Texts
Return to review | Return to list
Paanajärvi (kanzalline puusto)
history
May 26, 2025 in 11:46 Нина Шибанова
- created the text
- created the text: Paanajärvi on valdivolline kanzalline puusto Louhen piiris Karjalan tazavallas, eriže suojeltavu luonnonaloveh. Yleistiijot Paanajärven kanzalline puusto on perustettu Ven'an halličuksen oraskuun 20.^ päivän vuvven 1992 azetuksen № 331 mugah Paanajärven järven da Oulangan jovenalan ainavoluaduzien luonnonkompleksoin säilyttämizekse, niilöin käytettäväkse luonnonsuojelu-, rekriacii-, opastus- da tiedotarkoituksis". Se on Ven'an Federacien luonnonvaroin da ekolougien ministerstvan alaine Federualline valdivolline b'udžiettulaitos, eriže suojeltavu luonnonaloveh Federuallizen merkičyksenke. Muantiijollizet tiijot Paanajärven kanzalline puusto on sijoitunnuh Pohjazen pol'arnoin kruugan lähäl Karjalan tazavallan luodehes, Louhen piiris. Sen päivänlaskuraja on Ven'an da Suomen valdivollizennu rajannu. Suomen puolespäi Paanajärven puustoh liittyy kanzalline Oulanka-puusto, kudai on perustettu vuvvennu 1956 Suomes. Kanzallizen puuston pinduala on 103,3 tuhattu gektuarua. Meččymuadu on 78 tuhattu gektuarua (75,5%), niilöis luvus juuri mečän vallas olijoi mualoi on 77,5 tuhattu gektuarua (75,0%). Ei-meččymualoin pinduala on 25,3 tuhattu gektuarua (24,5%), niilöin luvus vezistölöi on 10,9 tuhattu gektuarua (10,6%), suoloi — 13,0 tuhattu gektuarua (12,6%), tielöi da mežoi — 0,2 tuhattu gektuarua (0,2%), toizii mualoi — 1,2 tuhattu gektuarua (1,1%). Kanzallizen puuston alovehel ei ole eländykohtii. Funksionualline juandu Projektupiätöksien mugah puuston aloveh on juattu viideh funksionuallizeh aloveheh erilazien suojelu- da käyttökuriloinke: Erillizen kurin aloveh — 6,9 tuhattu gektuarua (7% kaikes pindualas), se on raja-aloveh; Rauhoitetun alovehen kurin aloveh — 19,0 tuhattu gektuarua (18%); Opastusmatkailualoveh — 5,2 tuhattu gektuarua (5%); Rekriaciikäytön ohjailualoveh — 71,6 tuhattu gektuarua (69%); Kävyjien palvelualoveh — 0,8 tuhattu gektuarua (1%). Ilmasto Talvel tuulou enimyölleh lounahas, kezäl – koillizespäi. Agroilmastollizen juandan mugah Paanajärven järviala kuuluu Maansellän agroilmastollizeh alapiirih, kudai on vilu, pitkän da kovan talvenke da lyhyön pakkazettoman aijanke. Vuvven keskimiäräine lämbötila on läs 0 astettu, а vihmu- da lumimiäry on 500—520 mm. Kuulois lämbevin on heinykuu (15 astettu lämmiä), kaikis viluvin – pakkaskuu-tuhukuu (13 astettu pakkastu). Lumen keskimiäräine korgevus on 70—80 santimetrua, ga puaksumbah on enämbi metrii. Puuston alovehel on mondu mägie, kudamat kuulutah Karjalan kymmenen korgeviman mäin joukkoh: Lunas-mägi — 495 metrii, Kivakka-mägi — 499 metrii, Mäntytunturi-mägi— 550 metrii. Puuston nähtävyksenny on Nuorunen-mägi — 577 metrii, Karjalan suurin mägi. Mägilöin jyrkil paltieloil ollah omaluaduzet ”rippujat” suot, mi on tämän alovehen nähtävyksenny. Puuston alovehel on 15 suurdu geolougistu objektua da 54 erillisty mustomerkii, kudamat tiijon puoles ollah arvokkahat. Objektoih muailman merkičyksenke kuulutah kerrostunnuot intruziet Kivakka da Cipringa (Päinur-mäit), Nuoruzen graniittumassiivu, Paanajärven halgiemu Ruskeakallio-kallivonke, Paanajärven-Kandalakšan syvän katkelman oza da Oulangu-Cipringu-jiätikköjogiloin muinaine sistiemu. Paanajärven järvi on ainavoluaduine luonnon objektu. Sen piduhus on 24 kilometrii, maksimualline levevys on 1,4 kilometrii, syvys – 128 metrii. Se kuuluu muailman syvimien pienien järvilöin joukkoh. Järven syvyös on läs 1 km³ puhtastu vetty, kudamas happiguazun rikkahus suuris syvyksis (60—80 metrii) on kaikis suurin toizien järvilöin keskes. Järven alango on ymbäröitty korgieloil mägilöil, mi luadiu erinomazen mikroilmaston. Talvel vilut ilmumassat heitytäh mägilöispäi järven alangole, kovinnu pakkazinnu lämbötilan ero voi olla 20 astettu. On pandu kirjoile pakkaslämbötilat, kudamat ollah pohjazen muanpuoliškon vilun poul'usan verdazinnu. Ga sulakuus syvyskuussah täs on äijiä lämmembi migu ymbäristös. Moine Oulangu-Paanajärvi-jovenaloin lämbötilan poikkevus andau mahton pidiä puuston alovehtu Fennoskandien kaikis manderehizembannu kohtannu. Kazvi- da eläinmuailmu Paanajärven kanzallizen puuston alovehel on pandu kirjoile 623 lajii ylimäzii suonikazviloi, niilöis enämbi 70 on pandu Fennoskandien, Suomen da Karjalan Ruskieloih kniigoih. Kanzallizes puustos on 42 lajii imettäjii da 171 lajii linduloi. Kaikkiel on hirvie, kondiedu, ilvesty, huahmoidu, hukkua, reboidu, kuniččua, meččyjänöidy, oravua, norkua, pordimoidu, lumikkuo, peldohiirdy, muamygriä. Histourii Enzimäzet rahvas oli tuldu Paanajärvele 5-6 vuozituhandel enne meijän aijanluguu. Muinazet rahvas kerättih marjua da gribua, mečästettih da kalastettih. Tovestuksennu sille ollah Paanajärven da Piäjärven järvilöil löytyt kivizet ruadobrujat da savizet astiet. XIX vuozisuan lopus muanruadajien löytty kivine talttu on ruokos Kanzallizes muzeis Helsinkis. Voinan jälgehizinny vuozinnu Piäjärven rannoil oli löytty puoldutostukymmendy muinastu eri aijan (kivikavves raudukaudessah) eloipaikkua. Vuozisualoin XII-XIV aigah Paanajärven aloveh, kui kaigi pohjaine Lappi, kuului Suureh Novgorodah. Vuvvennu 1595 Paanajärvi, kudai nikelle ei kuulunuh Novgorodan hävitändän jälles Iivanan IV:n johtol, rubei kuulumah Ruočin kuningaskundah. Vuvvennu 1673 Ruočin kuningahan Karl XI:n käskys Lappi oli avattu uudeh muutandah nähte da muuttolazet oli piästetty veroloin maksandas 15 vuottu. Vuvvennu 1769 Paanajärvel rodih enzimäine suomelaine eloipaikku. Vuvvennu 1809 Ven'an da Ruočin rauhusobimuksen mugah Paanajärvi, kui kai Suomi, rodih Ven'an valdukunnan ozannu. Vuvvennu 1849 oli loppussah miärätty Ven'an da Suuren avtonoumizen Suomen kniäzikunnan rajat, sen jälles Paanajärven järvi rubei kogonah kuulumah Suomeh. Vuozisuan XIX loppussah kyläs eli läs 450 hengie. Vuvvennu 1890 rubei kuadamah meččiä Ven'an meččytevolližuslaitos ”Rusanova”. Parzienuitto meni Oulangu-jogie myöte. Vuozisualoin XIX—XX aigah Paanajärvi rodih kuulužakse matkailukohtakse. Vuvvennu 1917 Suomi sai iččenäžyön. Raja oli salvattu da perindöllizet kauppuvälit Vienan Karjalanke oli katkettu. Vuvvennu 1937 — oli nostettu kirikkö. Jälles Nevvostoliiton da Suomen välisty Talvivoinua 165 340 gektuaran aloveh Paanajärves ymbäri rubei kuulumah Nevvostoliitole. Vuvvennu 1941 Suuren Ižänmuallizen voinan allettuu nämmä muat valloitettih Suomeh da nemsoin vermahtan sodajoukot. Vuvvennu 1944, rauhusobimuksen solmittuu, tämä aloveh uvvessah rubei kuulumah Nevvostoliitole.
- created the text translation