Texts

Return to review | Return to list

Karjalazet

history

May 22, 2025 in 15:04 Нина Шибанова

• changed the text
  Karjalazet kuulutah suomelas-ugrilazen kielikunnan baltiekkumerensuomelazien kanzoin joukkoh. Karjalastu eläy Karjalan tazavallas, Tverin, Novgorodan, Leningruadan, Murmanskan alovehel, Piiteris, Moskovas, sežo Suomes da endizis Nevvostoliiton mualois. Vuvvennu 2021 pietyn Kogo Ven'an rahvahanluvun tuloksien mugah karjalazekse sanoi iččie vähästy enämbi 32 tuhattu hengie. Karjalan kieli on karjalazien oma kieli.^ Kieles eroitetah kolme piämurrehtu: vienankarjal, liygi da lyydi. Histourii Karjalaine rahvas oli kehitynnyh Karjalan kannaksel Keskiaijan aigua. Karjalazien ezi-ižät oli tuldu nämmile mualoile Luadogan rannikon suvespäi, erottuu ves’-heimospäi (nygözien vepsäläzien ezi-ižät), kudai oli elänyh alovehel Belozerskaspäi Luadogassah. Karjalan kannaksel, enne karjalazien tulendua, elettih saamelazet, kudamien piäruadoloi oli mečästämine, marjoin da griboin keriämine. Karjalazethäi piettih žiivattua, ruattih muadu, salvettih kodiloi. Karjalan histouriellizennu keskuksennu oli Korela-linnu. Karjalan kannakselpäi karjalazet eloitettih Savon muat, siepäi siirryttih Pohjanlahten rannikole da Vienanmerele. Enzimäzet mainičendat Enzimästy kerdua karjalazii mainitah Novgorodan tuohikirjutukses № 590, kudai on 1075-1100-vuozisadoin aigaine.^ Sie sanotah Litvan hyökkävykses Korelah. On olemas XII-XIII vuozisadoin päivänlaskulähtehii, kudamat mainitah karjalazih nähte aijembazis tapahtumis kirjuttajes. Ezimerkikse, Danoin ruadolois da Sagas Inglingoih nähte mainitah VII vuozisuan jälgimäzes vuozikymmenendes, sanotah, ku danoin konungua Ivar Leviet Sebävykset voitettih toras karjalazien joukot da häi oli tapettu Kirjalabotnar- libo Karjalan lahtet -kohtas (vikse pagin on Baltiekkumeren rannikos libo Suomenlahtes, libo Karjalan kannaksen Luadogan kallivosuaristo. Keskiaigu Karjalazet elettih suuril perehil, perehet kuuluttih kihlakundah,| kihlakunnat muakundih, muakunnan johtajannu oli kuningas – heimon vahnin, kudai halličči yhtes muakunnan kaikkien täyzi-igäzienke. Vuozisadoin XI-XII aigah karjalazil oli menemäs kihlakundien häviemine da susiedueländykunnan kehittymine. Vuozisadoin X-XI aigah karjalazil roijah družinat da hyö ruvetah aktiivizesti levendämäh omii mualoi. Vuozisual XI hyö siirrytäh Anuksen kannaksele, kus puututah kosketuksih ves'-heimonke. Tämän jälles roitah liygiläzet da lyydiläzet. Jatketah matkoi Keski- da Pohjas-Karjalah. Sie eläjät saamalazet assimiliiruijahes libo ruvetah siirdymäh Kuolanniemenmuale. Karjalazet siirrytäh koillizehgi: erähäl Pohjas-Dvinan jovensuuloil oli hätken aigua Korel'skii-nimi, se nimi sit siirdyi Nikolo-Karel'skii -manasterih (1419), Korel'skii randu on Mezeni-jovensuus. Karjalazien keskiaijan histourii on kiindiesti sivottu Suureh Novgorodah. Kauppuvälilöis kehityi karjalazien da Novgorodan väline sodaliitto. Karjalazet yhtes novgorodalazienke on torattu ruoččilazii vastah. Vuvvennu 1478 Karjal yhtes Novgorodan tazavallanke rubei kuulumah Ven'an keskusvaldivoh. XVI-XIX vuozisuat Vuozisuan XVI aijakse on jo roittu karjalazien piäeländyalovehet, kudamat säilytäh nämmih päivissäh. Karjalazien lugumiäry XVI vuozisuan puolivälis oli 55-63 tuhattu hengie. Niilöis enämbi migu puolet elettih Korelan ujezdas – 32-37 tuhattu hengie, Anuksen kannaksel – 14-15 tuhattu, Lapin pogostois – 6-7 tuhattu, Karjalan Pomoroin mualoil – 2-3 tuhattu. Vuozisavoil XVI-XVIII Ven'a-ruoččilazien voinien jälles puaksuh siirreltih rajoi, mi oli tiel karjalazen rahvahan kehityksele da sen eländykohtien säilyttämizele. Ven'an puolen karjalazet oli ristitetty pravosluavnoih uskoh, Ruočin puolele joudunuot karjalazet – katoulizeh (sit l'uterilazeh) uskoh. Vuvvennu 1617 allekirjutetun Stolbovan rauhusobimuksen mugah Suomenlahtes ymbäri olijat muat da Korelan ujezdu ruvettih kuulumah Ruočile, karjalazet enimälleh jovvuttih lähtemäh siepäi iäre, Ven'ale. Hyö pajettih, ket pohjazeh, ket päivännouzuh, ket Tverissäh. Nämä muutandat ollah nygözen karjalan kielen murdehien javon perustehennu. Jälles Pohjastu voinua Luadogan rannikko da Karjalan kannas uvvessah ruvettih kuulumah Ven'ale, a Suomen Ven'ah liitettyy – Suurele Suomen kniäzikunnale. Linnois eli vaiku 1,3% (2791 hengie) karjalastu, muut elettih kylis da maltettih omua muamankieldy. Äijät karjalazet maltettih kahtu kieldy: pohjas-karjalazet – karjalan da suomen kieldy, suven-, novgorodan-, valdain- da tverinkarjalazet – karjalan da ven'an kieldy. Läs 10% kylien karjalazis voidih välläh paista da lugie ven'akse. XX vuozisada Vuvvennu 1920 kezäkuun 8.^ päivänny oli perustettu suomelazet, kudamat piettih karjalan kieldy suomen kielen murdehennu, da azetettih suomen da ven'an kirjukielii vastah kirjuttamattomile – karjalan karjalan da vepsän kielile. Heinykuul vuvvennu 1920 I Kogo Karjalan ruadajien kerähmö hyväksyi rezol'ucien, kudaman mugah opastus školis rubei menemäh ven'an da suomen kielel. Mollembat kielet sanottih valdivokielikse, a karjalan kielen elvyttämisty piettih pädemättömänny. 1930-luvun toizel puoliškol suomelastuttamizen poliitiekku loppih. Sen sijah ruvettih kehittämäh ven'an da karjalan kielen käyttyö. Vuvvennu 1938 oli luajittu karjalan kirjukieli kiriillizen kirjaimikon pohjal. Sen pohjakse otettih tverinkarjalazien kieli. Vuvvennu 1937 käyttöh otetun Karjalan peruszakonan mugah karjalan kieli oli valdivokielenny ven'an da suomen kielen rinnal. Karjalan tazavallas kai: azienhoido, nimilavvat, laitoksien pečatit, painanduala, opastus siirrettih suomen kielespäi karjalan kielele. Vuvvennu 1940 kai muutui. Sinä vuon hyväksytyn Karjalan peruszakonan mugah Karjalas uvvessah valdivokielikse roittih ven'an da suomen kieli, školis tuaste ruvettih opastamah suomekse. Karjalan kirjukielen kehitändäs sit ei paistu vuodessah 1989. Jälles Suurdu Ižänmuallistu voinua karjalazet rahvas ruvettih muuttamah linnoih. Vuvvennu 1959 joga nelläs karjalaine eli meččypos'olkas, vuvvennu 1989 jo 61,85% karjalastu eli linnois da meččypos'olkois. Karjalazet roittih kanzallizennu vähembistönny Karjalan tazavallas. Vaste 1980-luvun lopul ruvettih pagizemah karjalan kielen elvyttämizes. Oraskuul vuvvennu 1989 Petroskois oli pietty suuri konferensii ”Karjalazet: etnossu, kieli, kul'tuuru, talovus”, kuduan kuhkuttajannu oli Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da histourien instituuttu. Sen konferensien tärgevimänny kyzymyksenny oli luadie kirjukieldy kahtel piämurdehel – vienan da livvin, a kirjukielen pohjakse ottua latinalaine kirjaimikko. Perindöllizet ruavot Karjalazien perindöllizii ruadoloi oldih mečäständy, kalastandu, marjoin da griboin keriändy, muanruandu, žiivatankazvatandu, mečänkuandu da parzienuitto. Pohjas-karjalazet piettih pedroi. Ammuzis aijois karjalazet suadih raudua järvi- da suoruvis, tavottih raudua, valettih vaskie, luajittih čomenduksii bronzas da vaskes. Kalanpyydönevvolois karjalazil oldih ongiruagat, pitkysiimat, azraimet, nuotat, ustimet, merežit da verkot. Karjalazil mečästäjil käytös oldih jouzi da nuolet. Muanruandu da žiivatankazvatandu Karjalazet kazvatettih ruistu, ozrua, nižuu, kagrua, nagristu, rötkiä, kapustua, keldujuurikoidu. Ruadobrujinnu oldih adrat, kuokat, čirpit, stoikat. Vil'l'ua puidih čieppilöil, jauhottih käzikivilöil libo melličöil. Žiivatois piettih lehmiä, hebuo, lammastu da kanua. Karjalazet taloit Karjalazet nostettih taloloi jogiloin da järvilöin rannoile. Taloit nostettih viiziseinäzet. Yhten levon al karjalazes talois oli kai, mi pidi ristikanzale eläjes: eländypertit, senčoit, tahnuot, saruat da aitat. Kylyt oldih jogiloin da järvilöin rannoil, ennevahnas net oldih savvukylyt.

May 22, 2025 in 15:02 Нина Шибанова

• changed the text
  Karjalazet kuulutah suomelas-ugrilazen kielikunnan baltiekkumerensuomelazien kanzoin joukkoh. Karjalastu eläy Karjalan tazavallas, Tverin, Novgorodan, Leningruadan, Murmanskan alovehel, Piiteris, Moskovas, sežo Suomes da endizis Nevvostoliiton mualois. Vuvvennu 2021 pietyn Kogo Ven'an rahvahanluvun tuloksien mugah karjalazekse sanoi iččie vähästy enämbi 32 tuhattu hengie. Karjalan kieli on karjalazien oma kieli.^ Kieles eroitetah kolme piämurrehtu: vienankarjal, liygi da lyydi. Histourii Karjalaine rahvas oli kehitynnyh Karjalan kannaksel Keskiaijan aigua. Karjalazien ezi-ižät oli tuldu nämmile mualoile Luadogan rannikon suvespäi, erottuu ves’-heimospäi (nygözien vepsäläzien ezi-ižät), kudai oli elänyh alovehel Belozerskaspäi Luadogassah. Karjalan kannaksel, enne karjalazien tulendua, elettih saamelazet, kudamien piäruadoloi oli mečästämine, marjoin da griboin keriämine. Karjalazethäi piettih žiivattua, ruattih muadu, salvettih kodiloi. Karjalan histouriellizennu keskuksennu oli Korela-linnu. Karjalan kannakselpäi karjalazet eloitettih Savon muat, siepäi siirryttih Pohjanlahten rannikole da Vienanmerele. Enzimäzet mainičendat Enzimästy kerdua karjalazii mainitah Novgorodan tuohikirjutukses № 590, kudai on 1075-1100-vuozisadoin aigaine.^ Sie sanotah Litvan hyökkävykses Korelah. On olemas XII-XIII vuozisadoin päivänlaskulähtehii, kudamat mainitah karjalazih nähte aijembazis tapahtumis kirjuttajes. Ezimerkikse, Danoin ruadolois da Sagas Inglingoih nähte mainitah VII vuozisuan jälgimäzes vuozikymmenendes, sanotah, ku danoin konungua Ivar Leviet Sebävykset voitettih toras karjalazien joukot da häi oli tapettu Kirjalabotnar- libo Karjalan lahtet -kohtas (vikse pagin on Baltiekkumeren rannikos libo Suomenlahtes, libo Karjalan kannaksen Luadogan kallivosuaristo. Keskiaigu Karjalazet elettih suuril perehil, perehet kuuluttih kihlakundah, kihlakunnat muakundih, muakunnan johtajannu oli kuningas – heimon vahnin, kudai halličči yhtes muakunnan kaikkien täyzi-igäzienke. Vuozisadoin XI-XII aigah karjalazil oli menemäs kihlakundien häviemine da susiedueländykunnan kehittymine. Vuozisadoin X-XI aigah karjalazil roijah družinat da hyö ruvetah aktiivizesti levendämäh omii mualoi. Vuozisual XI hyö siirrytäh Anuksen kannaksele, kus puututah kosketuksih ves'-heimonke. Tämän jälles roitah liygiläzet da lyydiläzet. Jatketah matkoi Keski- da Pohjas-Karjalah. Sie eläjät saamalazet assimiliiruijahes libo ruvetah siirdymäh Kuolanniemenmuale. Karjalazet siirrytäh koillizehgi: erähäl Pohjas-Dvinan jovensuuloil oli hätken aigua Korel'skii-nimi, se nimi sit siirdyi Nikolo-Karel'skii -manasterih (1419), Korel'skii randu on Mezeni-jovensuus. Karjalazien keskiaijan histourii on kiindiesti sivottu Suureh Novgorodah. Kauppuvälilöis kehityi karjalazien da Novgorodan väline sodaliitto. Karjalazet yhtes novgorodalazienke on torattu ruoččilazii vastah. Vuvvennu 1478 Karjal yhtes Novgorodan tazavallanke rubei kuulumah Ven'an keskusvaldivoh. XVI-XIX vuozisuat Vuozisuan XVI aijakse on jo roittu karjalazien piäeländyalovehet, kudamat säilytäh nämmih päivissäh. Karjalazien lugumiäry XVI vuozisuan puolivälis oli 55-63 tuhattu hengie. Niilöis enämbi migu puolet elettih Korelan ujezdas – 32-37 tuhattu hengie, Anuksen kannaksel – 14-15 tuhattu, Lapin pogostois – 6-7 tuhattu, Karjalan Pomoroin mualoil – 2-3 tuhattu. Vuozisavoil XVI-XVIII Ven'a-ruoččilazien voinien jälles puaksuh siirreltih rajoi, mi oli tiel karjalazen rahvahan kehityksele da sen eländykohtien säilyttämizele. Ven'an puolen karjalazet oli ristitetty pravosluavnoih uskoh, Ruočin puolele joudunuot karjalazet – katoulizeh (sit l'uterilazeh) uskoh. Vuvvennu 1617 allekirjutetun Stolbovan rauhusobimuksen mugah Suomenlahtes ymbäri olijat muat da Korelan ujezdu ruvettih kuulumah Ruočile, karjalazet enimälleh jovvuttih lähtemäh siepäi iäre, Ven'ale. Hyö pajettih, ket pohjazeh, ket päivännouzuh, ket Tverissäh. Nämä muutandat ollah nygözen karjalan kielen murdehien javon perustehennu. Jälles Pohjastu voinua Luadogan rannikko da Karjalan kannas uvvessah ruvettih kuulumah Ven'ale, a Suomen Ven'ah liitettyy – Suurele Suomen kniäzikunnale. Linnois eli vaiku 1,3% (2791 hengie) karjalastu, muut elettih kylis da maltettih omua muamankieldy. Äijät karjalazet maltettih kahtu kieldy: pohjas-karjalazet – karjalan da suomen kieldy, suven-, novgorodan-, valdain- da tverinkarjalazet – karjalan da ven'an kieldy. Läs 10% kylien karjalazis voidih välläh paista da lugie ven'akse. XX vuozisada Vuvvennu 1920 kezäkuun 8.^ päivänny oli perustettu suomelazet, kudamat piettih karjalan kieldy suomen kielen murdehennu, da azetettih suomen da ven'an kirjukielii vastah kirjuttamattomile – karjalan karjalan da vepsän kielile. Heinykuul vuvvennu 1920 I Kogo Karjalan ruadajien kerähmö hyväksyi rezol'ucien, kudaman mugah opastus školis rubei menemäh ven'an da suomen kielel. Mollembat kielet sanottih valdivokielikse, a karjalan kielen elvyttämisty piettih pädemättömänny. 1930-luvun toizel puoliškol suomelastuttamizen poliitiekku loppih. Sen sijah ruvettih kehittämäh ven'an da karjalan kielen käyttyö. Vuvvennu 1938 oli luajittu karjalan kirjukieli kiriillizen kirjaimikon pohjal. Sen pohjakse otettih tverinkarjalazien kieli. Vuvvennu 1937 käyttöh otetun Karjalan peruszakonan mugah karjalan kieli oli valdivokielenny ven'an da suomen kielen rinnal. Karjalan tazavallas kai: azienhoido, nimilavvat, laitoksien pečatit, painanduala, opastus siirrettih suomen kielespäi karjalan kielele. Vuvvennu 1940 kai muutui. Sinä vuon hyväksytyn Karjalan peruszakonan mugah Karjalas uvvessah valdivokielikse roittih ven'an da suomen kieli, školis tuaste ruvettih opastamah suomekse. Karjalan kirjukielen kehitändäs sit ei paistu vuodessah 1989. Jälles Suurdu Ižänmuallistu voinua karjalazet rahvas ruvettih muuttamah linnoih. Vuvvennu 1959 joga nelläs karjalaine eli meččypos'olkas, vuvvennu 1989 jo 61,85% karjalastu eli linnois da meččypos'olkois. Karjalazet roittih kanzallizennu vähembistönny Karjalan tazavallas. Vaste 1980-luvun lopul ruvettih pagizemah karjalan kielen elvyttämizes. Oraskuul vuvvennu 1989 Petroskois oli pietty suuri konferensii ”Karjalazet: etnossu, kieli, kul'tuuru, talovus”, kuduan kuhkuttajannu oli Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da histourien instituuttu. Sen konferensien tärgevimänny kyzymyksenny oli luadie kirjukieldy kahtel piämurdehel – vienan da livvin, a kirjukielen pohjakse ottua latinalaine kirjaimikko. Perindöllizet ruavot Karjalazien perindöllizii ruadoloi oldih mečäständy, kalastandu, marjoin da griboin keriändy, muanruandu, žiivatankazvatandu, mečänkuandu da parzienuitto. Pohjas-karjalazet piettih pedroi. Ammuzis aijois karjalazet suadih raudua järvi- da suoruvis, tavottih raudua, valettih vaskie, luajittih čomenduksii bronzas da vaskes. Kalanpyydönevvolois karjalazil oldih ongiruagat, pitkysiimat, azraimet, nuotat, ustimet, merežit da verkot. Karjalazil mečästäjil käytös oldih jouzi da nuolet. Muanruandu da žiivatankazvatandu Karjalazet kazvatettih ruistu, ozrua, nižuu, kagrua, nagristu, rötkiä, kapustua, keldujuurikoidu. Ruadobrujinnu oldih adrat, kuokat, čirpit, stoikat. Vil'l'ua puidih čieppilöil, jauhottih käzikivilöil libo melličöil. Žiivatois piettih lehmiä, hebuo, lammastu da kanua. Karjalazet taloit Karjalazet nostettih taloloi jogiloin da järvilöin rannoile. Taloit nostettih viiziseinäzet. Yhten levon al karjalazes talois oli kai, mi pidi ristikanzale eläjes: eländypertit, senčoit, tahnuot, saruat da aitat. Kylyt oldih jogiloin da järvilöin rannoil, ennevahnas net oldih savvukylyt.

May 22, 2025 in 15:02 Нина Шибанова

• changed the text
  Karjalazet kuulutah suomelas-ugrilazen kielikunnan baltiekkumerensuomelazien kanzoin joukkoh. Karjalastu eläy Karjalan tazavallas, Tverin, Novgorodan, Leningruadan, Murmanskan alovehel, Piiteris, Moskovas, sežo Suomes da endizis Nevvostoliiton mualois. Vuvvennu 2021 pietyn Kogo Ven'an rahvahanluvun tuloksien mugah karjalazekse sanoi iččie vähästy enämbi 32 tuhattu hengie. Karjalan kieli on karjalazien oma kieli.^ Kieles eroitetah kolme piämurrehtu: vienankarjal, liygi da lyydi. Histourii Karjalaine rahvas oli kehitynnyh Karjalan kannaksel Keskiaijan aigua. Karjalazien ezi-ižät oli tuldu nämmile mualoile Luadogan rannikon suvespäi, erottuu ves’-heimospäi (nygözien vepsäläzien ezi-ižät), kudai oli elänyh alovehel Belozerskaspäi Luadogassah. Karjalan kannaksel, enne karjalazien tulendua, elettih saamelazet, kudamien piäruadoloi oli mečästämine, marjoin da griboin keriämine. Karjalazethäi piettih žiivattua, ruattih muadu, salvettih kodiloi. Karjalan histouriellizennu keskuksennu oli Korela-linnu. Karjalan kannakselpäi karjalazet eloitettih Savon muat, siepäi siirryttih Pohjanlahten rannikole da Vienanmerele. Enzimäzet mainičendat Enzimästy kerdua karjalazii mainitah Novgorodan tuohikirjutukses № 590, kudai on 1075-1100-vuozisadoin aigaine. Sie sanotah Litvan hyökkävykses Korelah. On olemas XII-XIII vuozisadoin päivänlaskulähtehii, kudamat mainitah karjalazih nähte aijembazis tapahtumis kirjuttajes. Ezimerkikse, Danoin ruadolois da Sagas Inglingoih nähte mainitah VII vuozisuan jälgimäzes vuozikymmenendes, sanotah, ku danoin konungua Ivar Leviet Sebävykset voitettih toras karjalazien joukot da häi oli tapettu Kirjalabotnar- libo Karjalan lahtet -kohtas (vikse pagin on Baltiekkumeren rannikos libo Suomenlahtes, libo Karjalan kannaksen Luadogan kallivosuaristo. Keskiaigu Karjalazet elettih suuril perehil, perehet kuuluttih kihlakundah, kihlakunnat muakundih, muakunnan johtajannu oli kuningas – heimon vahnin, kudai halličči yhtes muakunnan kaikkien täyzi-igäzienke. Vuozisadoin XI-XII aigah karjalazil oli menemäs kihlakundien häviemine da susiedueländykunnan kehittymine. Vuozisadoin X-XI aigah karjalazil roijah družinat da hyö ruvetah aktiivizesti levendämäh omii mualoi. Vuozisual XI hyö siirrytäh Anuksen kannaksele, kus puututah kosketuksih ves'-heimonke. Tämän jälles roitah liygiläzet da lyydiläzet. Jatketah matkoi Keski- da Pohjas-Karjalah. Sie eläjät saamalazet assimiliiruijahes libo ruvetah siirdymäh Kuolanniemenmuale. Karjalazet siirrytäh koillizehgi: erähäl Pohjas-Dvinan jovensuuloil oli hätken aigua Korel'skii-nimi, se nimi sit siirdyi Nikolo-Karel'skii -manasterih (1419), Korel'skii randu on Mezeni-jovensuus. Karjalazien keskiaijan histourii on kiindiesti sivottu Suureh Novgorodah. Kauppuvälilöis kehityi karjalazien da Novgorodan väline sodaliitto. Karjalazet yhtes novgorodalazienke on torattu ruoččilazii vastah. Vuvvennu 1478 Karjal yhtes Novgorodan tazavallanke rubei kuulumah Ven'an keskusvaldivoh. XVI-XIX vuozisuat Vuozisuan XVI aijakse on jo roittu karjalazien piäeländyalovehet, kudamat säilytäh nämmih päivissäh. Karjalazien lugumiäry XVI vuozisuan puolivälis oli 55-63 tuhattu hengie. Niilöis enämbi migu puolet elettih Korelan ujezdas – 32-37 tuhattu hengie, Anuksen kannaksel – 14-15 tuhattu, Lapin pogostois – 6-7 tuhattu, Karjalan Pomoroin mualoil – 2-3 tuhattu. Vuozisavoil XVI-XVIII Ven'a-ruoččilazien voinien jälles puaksuh siirreltih rajoi, mi oli tiel karjalazen rahvahan kehityksele da sen eländykohtien säilyttämizele. Ven'an puolen karjalazet oli ristitetty pravosluavnoih uskoh, Ruočin puolele joudunuot karjalazet – katoulizeh (sit l'uterilazeh) uskoh. Vuvvennu 1617 allekirjutetun Stolbovan rauhusobimuksen mugah Suomenlahtes ymbäri olijat muat da Korelan ujezdu ruvettih kuulumah Ruočile, karjalazet enimälleh jovvuttih lähtemäh siepäi iäre, Ven'ale. Hyö pajettih, ket pohjazeh, ket päivännouzuh, ket Tverissäh. Nämä muutandat ollah nygözen karjalan kielen murdehien javon perustehennu. Jälles Pohjastu voinua Luadogan rannikko da Karjalan kannas uvvessah ruvettih kuulumah Ven'ale, a Suomen Ven'ah liitettyy – Suurele Suomen kniäzikunnale. Linnois eli vaiku 1,3% (2791 hengie) karjalastu, muut elettih kylis da maltettih omua muamankieldy. Äijät karjalazet maltettih kahtu kieldy: pohjas-karjalazet – karjalan da suomen kieldy, suven-, novgorodan-, valdain- da tverinkarjalazet – karjalan da ven'an kieldy. Läs 10% kylien karjalazis voidih välläh paista da lugie ven'akse. XX vuozisada Vuvvennu 1920 kezäkuun 8.^ päivänny oli perustettu suomelazet, kudamat piettih karjalan kieldy suomen kielen murdehennu, da azetettih suomen da ven'an kirjukielii vastah kirjuttamattomile – karjalan karjalan da vepsän kielile. Heinykuul vuvvennu 1920 I Kogo Karjalan ruadajien kerähmö hyväksyi rezol'ucien, kudaman mugah opastus školis rubei menemäh ven'an da suomen kielel. Mollembat kielet sanottih valdivokielikse, a karjalan kielen elvyttämisty piettih pädemättömänny. 1930-luvun toizel puoliškol suomelastuttamizen poliitiekku loppih. Sen sijah ruvettih kehittämäh ven'an da karjalan kielen käyttyö. Vuvvennu 1938 oli luajittu karjalan kirjukieli kiriillizen kirjaimikon pohjal. Sen pohjakse otettih tverinkarjalazien kieli. Vuvvennu 1937 käyttöh otetun Karjalan peruszakonan mugah karjalan kieli oli valdivokielenny ven'an da suomen kielen rinnal. Karjalan tazavallas kai: azienhoido, nimilavvat, laitoksien pečatit, painanduala, opastus siirrettih suomen kielespäi karjalan kielele. Vuvvennu 1940 kai muutui. Sinä vuon hyväksytyn Karjalan peruszakonan mugah Karjalas uvvessah valdivokielikse roittih ven'an da suomen kieli, školis tuaste ruvettih opastamah suomekse. Karjalan kirjukielen kehitändäs sit ei paistu vuodessah 1989. Jälles Suurdu Ižänmuallistu voinua karjalazet rahvas ruvettih muuttamah linnoih. Vuvvennu 1959 joga nelläs karjalaine eli meččypos'olkas, vuvvennu 1989 jo 61,85% karjalastu eli linnois da meččypos'olkois. Karjalazet roittih kanzallizennu vähembistönny Karjalan tazavallas. Vaste 1980-luvun lopul ruvettih pagizemah karjalan kielen elvyttämizes. Oraskuul vuvvennu 1989 Petroskois oli pietty suuri konferensii ”Karjalazet: etnossu, kieli, kul'tuuru, talovus”, kuduan kuhkuttajannu oli Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da histourien instituuttu. Sen konferensien tärgevimänny kyzymyksenny oli luadie kirjukieldy kahtel piämurdehel – vienan da livvin, a kirjukielen pohjakse ottua latinalaine kirjaimikko. Perindöllizet ruavot Karjalazien perindöllizii ruadoloi oldih mečäständy, kalastandu, marjoin da griboin keriändy, muanruandu, žiivatankazvatandu, mečänkuandu da parzienuitto. Pohjas-karjalazet piettih pedroi. Ammuzis aijois karjalazet suadih raudua järvi- da suoruvis, tavottih raudua, valettih vaskie, luajittih čomenduksii bronzas da vaskes. Kalanpyydönevvolois karjalazil oldih ongiruagat, pitkysiimat, azraimet, nuotat, ustimet, merežit da verkot. Karjalazil mečästäjil käytös oldih jouzi da nuolet. Muanruandu da žiivatankazvatandu Karjalazet kazvatettih ruistu, ozrua, nižuu, kagrua, nagristu, rötkiä, kapustua, keldujuurikoidu. Ruadobrujinnu oldih adrat, kuokat, čirpit, stoikat. Vil'l'ua puidih čieppilöil, jauhottih käzikivilöil libo melličöil. Žiivatois piettih lehmiä, hebuo, lammastu da kanua. Karjalazet taloit Karjalazet nostettih taloloi jogiloin da järvilöin rannoile. Taloit nostettih viiziseinäzet. Yhten levon al karjalazes talois oli kai, mi pidi ristikanzale eläjes: eländypertit, senčoit, tahnuot, saruat da aitat. Kylyt oldih jogiloin da järvilöin rannoil, ennevahnas net oldih savvukylyt.

May 22, 2025 in 15:01 Нина Шибанова

• created the text
• created the text: Karjalazet kuulutah suomelas-ugrilazen kielikunnan baltiekkumerensuomelazien kanzoin joukkoh. Karjalastu eläy Karjalan tazavallas, Tverin, Novgorodan, Leningruadan, Murmanskan alovehel, Piiteris, Moskovas, sežo Suomes da endizis Nevvostoliiton mualois. Vuvvennu 2021 pietyn Kogo Ven'an rahvahanluvun tuloksien mugah karjalazekse sanoi iččie vähästy enämbi 32 tuhattu hengie. Karjalan kieli on karjalazien oma kieli. Kieles eroitetah kolme piämurrehtu: vienankarjal, liygi da lyydi. Histourii Karjalaine rahvas oli kehitynnyh Karjalan kannaksel Keskiaijan aigua. Karjalazien ezi-ižät oli tuldu nämmile mualoile Luadogan rannikon suvespäi, erottuu ves’-heimospäi (nygözien vepsäläzien ezi-ižät), kudai oli elänyh alovehel Belozerskaspäi Luadogassah. Karjalan kannaksel, enne karjalazien tulendua, elettih saamelazet, kudamien piäruadoloi oli mečästämine, marjoin da griboin keriämine. Karjalazethäi piettih žiivattua, ruattih muadu, salvettih kodiloi. Karjalan histouriellizennu keskuksennu oli Korela-linnu. Karjalan kannakselpäi karjalazet eloitettih Savon muat, siepäi siirryttih Pohjanlahten rannikole da Vienanmerele. Enzimäzet mainičendat Enzimästy kerdua karjalazii mainitah Novgorodan tuohikirjutukses № 590, kudai on 1075-1100-vuozisadoin aigaine. Sie sanotah Litvan hyökkävykses Korelah. On olemas XII-XIII vuozisadoin päivänlaskulähtehii, kudamat mainitah karjalazih nähte aijembazis tapahtumis kirjuttajes. Ezimerkikse, Danoin ruadolois da Sagas Inglingoih nähte mainitah VII vuozisuan jälgimäzes vuozikymmenendes, sanotah, ku danoin konungua Ivar Leviet Sebävykset voitettih toras karjalazien joukot da häi oli tapettu Kirjalabotnar- libo Karjalan lahtet -kohtas (vikse pagin on Baltiekkumeren rannikos libo Suomenlahtes, libo Karjalan kannaksen Luadogan kallivosuaristo. Keskiaigu Karjalazet elettih suuril perehil, perehet kuuluttih kihlakundah, kihlakunnat muakundih, muakunnan johtajannu oli kuningas – heimon vahnin, kudai halličči yhtes muakunnan kaikkien täyzi-igäzienke. Vuozisadoin XI-XII aigah karjalazil oli menemäs kihlakundien häviemine da susiedueländykunnan kehittymine. Vuozisadoin X-XI aigah karjalazil roijah družinat da hyö ruvetah aktiivizesti levendämäh omii mualoi. Vuozisual XI hyö siirrytäh Anuksen kannaksele, kus puututah kosketuksih ves'-heimonke. Tämän jälles roitah liygiläzet da lyydiläzet. Jatketah matkoi Keski- da Pohjas-Karjalah. Sie eläjät saamalazet assimiliiruijahes libo ruvetah siirdymäh Kuolanniemenmuale. Karjalazet siirrytäh koillizehgi: erähäl Pohjas-Dvinan jovensuuloil oli hätken aigua Korel'skii-nimi, se nimi sit siirdyi Nikolo-Karel'skii -manasterih (1419), Korel'skii randu on Mezeni-jovensuus. Karjalazien keskiaijan histourii on kiindiesti sivottu Suureh Novgorodah. Kauppuvälilöis kehityi karjalazien da Novgorodan väline sodaliitto. Karjalazet yhtes novgorodalazienke on torattu ruoččilazii vastah. Vuvvennu 1478 Karjal yhtes Novgorodan tazavallanke rubei kuulumah Ven'an keskusvaldivoh. XVI-XIX vuozisuat Vuozisuan XVI aijakse on jo roittu karjalazien piäeländyalovehet, kudamat säilytäh nämmih päivissäh. Karjalazien lugumiäry XVI vuozisuan puolivälis oli 55-63 tuhattu hengie. Niilöis enämbi migu puolet elettih Korelan ujezdas – 32-37 tuhattu hengie, Anuksen kannaksel – 14-15 tuhattu, Lapin pogostois – 6-7 tuhattu, Karjalan Pomoroin mualoil – 2-3 tuhattu. Vuozisavoil XVI-XVIII Ven'a-ruoččilazien voinien jälles puaksuh siirreltih rajoi, mi oli tiel karjalazen rahvahan kehityksele da sen eländykohtien säilyttämizele. Ven'an puolen karjalazet oli ristitetty pravosluavnoih uskoh, Ruočin puolele joudunuot karjalazet – katoulizeh (sit l'uterilazeh) uskoh. Vuvvennu 1617 allekirjutetun Stolbovan rauhusobimuksen mugah Suomenlahtes ymbäri olijat muat da Korelan ujezdu ruvettih kuulumah Ruočile, karjalazet enimälleh jovvuttih lähtemäh siepäi iäre, Ven'ale. Hyö pajettih, ket pohjazeh, ket päivännouzuh, ket Tverissäh. Nämä muutandat ollah nygözen karjalan kielen murdehien javon perustehennu. Jälles Pohjastu voinua Luadogan rannikko da Karjalan kannas uvvessah ruvettih kuulumah Ven'ale, a Suomen Ven'ah liitettyy – Suurele Suomen kniäzikunnale. Linnois eli vaiku 1,3% (2791 hengie) karjalastu, muut elettih kylis da maltettih omua muamankieldy. Äijät karjalazet maltettih kahtu kieldy: pohjas-karjalazet – karjalan da suomen kieldy, suven-, novgorodan-, valdain- da tverinkarjalazet – karjalan da ven'an kieldy. Läs 10% kylien karjalazis voidih välläh paista da lugie ven'akse. XX vuozisada Vuvvennu 1920 kezäkuun 8.^ päivänny oli perustettu suomelazet, kudamat piettih karjalan kieldy suomen kielen murdehennu, da azetettih suomen da ven'an kirjukielii vastah kirjuttamattomile – karjalan karjalan da vepsän kielile. Heinykuul vuvvennu 1920 I Kogo Karjalan ruadajien kerähmö hyväksyi rezol'ucien, kudaman mugah opastus školis rubei menemäh ven'an da suomen kielel. Mollembat kielet sanottih valdivokielikse, a karjalan kielen elvyttämisty piettih pädemättömänny. 1930-luvun toizel puoliškol suomelastuttamizen poliitiekku loppih. Sen sijah ruvettih kehittämäh ven'an da karjalan kielen käyttyö. Vuvvennu 1938 oli luajittu karjalan kirjukieli kiriillizen kirjaimikon pohjal. Sen pohjakse otettih tverinkarjalazien kieli. Vuvvennu 1937 käyttöh otetun Karjalan peruszakonan mugah karjalan kieli oli valdivokielenny ven'an da suomen kielen rinnal. Karjalan tazavallas kai: azienhoido, nimilavvat, laitoksien pečatit, painanduala, opastus siirrettih suomen kielespäi karjalan kielele. Vuvvennu 1940 kai muutui. Sinä vuon hyväksytyn Karjalan peruszakonan mugah Karjalas uvvessah valdivokielikse roittih ven'an da suomen kieli, školis tuaste ruvettih opastamah suomekse. Karjalan kirjukielen kehitändäs sit ei paistu vuodessah 1989. Jälles Suurdu Ižänmuallistu voinua karjalazet rahvas ruvettih muuttamah linnoih. Vuvvennu 1959 joga nelläs karjalaine eli meččypos'olkas, vuvvennu 1989 jo 61,85% karjalastu eli linnois da meččypos'olkois. Karjalazet roittih kanzallizennu vähembistönny Karjalan tazavallas. Vaste 1980-luvun lopul ruvettih pagizemah karjalan kielen elvyttämizes. Oraskuul vuvvennu 1989 Petroskois oli pietty suuri konferensii ”Karjalazet: etnossu, kieli, kul'tuuru, talovus”, kuduan kuhkuttajannu oli Karjalan tiedokeskuksen Kielen, literatuuran da histourien instituuttu. Sen konferensien tärgevimänny kyzymyksenny oli luadie kirjukieldy kahtel piämurdehel – vienan da livvin, a kirjukielen pohjakse ottua latinalaine kirjaimikko. Perindöllizet ruavot Karjalazien perindöllizii ruadoloi oldih mečäständy, kalastandu, marjoin da griboin keriändy, muanruandu, žiivatankazvatandu, mečänkuandu da parzienuitto. Pohjas-karjalazet piettih pedroi. Ammuzis aijois karjalazet suadih raudua järvi- da suoruvis, tavottih raudua, valettih vaskie, luajittih čomenduksii bronzas da vaskes. Kalanpyydönevvolois karjalazil oldih ongiruagat, pitkysiimat, azraimet, nuotat, ustimet, merežit da verkot. Karjalazil mečästäjil käytös oldih jouzi da nuolet. Muanruandu da žiivatankazvatandu Karjalazet kazvatettih ruistu, ozrua, nižuu, kagrua, nagristu, rötkiä, kapustua, keldujuurikoidu. Ruadobrujinnu oldih adrat, kuokat, čirpit, stoikat. Vil'l'ua puidih čieppilöil, jauhottih käzikivilöil libo melličöil. Žiivatois piettih lehmiä, hebuo, lammastu da kanua. Karjalazet taloit Karjalazet nostettih taloloi jogiloin da järvilöin rannoile. Taloit nostettih viiziseinäzet. Yhten levon al karjalazes talois oli kai, mi pidi ristikanzale eläjes: eländypertit, senčoit, tahnuot, saruat da aitat. Kylyt oldih jogiloin da järvilöin rannoil, ennevahnas net oldih savvukylyt.
• created the text translation