Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help
Sem’onov P’otr . Kapitanan tytär. Toine lugu. Ohjuaju
Sem’onov P’otr
Kapitanan tytär. Toine lugu. Ohjuaju
Livvi
New written Livvic
Minun
randaine ,
Tundematoi mua !
Engo iče minä sinun luo tulluh ,
Eigo hyvä hebo sinun luo tuonnuh :
Toi minuu - nuordu miesty
Nuori kirkevys da tervehys ,
Da humaloičus kabakas .
Ennevahnaine pajo .
Minun matkuajatukset ei oldu ylen mieldy myö .Minun menetetyt dengan sillozin hindohi oldih ei pienet .Minä sydämeči ellendin , mittuine olin mieletöi Simbirskan matkalazien talois da tunzin iččie viäryniekannu Saveličan ies .Se kai minuu muokkai .Juro vahnu ukko vaikkani istui lehtel sellin minuspäi , vai silloi-toiči ryvähtelin .Minä tahtoin hänen kel vältämättäh sobevuo , vai en tiedänyh kui aigua .Jälgimäi minä sanoin hänele :
– Olgah , olgah , Savelič ! Roihes , sobevummo .Minä olen viäry .Iče näin – olen viäry .Egläi minä uravoičimmos , a sinuu sudre abeičin .Ielleh päi uskaldan olla mielevembänny da sanankuulijannu .Nu , älä tuskevu , sobevummo .
– Oh , tuattoni P'otr Andreič ! vastai häi da syvästi hengästih .– Minä olen tuskevuksis oman ičen piäle , iče olen kaikkielpäi viäry . Miksebo pidi jättiä sinuu yksinäh matkalazien taloih !Nygöi minbo voit ?Riähky vedi .Juohtui mieleh pyörähtiäkseh d'iekan akalluo , nähtäkseh kuomanke .Kačo kui ....menin kuomah , a puutuin tyrmäh .Pahus tuli !...Kuibo ozutammos ižändöile silmih ?Midäbo hyö sanotah , gu tiijustettaneh : lapsi juou da kižuau .
Ku rauhoittua kurjua Saveličua , minä uskaldin hänele : hänes tiedämätä ei pidiä ni yhty kopeikkua .Häi vähin-vähäzin rauhoitui , ainos vie ičekseh burizi da lekahutteli piädy :
- Sada rubl'ua !On vai sanuo dieluo !
Minä olin hil'l'azeh lähenemäs iččeni saldatoičendukohtah .Minus ymbäri loitokse nägyi igävy tyhjy mua selläččylöinke da rotkoloinke .Se kai oli katettu valgiel lumel .Päiväine laskih .Kibitky ajoi kaidua tiedy myö , libo tarkembah sanuo , muanruadajien regilöin jälgii myö .Vuottamattah hevonajai rubei kaččelemahes čurah toizeh i jälgimäi heitti piäs hatun , punaldih minuh päi da sanoi :
- Herru , etgo käske kiändyö järilleh ?
- Se mindähbo ? Ei ole uskottavu aigu : hil'l'azeh nouzou tuuli , kačo kui se siirdäy lumen .
- Mittuinebo ozattomus on sit ?
- Näitgo mi on tua ? hevonajai pletinvarrel ozutti päivännouzuh päi .Minä en näi nimidä siiriči valgiedu muadu da puhtastu taivastu .A tua kačo vai , sehäi on pilvyt .
Tottu , taivahan rannal minä huomain valgien pilvyön , kudaman enzimäi tunnustin , kui loittozen selläčyn .Hevonajai minule sellitti : - Se pilvyt tuou suuren lumipehun .
Minä enne olin kuulluh sigäläzih tuhuloih näh da tiezin : tukkunazet regijunot oli katettu lumel .Savelič sobi hevonajajanke da n'evvoi kiändyö järilleh .Ga minule tuuli ozuttihes ei vägeväkse , minä toivoin aigoinaijal piästä lähimäzeh kyläh da käskin ajua raviembah .
Hevonajai ajoi ielleh , ga iče ainos kačahtelih päivännouzupuoleh .Hevot juostih sobuh .Tuuli ainos vai nouzi .Pilvihatakkoine muutui valgiekse suurekse pilvekse , kudai jygiesti nouzi , kazvoj da vähinvähäzin katoi taivahan .
Rubei vähäzel tuuččuamah , da kerras tuli suuri lumituhu .Tuuli rubei viheldämäh , azui tuhun .Silmänlipahtukses mustu taivas segavui lumehizen merenke .Kai hävii .
- Nu , herru , kirgai hevonajai , tuli ozattomus - lumipehu !..
Minä kačahtimmos kibitkäspäi : ymbäri oli pimei da viehkuri .Tuuli muga äijäl ulvoi , ga ozuttihes eläväkse , lumi lippai minun da Saveličan , hevot mendih astujen da tervähgi seizatuttih .
- Mindähbo sinä et aja ? kyzyin minä hevonajajua .
- Ga kunnebo ajan ? häi vastai lehtelpäi heittyjes , - en tiijä jo nygöi kunne ajoimmo , tiedy ei ole da on umbipimei .
Minä tahtoin čakata händy ,ga Savelič rubei puolistamah .
Mindähbo et kuunnelluh , häi sanoi suutuksis , - ku olluzit kiändynyh matkalazien taloih , juonnuzit čuajuu , huogavunnuzit huondeksessah , lumipehu alevunnus , ajanuzimmo ielleh .Da kunnebo kiirehtämmö .Emmohäi ole svuad'bah menemäs !
Savelič oli oigei ,ga et midä luaji .Tuuččai ylen äijäl .Kibitkän viereh kazvoi lumikivos .Hevot seizottih painettuloin piälöin da harvazeh särähteltihes .Hevonajai käveli ymbäri da joute olles kohendeli heboloin val'l'ahuksii .Savelič burizi , minä kaččelimmos kaikkielpäi , toivotin nähtä hos mittuman jällen libo tien primietän , ga en voinnuh nimidä eroittua , paiči viehkurin pyörindiä ....Sit minä dogadin minlienne mustan .
- Hoi , hevonajai ! kirgain minä , – kačo vai mibo tua mustottau ?Hevonajai rubei primiettimäh .
- A jumal tiedäy , herru , vastai häi omal sijal istujes , - regi vai ei regi , puu vai ei puu , ga rounugu lekahteleh . Voibi olla hukku libo ristikanzu .
Minä käskin ajua tundemattoman vehkehen luo , kudai kerras rubei lähenemäh meidy vastah .Kahten minuutan peräs myö vastavuimmo ristikanzan kel .Hoi , hyvä ristikanzu !hevonajai kirruškanzi hänele .- Sano , etgo tiijä kus on tie !
- Tie on täs , minä seizon koval junol , vastai matkuaju , - ga midäbo on hyvytty ?
- Kuundele vai , mužikkaine , minä sanoin hänele , sinä tiijätgo tämän lohkon ? Sinä otattosgo vedämäh minuu yösijah ?
-Lohkon minä tiijän , vastai matkumies , - passibo Jumalale , kävelty da ajeltu on ristai-rästäi .Ga kačo mittuine on siä : ruttoh voibi hairota dorogas .Parembi on täs seizuo da vuottua , eigo lumipehu alevu da taivas valgone , sit lövvämmö tien tiähtii myö .
Hänen viluverevys rauhoitti minuu .Minä jo piätin , andua iččie jumalan valdah da jiähä yökse tänne , gu vuottamattah matkumies ruttozeh istuihes lehtele da sanoi hevonajajale :
- Nu , passibo Jumalale , elosija on lähäl , punaldai vai oigieh čurah da aja ielleh .
A mindähbo pidäy ajua oigieh čurah ?kyzyi hevonajai buuristuksis .- Kusbo sinä näit tien ? Eigo se ole kui sanotah : "hevot vierahat , länget ei omat , älä seizo - aja ".
Hevonajai minule ozuttih oigiekse .
- Ihan tottu , sanoin minä , - mindähbo sinä smietit , buite elosija ei
ole loitton ?
- A sendäh : tuulou siepäi , vastai matkumies , - minule nenäh tulou savule , sit kylä on lähäl .
Hänen ovvostus da terävy vainu minuu kummastettih .Minä käskin hevonajajale ajua sinne .Hevot jygiesti harpittih syväs lumes .Kibitky hil'l'azeh eistyi , konzugo nouzeldeli kivoksele , konzugo heityi rotkoh i liedžahtelih yhteh da toizeh čurah .Se oli kui venehel uidamine bauhuajal merel .Savelič ohki , da puaksuh ähkähtelih minun bokkah .Minä heitin olgihurstizen , kiäriimmös turkih i uinoin tuhun baijutandah da hil'l'ah ajandan liikutukseh .
Minä näin unen , kudamua en voinnuh nikonzu unohtua da kudamas täh suate tunnen mittuman ollou ennustuksen , konzu ajattelen minun elaijan kummallizih olemizih näh .Lugii ei pane pahakse sendäh , gu iččiedäh myö , onnuako , tiedäy , kui helpo on ristikanzal puuttuo ebäillizeh uskoh , hos ollou mittuine viha valeh mielih .
Minä olin moizes tunnos da syväimen azies , konzu tovelline myöstyy , jättäy ajatukset da niilöinke yhtyy ellendämättömäs algu - unes .Minule ozuttih , buite lumipehu vie vihavui dai myö vie olimmo sevoksis lumehizel tyhjäl mual ...Sit minä näin veriän i ajoin meijän taloin pihah .Enzimäine minun mieli oli kahveloitus , gu tuatto ei tuskevus minun piäle tahtomattoman kiännyndän periä kodih da ei
ellendäs sidä , gu ennemielisty omavaldua .Minä varatessah hyppäin kibitkäspäi i näin : muamo vastuau minuu pordahil ylen pahas mieles .
- Ole hillembäh , häi sanoi minule , -tuattas on voimatoi , kuolemas on i tahtou sinunke prostiekseh .
Gu varavol tapettu , minä menin magavopertih hänen peräs .Sie , pimiettäväs pertis , magavosijalluo seizotah rahvas pahas mieles .Minä hil'l'azeh lähenin kravatii .Muamo livai zuavesin da sanoi :
-Andrei Petrovič , Pešaine tuli .Häi tuli järilleh vai tiijusti sinun voimattomuon .Blahoslovi händy .
Minä heityin polvilleh da pystin silmät minun voimattomah .I midäbo ?..Minun tuatan sijas näin magavosijal virujan miehen mustan parranke , vesselästi minuh päi kaččojan .Minä pahamielizenny punaldimmos muamah päi da sanoin hänele :
- Kuibo tämä ellendiä ?Tämä ei ole tuatto .Da mindähbo minä rubien pakiččemah mužikal blahosloven'n'ua ?
- Yksikai , Pešaine , muamo vastai minule , - tämä on sinun tuatan sijahine . N'oppua hänen kätty da anna häi sinuu blahosloviu ...
Minä en suostunuh .Sit mies hyppäi magavosijaspäi , riuhtai kirvehen vyön ual da rubei kaikkiele päi viuhkuttamah .Minä tahtoin pajeta ...ga en voinnuh .Täyzi perti rodih kuolluzii .Minä öntästelimmös kuolluzih da livestelimmös veriluhtis ...Hirvei mužikku armahasti kučui minuu da sanoi : - Älä varua , tule minule blahoslovittavakse .
Minuu valdah otti hirvakus da kahamieli ...Silkeskie minä havačuin .Hevot seizottih .Savelič riuhtoi minuu käis da käski : - Ižändy , lähte iäres - tulimmo .
- Kunne tulimmo ? kyzyin minä da hieroin silmii .
Huogavundutaloih .Jumal avvutti , ähkähtimmökseh parahite aidah .Herru , mene teriämbi pertih lämbiemäh .
Minä lähtin kibitkäspäi .Lumipehu vie jatkui , ga ei muga lujah .Oli moine pimei , ga ei nägynyh ni silmäh sydiäjiä .Taloin ižändy vastai meidy veriälöin luo , häi pietti fonarii helman ual da vietti minuu ahtahah , ga puhtahah gorniččah .Sidä vallotti päretuli .Seinäl ripui vintouhku da kazakoin korgei hattu .
Ižändy , jaitskolaine kazakku ozuttihes kuvvelkymmenendel , vie hyvänägöine da vägevy mies .Savelič minun jälgeh kandoi
sundugazen da käski virittiä tulehmon čuajun keittäjes , kudamua minule nenga äijäl ei himoitannuh nikonzu .Ižändy lähti varustamah .- Kusbo on se ohjuaju ? minä kyzyin Saveličal .
- Tiä olen , hyvä herru , vastai iäni ylähänpäi .
Minä kačahtimmos palatile da näin sie mustan parran da kaksi läimäjiä silmiä .
- Midäbo , vellimies , kylmitgo ? kyzyin minä .
- Kuibo et kylmä yhtes kulus härmäkös . Oli turki , ga (paha peittoh ei synny ) annoin viinanmyöjäle .Pakkaine ei ozutannuhes ylen suurekse , sanoi ohjuaju .
Silkeskie tuli ižändy kiehujan samvuaranke .Minä taričin meijän ohjuajale kupin čuajuu .Häi heityi palatilpäi .Minule mies ozuttihes erinomazekse .Hänel oli vuottu nellikymmen , keskikazvoine , laiskei da harjiekas ,mustas parras nävyttih harmuat tukat .Elävät suuret silmät punottihes sinne-tänne .Hänen rožat oldih mielyttäjät , ga ounahattavat .Tukat oldih kerityt vandehelleh .Piäl oli ribuhine härmäkkö da tatuaroin leviet štanit .Minä annoin hänele kupin čuajuu , ga häi ryyppäi da muikistih :Armas herru , ole moine hyvä , käske andua kuppi viinua , čuaju ei ole meijän , kazakoin juomine .
Minä himos luajin , kui häi tahtoi .Ižändy otti seinyškuapaspäi pullon da kupin , tuli hänen luo da kačahtih hänele silmih .
Oho , sanoi ižändy , sinä myös olet meijän rannal !Kusbopäi Jumal toi ?
Minun ohjuaju julgiesti iški silmäl da vastai sananpolven mugah : - Pellole lennin , liinua n'okiin , baboihut lykkäi minuh kivyön - ga siiriči .Nu , ga midäbo teijän ?...
- Ga midäbo meijän ! vastai ižändy da jatkoi sananpolven mugah :"Kellot allettih heläittiä ildumolen'n'ua , ga papinakku ei käske : pappi on gostis , a karut kalmužimas ."
- Vaikastu , diädö , vastusti minun kulgii , - tulou vihmu , kazvetahgi sienyöt , a kazvetah sienyöt - löydyygi kaššali . A nygöi (sit häi myös iški silmäl ) tunge kirves vyön uale , mečänkaččoi kävelöy .Hyvä herru ,juon sinun tervehyös .
Nämien sanoinke häi otti viinukupin , risti silmät da ryyppäi yhtel hengävyksel pohjassah .Sen jälles kumardih minuh päi da nouzi järilleh palatile .
Silloi minä en voinnuh ellendiä nimidä heijän – kehnoloin paginois , ga vai jälles arbain : pagin oli Jaitskoin voiskan azieloih näh , silaigua vastevai alevutetun jälles rauhattomuttu vuvvennu 1772.Savelič kuundeli ylen pahas tavas .Häi varatessah kačahtelih konzugo ižändäh päi , konzugo ohjuajah päi .
Huogavundutaloi libo , kui tiä sanotah , UMET , seizoi čuras , loitton toizis kylispäi da äijäl koskih rozvoloin valgamoh .Minbo sil voit .Ei suannuh ni toivuo ielleh ajandah näh .Saveličan huolet minuu äijäl kummeksittih .Silaigua minä varustimmos muate da vierin laučale .Savelič rohkeni kabrastuo päčile , ižändy vieri lattiele .Terväh kai perti rubei karaittamah dai minä uinoin kui tapettu .
Huondeksel vägi myöhä nostuu minä näin lumipehu hil'l'eni .Päiväine pastoi .Sogevuttai valgei lumi katoi loppumattoman silien muan .Hevot oldih val'l'astetut .Minä maksoin ižändäle , kudai otti meis muga vähän , ga ni Savelič ei ruvennuh hänenke kiistämäh , kui ainos enne luadi .Egläzet pahat mielet hänen piäs hävittih .Minä kučuin ohjuajan , passiboičimmos avvutandas da Saveličale käskin andua hänele puolen rubl'ua vodkah .Savelič buuristih :
- Puolirubl'ua vodkah ! sanoi häi , - misbo hyvyös ?Sit , gu sinä toit hänen huogavundutaloih ?Herru , on sinun valdu , ga meil ei ole liigoi poltinua .Gu kaikile annella vodkah , sit terväh iče jiämmö nälgäh .
Saveličanke minä en voinnuh kiistiä .Minun uskalmuo myö dengat oldih hänen tagan .Minul oli paha mieli , gu en voinnuh maksua ristikanzale , kudai piästi minun gu ei lienne pahas , ga sit ylen suures hommas .
- Hyvä , minä sanoin vagavasti , - gu et tahtone andua poltinua , sit lövvä hänele mittumuatahto minun sobua . Häi on ylen hoikis sovis .Anna hänele jänöinnahkuturki .
- Midä sinä , tuattoni P'otr Andreič ! sanoi Savelič .- Miksebo hänele pidäy sinun jänöinnahkahine turki ? Häi , koiru , enzimäzes kabakas sen menettäy viinah .
- Vahnušši , se jo ei ole sinun huoli , sanoi minun kurju , - juongo viinah vai en juo . Hyvä herru andau minule oman turkin .Se on hänen - herran valdu , a sinun käskyläzen azii on ei kiistiä , a kuunnella .
- Sinä - rozvo ni Jumalua et varua ! vihazel iänel vastai hänele Savelič .- Sinä etgo näi , lapsi vie ei ellendä , a sinä tahtot händy kiškuo , hänen hyvyön periä . Miksebo sinule pidäy herran turki ?Sinä ethäi ni tunge sidä iččes kirottuloile harjieloile .
- Heitä vai viizastelus , - minä sanoin iččeni diädäle , - teriämbi tuo tänne turki .
—Oi-jo hospodi ! voivotti minun Savelič .- Jänöinnahkahine turki on vie ihan uuzi ! Andua hos kelle toizele , a ei alastomale humal'niekale !Ga sendäh jänöinnahkahine turki jiävihes .Miehyt kerras sidä rubei miäriämäh .Tottu , turki jo minul rodih pienettävy , hänelgi oli vähäzel kaijattavu .Häi yksikai kui lienne tungi sen piäle , vai revitti ombeluksii myö .Savelič vähäs ei ulvoškannuh niittilöin rädžizendän kuultuu .Kurju ylen äijäl ihastui minun lahjua .Häi kaimai minuu kibitkässäh da kumarduksenke sanoi :
- Passibo , hyvä herru !Maksakkah sinule Jumal sinun hyvyzis .ijän en unohta sinun andamii .
Häi lähti omah čurah , a minä ajoin ielleh , en ni huomannuh Saveličan pahua mieldy .Da tervähgi unohtin egläzen lumituhun , iččeni ohjuajan dai jänöinnahkahizen turkin .
Orenburgah tulduu minä kerras jiävimmös generualan luo .Minä vastavuin korgien kazvole miehen kel , ga jo vahnuttu gurvistunnuon .Hänen pitkät tukat oldih ihan valgiet .Vahnu päivitynnyh vojennoi soba juohatti mieleh Anna loannovna aigastu saldattua , a hänen pagin äijäl koskih nemtsoin paginluaduh .Minä annoin hänele kirjazen tuataspäi .
Tuatan nimen kuultuu häi kerras kačahtih minuh päi .
- Oi-jo hospodi ! sanoi häi .- Ammuigo Andrei Petrovič iče oli sinun igäine , a nygöi kačo jo hänen poigu on mittuine moločču ! Kui terväh menöy aigu .
Häi avai kirjazen , rubei puolel iänel lugemah sidä da virkamah omii mielii ."Hyvä herru Andrei Karlovič , uskon - teijän korgevus "...
- Miksebo nengomat korgiet sanat ! Fu , hänel ni huigei ei ole !Tiettäväine , arvo pidäy olla , ga nengago kirjutetah ammuzele dovarišale ?... Da-a ...Häi vie mustau meijän endizet kižat ..., burahtelih Andrei Karlovič .
"Nygöi azieloih näh ... Sinule työnnän oman tyhjänruadajan ...""pidäy pidiä kovis kindahis ..."
- Mibo se on "kovat kindahat "? Se voibi olla ven'alaine sananpolvi ...Mihbo menöy "pidiä kovis kindahis "?punaldih minuh päi da toizen kerran kyzyi Andrei Karlovič .
- Se menöy sih , minä vastain hänele da tahtoin ozuttuakseh kui vai vois höblömbäkse , – pidäy olla armahasti , ei ylen jyrkästi , andua enämbi valdua , se on "pidiä kovis kindahis ".
- Da-a , ellendän ... "da ei andua valdua hänele ". kovat kindahat ei sih mennä ..."Työnän hänen pasportan "... Kusbo se on ?Lövvin ..."Työndiä Sem'onovskoih "... Hyvä , hyvä , kai mugai ruan ..."Annatgo vallan ilmai čiinuloi sevätä sinuu da ... endizen dovarišan da prijuatel'an "...Oho !Jälgimäi keksii taki ...Nu , tuattoni , sanoi generualu kirjazen lugiettuu da čurah panduu minun pasportan , - kai roih luajittu muga : sinä roittos työtty ofitsierakse ***polkah i gu ei menettiä sudre aigua , huomei aja Belogorskan linnah .Sie sinä roittos kapitanan Mironovan joukos .Häi on hyväntahtoi da oigeimieline ristikanzu .Sie sinä roittos tovellizes ruavos , opastut iččie vedämäh .Orenburgas sinul ei pie olla .Tyhjänruado nuorel miehel menöy vahingokse .A tänäpäi sinuu kučun minun luo murginale .
- Joga čuassuu on uuttu kummua ! minä ajattelin ičekseh , - minule tovekse meni se , gu jo muaman vačas olin gvardien seržantannu !Da kunne minä puutuin ?...***polkah da loittozeh hil'l'ah kohtah muanrajale .
Minä murginoičin Andrei Karlovičan luo kolmen hänen vahnan abuniekan kel .Kova germuanilazien siäständy taba nägyi hänen stolas , i minä ajattelin :
- Onnuako , toiči hirvei on nähtä liigua gost'ua omas , naizettoman miehen stolas . Eigo sidä periä minuu nenga ruttoh ollotettu loittozeh kohtah ...
Tossupiän minä proššaičimmos generualan kel da lähtin ajamah minun saldatoičendukohtah
Kapitanan tytär. Toine lugu. Ohjuaju
Livvi
New written Livvic
-
-
-
-