. Vet Jumala työnsi miut tänne ennein teitä pelaštamah ihmishenkijä… Niin jotta että še työ työntän milma tänne, kun Jumala. Hiän pani miut čuarin neuvonantajakši, koko hänen valtakunnan herrakši ta Jegiptin muan halliččijakši".
"Mänkyä nyt kiirehešti tuattoni luo ta šanokkua hänellä: "Näin šanou poikaš Joosefi: Jumala on pannun miut koko Jegiptin herrakši. Tule kiirehešti tänne miun luokšeni… Mie pien huolen šiun elätykšeštä, niin jotta šie, šiun pereh ta muu šiun rahvaš ei niä puutetta. Vet ieššä on vielä viisi nälkävuotta"".
Näin šanottuoh Joosefi lankesi Veniaminin kaklah ta itki. Šiitä hiän šepyäli ta šuuteli kaikkie vellijäh.