Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help
Sem’onov P’otr . Kapitanan tytär. Kolmas lugu. Linnoitus
Sem’onov P’otr
Kapitanan tytär. Kolmas lugu. Linnoitus
Livvi
New written Livvic
Linnoitukses
myö elämmö ,
Leibiä syömmö , vettä juommo .
Konzu kehnot vihamiehet .
Ihastetah meijän mielet ,
Heidy hyvin vastuammo :
Puuškis drovut piästämmö
Saldatoin pajo .
Ennevahnazet rahvas , minun tuattoni .
Nedorosl .
Belogorskoih linnoitukseh Orenburgaspäi oli nellikymmen virstua .Tie meni Jaika-joven jyrkiä randua myö .Jogi vie ei kylmänyh i sen , gu tinahizet allot igävästi mustotettih yksinägözis rannois , katettulois valgiel lumel .Niilöin tagua nägyi loitokse kirgiziloin pal'l'as mua .Minä painuin omih ajatteluksih , enimyölleh igävih .lelline linnoituksen elaigu minuu vähän ihastutti .Minule mielis himoitti tunnustua mittuine on kapitan Mironov : ielline minun piälikkö .Tunzin hänes , jyrkän da suuttunuon vahnan ukon , kudai ei tiijä nimidä muudu , paiči iččeh ruaduo .Häi joga tyhjäs panou minuu kiinni , pidäy yhtel leiväl da viel .Silaigua jo rubei hämärdymäh .Myö ajoimmo vägi ravieh .
Viego on loitton linnoitus ?minä kyzyin iččeni hevonajajua .Ei ole loitton , vastai häi ,- kačo jo nägyy .
Minä kačoin kaikkiele päi , tahtoin nähtä lujat järiet seinät , korgiet vardoičuslavat da vualun , ga en nähnyh nimidä , paiči kylästy pardehizen aijan sydämes .Yhtes čuras seizoi kolme libo nelli heinysuabrua , puolessah lumes .Toizes čuras - kaldavunnuh melliččy pajun kojahizien siibien kel , laškasti heittynyzien alah .
- Kusbo on linnoitus ? kyzyin minä diivindänke .
-Ga , kačo tuashäi on , vastai hevonajai da ozutti kyläzeh päi .Niilöin sanoinke myö ajoimmogi kyläzeh .Aiduveriän luo minä näin valuraudahizen vahnan puuškan .Pihat oldih kaijat da viärinäzet , kodimökit oldih madalat da enimät katetut ollel .Minä käskin ajua komendantan luo , i minuutan peräs kibitky azetui puuhizen kodizen edeh , kudai seizoi korgiel kohtal ei loitton sežo puuhizes kirikös .
Minuu niken ei vastannuh .Minä menin senčoih da avain pertin uksen .Vahnu niistii mies istui stolal da puutti sinisty paikkua vihandan mundiran hiemuah .Hänele minä käskin sanuo minun tulendah näh .
- Tule , tuattoni , vastai niistii , meijän ollah kois .
Minä menin puhtahah pertizeh , kabrastettuh vahnah luaduh .Čupus seizoi škuappu astieloinke , seinäl kehukses st'oklan tagah ripui ofitsieran diplomu , sen rinnal čomendeltihes kojahizet kuvazet , kudamil nävyttih Kistrinan da Očakovan otandu da vie andilahan valličus da ižäkažin muahpanendu .Ikkunan luo istui baboihut šuntizis da paikku piäs .Häi sellitti langoi , kudamien viihtie käzivarzis pietti yksisilmäine vahnu ukkoine ofitsieran mundiris .
-Midäbo sinule pidäy , tuattoini ,kyzyi baboi , iče jatkoi omua ruaduo .Minä vastain :
- Tulin saldatoiččemah da tahton ozuttuakseh kapitanale .
Sen tahtoin sanuo yksisilmäzele vahnale ukole , kudaman kačoin komendantakse , ga emändy vastusti minun ennepäi varustetun paginan .
- Ivan Kuzmičua ei ole kois , sanoi emändy , häi lähti gostih Gerasim-papin luo . Ga yksikai on , tuattoni , minä olen hänen emändy .Tuattoni , ole hyvä , istoi .
Häi kirgai käskyläzen da käski kuččuo ur'adniekan .Vahnu ukkoine kačoi iččeh yhtel silmäl minuh päi mielenkiinnonke .
Voibigo kyzyö , sanoi häi , sinä kudamasbo polkas enne saldatoičit ?
Minä hänele vastain .
-Vie tahtozin kyzyö , jatkoi häi ,
linnoitukseh ?
- Miksebo sinä gvardiespäi tulit
Minä sanoin , gu muga tahtoi piälikkö .
- Etgo pahoi vedänyh iččie gvardien ofitsierannu , jatkoi tirpamatoi kyzelii .
- Heitä tyhjy kyzelys , sanoi hänele kapitanan akku , - sinä näithäi , nuori mies on matkas tulemas , väzyi . Hänel ei sinuh päivy pasta ...pietä vai käzii oigieh ...A sinä , minun tuattoni , häi sanoi minule , - älä ole pahas mieles , hos sinuu työttih meijän loittozeh igäväh kohtah .Sinä et ole enzimäine , etgo jälgimäine rodei .Harjavut dai miellyt .
Švabrin Aleksei Ivanič , kačo jo viizi vuottu tagaperin on työtty tänne tapandan periä .Jumal tiedäy , mittumah riähkäh häi puutui .Näitgo sinä , häi ajoi linnan tuakse yhten ofitsieran kel da keral otettih pystöveičet .Sie ruvettih toine tostu pystelemäh .Aleksei Ivanič pysti ofitsieran .Da vie sen toizet kahtei nähtih !Minbo sil voit ?Riähky vedi .Silkeskie tuli ur'adniekku - nuori da korgei kazvol kazakku .
- Maksimič , sanoi hänele kapitanan akku ,- ofitsierale lövvä eloisija da puhtahembi .
--Tottelen , Vasilisa Jegorovna , vastai ur'adniekku . sijoittua tädä herrua Ivan Pol'ežajevan luo ?
-Toinah vois
- Midä sinä , Maksimič , sanoi kapitanan akku , – Pol'ežajevan luo ilmai on ahtas .Häi on vie minun kuomu da mustau : myö olemmo hänen piäliköt .Sit , herrua ofitsierua ...kuibo , tuattoni , on sinun nimi da ižännimi ?P'otr Andreič ?...Suata P'otr Andreičua Sem'on Kuzovan luo .Häi pahalaine iččeh hevon piästi minun aidah .Nu , midäbo , Maksimič , ongo kai hyvin ?
Slavatibihospodi , kai on hil'l'ah , vastai kazakku , - vai kaprualu Prohorov kylys torai Negulinan Ustoinke hiilavan veziluahkan'n'an periä .
- Ivan Ignat'ič ! kapitanan akku sanoi yksisilmäzele ukole .- Mene tiijusta Prohorovua da Ustoidu , ken heis on viäry , ken oigei .
Da mollembile ozuta kiireh .Nu , Maksimič , mene jumalan kel .P'otr Andreič , Maksimič vedäy teidy elosijah .
Minä proššaičimmos .Ur'adniekku toi minuu korgiel jogirannal seizojah kodih , ihan linnoituksen agjas .Koin yhtes puoles eli Sem'on Kuzovan pereh , a toine puoli annettih minule .Sie oli kudakui puhtas gorničču , kahtekse juattu väliseinäl .Savelič rubei sie ižändöiččemäh , a minä rubein kaččomah kaidah ikkunazeh .Minun ies oli loppumatoi pal'l'as igävy mua .Čurapuoles seizoi puolikymmen kodimökkisty , pihua myö käveli se da tämä kanua .Baboi seizoi pordahil kartanke da kučui poččiloi , kudamat vastattih hänele hyvämielizel röhkändäl .
Kačo mittumal rannal on lepitty minule menettiä oma nuori aigu !Minuu painoi atkal .Minä lähtin ikkunalluopäi da ildazeta vierin muate , hos Savelič pahas mieles rubei minuu uskottelemah da jasattamah : - Oi-jo hospodi !Eigu nimidä syö !Midäbo sanou emändy , gu lapsi voimatunnou ?
Tossupiän huondeksel minä vai rubein šuoriemah , ku minun luo tuli nuori ei korgei kazvol ofitsieru muzavien rožienke , vägi tuhmien , ga ylen elävien .
- Älä pane pahakse , sanoi häi minule fratnsuskoil kielel , - ku minä kuččumattah tulin teijän kel tunnustamahes . Egläi tiijustin teijän tulendan .Minule muga rubei himoittamah jälgimäi nähtä ristikanzua , ga minä en tirpanuh .Työ ellendättö sen , konzu vie vähäzen aigua elättö tiä .
-Minä arbain tämä on se ofitsieru , kudamua gvardiespäi tänne työttih tapandan periä .Myö kerras tunnustimmokseh .
Švabrin oli vägi mielevy .Hänen pagin oli terävykieline da mielyttäi .Häi ylen vesseläh saneli minule komendantan pereheh näh , hänen tuttavih näh da sit lohkoh näh , kunne toi oza minuu .Minä nagroin sydämellizesti , konzu minun luo tuli se samaine niistii , kudai puutteli iččeh mundirii komendantan pertis , da nygöi Vasilisa Jegorovnan nimes kučui minuu heile murginale .Švabrin ottihes lähtie yhtes minunke .
Komendantan koin luo tulduu , myö näimmö alale hengie kaksikymmen vahnastu invaliidua pitkien kasoinke da kolmečuppuzis
hattulois .Hyö oldih seizatettu riädyh .Heijän ies seizoi komendantu - sukkel , korgel kazvol vahnu mies , korgien hatunke piäs da kitainmuvvollizis haluatois .Meijän nähtyy häi tuli meijän luo , sanoi minule erähii hel'l'usanoi da uvvessah rubei opastamah .Myö tahtoimmo azettuo kaččomah heijän opastundua , ga häi käski meile mennä Vasilisa Jegorovnan luo da uskaldi tulla kerras meijän jälgeh .- A täs , jatkoi häi , - teile ei ole midä kaččuo .
Vasilisa Jegorovna vastai meidy i minun kel , gu omahizen rahmannosti pagizi muga , rounu olimmo igäzet tuttavat .Invaliidu da Palaša varustettih syömisty .
- Midäbo minun Ivan Kuzmič tänäpäi nenga hätken opastau ! sanoi komendantan akku .- Palaška , mene vai kuču ižändiä murginale . Da kusbo on Maša ?
Sit jiäviihes neidine vuvves kaheksastostu , pyöryžien ruskieloin rožazienke , valpahien tukkienke , siliesti suvittuloin korvien tuakse , kudamat oldih moizet ruskiet rounu palettih .Kerras häi minuu ei ylen äijäl mielytännyh .Minä kačoin häneh pahattaval silmäl sendäh , ku Švabrin saneli , buite kapitanan tytär Maša on puhtas hölmöi .Marja Ivanovna istuihes čuppuh da rubei ombelemah .Silaigua pandih stolale kapusturokkua .Ukko gu ei tulluh , Vasilisa Jegorovna toizen kerran työndi Palašua händy kuččumah :
- Mene sano herrale : gost'at vuotetah , kapusturokku vilustuu . A , opastundu ei kunne mene .Häi ehtiy vie kylläl mängyö .
Kapitan tervähgi tuli yksisilmäzen vahnan ukon kel .
- Midäbo sinä , minun tuattoni ? sanoi hänele akkah .- Syömine jo ammui on stolal , a sinuu emmo voi nikui kuččuo .
-Ga , näitgo sinä , Vasilisa Jegorovna , vastai Ivan Kuzmič , - minä olin ruavos saldattazii opastin .
-Heitä tyhjy pagin !vastusti akkah ,- on vai sen nimi , buite opastat saldattoi . Ni heile saldatoičus ei tartu piäh , ni sinä sit et ellendä nimidä .Istuzit pertis da molizittos jumalale , se olis parembi .Kallehet gost'at , olgua moizet hyvät , istuottokseh syömäh .
Myö istuimmokseh murginoiččemah .Vasilisa Jegorovna ei olluh vaikkani niyhty minuuttua , heittelemättäh kyzeli minuu : ketbo ollah minun vahnembat , ollahgo elos , kusbo eletäh da ollahgo elokkahat ?
Konzu kuuli : minun tuatal on kolmesadua muanruadajua ,häi sanoi :
- Kaččuot vai ! - onhäi vie muailmal elokastu rahvastu !A meile , hyvä tuattoni , on kaikkiedah vai yksi neidine Palaša .Ga , Jumalan hyvyöl , elämmö hil'l'akkazeh .On vai yksi pahus : Maša-tytär on miehele annettavu , a mittumuabo myödästy on hänel ?Puaksu suga , da astu , da dengua kolme kopeikkua (prosti hospodi !), kudamienke vai kylyh kävvä .Hyvä gu löydynöy hyväntahtoi ristikanzu , eiga istu neizakku igä kai andilahannu .
Minä kačahtimmos Marja Ivanovnah päi .Häi kai ruskoni da kyynälet tipahtettihes hänen juodah .Minule rodih žiäli händy , minä kiirehtin muuttua paginan .
- Minä kuulin , sydäimmös minä sanomah , - buite teijän linnoitustu tahtotah hyökätä baškierilazet .
- Kesbopäi sinä , tuattoni , tämän kuulit ? kyzyi Ivan Kuzmič .- Minule muga saneltih Orenburgas , vastain minä .
-Se on tyhjy pagin !sanoi komendantu .- Tiä jo ammui ei kuulu nimidä . Baškierilazet ollah pöllätetyt rahvas dai kirgizat ollah opastetut .Onnuako , net meih ei tungietahes , a gu ruvetanneh tungemahes , sit minä kiirahutan heidy muga , ga kymmenekse vuottu hilletäh .
-Ga teile eigo ole hirvei , jatkoin minä da kyzyin kapitanan akkua , - jiähä linnoitukseh nengomien hälämiärylöin aigah ?
Olen harjavunnuh , minun tuattoni , vastai häi .- Vuottu kaksikymmen tagaperin , konzu meidy polkaspäi työttih tänne , älä jumal anna , kui minä varain nenii kehnon antihristoi ! Silloi vai näin ilveksien nahkas hatut da ku kuuleškannen heijän vingehen , usko libo älä , kai syväimen täppiäy !A nygöi muga harjavuin , ga jo ni sijas en lekahtai , konzu tullah meile sanomah : kehnot linnoitukses ymbäri ečitellähes .
Vasilisa Jegorovna on ylen urhakko naine , julgiesti sanoi Švabrin .- Ivan Kuzmič voibi sen kannattua .
- Sen voit uskuo , sanoi Ivan Kuzmič , se akku ei ole varačču . - A Marja Ivanovna ? kyzyin minä , - ongo sežo naine julgei , kui työgi ?
- Ongo Maša julgei ? vastai hänen muamah .- Ei , Maša on varačču . Vie nygöi varuau orožan ammundua , kerras rubieu tukul särizemäh .A kaksi vuottu tagaperin , konzu minun nimipäivien aigah Ivan Kužmič yldyi ambumah meijän puuškas , sit häi - minun gul'uine silleh pöllästyi , vähäs toizelílmal ei mennyh .Sit aijaspäi enämbi kirotus puuškas emmo ammu .
Myö lähtimmö stolaspäi .Kapitan akan kel mendih muate , a minä lähtin Švabrinan luo , kudaman kel kulutimmo kaiken illan .
Kapitanan tytär. Kolmas lugu. Linnoitus
Livvi
New written Livvic
-
-
-