Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help
Sem’onov P’otr . Kapitanan tytär. Kuvves lugu. Pugačovan valdu
Sem’onov P’otr
Kapitanan tytär. Kuvves lugu. Pugačovan valdu
Livvi
New written Livvic
Työ
, nuoret poijat , kuunelkua ,
Midä myö , vahnat ukot , rubiemmo sanelemah .
Pajo .
Enne sidä , ku rubien sanelemah vakki šeikkoi , kudamat minä näin , pidäy vähäine sanella , mittumis kaupois Orenburgan gubernii oli 1773 vuvven lopus .
Täs ylen suures da elokkahas gubernies eli ylen äijy kaikenmostu puolelleh argua rahvastu , kudamat vie ei ammui otettih vastah Rossien valdukunnan piälisvallan .Heijän puaksut vihuamizet , harjavumattomus zakonoih da rauhah elaigah , kebjeimielizys da kovasydämellizys käskiettih vallal yhtytottu kaččuo , ku pidiä heidy kuundelijannu .Linnoitukset oli nostettu moizih kohtih , kudamii piettih pättävinny , kudamis elettih enimyölleh parahat , ammuzet Jaitsku-joven rannoil eläjät .Ga jaitskalazet kazakat , kudamat oldih pandu vardoiččemah rauhuttu da piästämäh vahingolois , erähäs aijaspäi hyö iče oldih hälykkähät da pahuonazujat valdukunnan eläjät .Vuvvennu 1772 oli häly heijän piälinnas .Se oli sidä periä , gu generualu Traubenberg heidy lujah kiirahutti , ku armii händy kuundelis .Vastah hyö ylen kovasydämellizesti tapettih Traubenbergua , ičepiässäh muutettih valdu , ga lopukse häly kezendettih puuškien vuoh da kovasydämellizil vaikutuksil .
Se piädyi vähästy enne minun tulendua Belogorskoin linnoitukseh .Jo kai oli hil'l'ah libo muga ozuttih .Herrat ylen kebjiesti uskottih ounahien hälyniekoin kielastuskuajindale , kudamat peitoči vihattih da vuotettih pättäviä aigua uuzien hälämiärylöin algavundah niškoi .
Otammos omah kerdomukseh .Kerran illal (se oli ligakuun allus vuvvennu 1773) minä istuin kois yksinäh , kuundelin sygyzytuulen ulvondua da ikkunas kačoin pilvih , kudamat matkattih kuudamos siiriči .Tuldih kuččumah minuu komendantan luo .Minä kerras lähtin .Komendantan luo oldih Švabrin , Ivan Ignatič da kazakku - ofitsieru .Pertis ei oldu ni Vasilisa Jegorovna , ni Marja Ivanovna .Komendantu azui minule tervehyön huolehtunnuon nägözenny .Häi lujah salbai uksen , kaikile käski istuokseh , paiči kazakkua , kudai seizoi uksipieles , otti kormanis bumuagulehten da sanoi :
- Herrat ofitsierat , on suuri uudine !Kuunelkua , midä kirjuttau generualu .
Sit häi pani silmile očkat da lugi :
"Belogorskan linnoituksen Herru komendantale , kapituanu Mironovale .Peitoči .
Teile ilmoitan , ku pajennuh , vardoittavannu olluh donskoi kazakku , vahnua uskuo olii Jemeljan Pugačov , pidi andiekse prostimattoman riähkän , otti ičelleh kuolluon imperatoran Pedrin III nimen , keräi kehnoloin joukon , azui hälämiäryn jäitskolois kylis , jo valloitti da levitti erähät linnoitukset , joga sijas kiškou da tappau .Sidä periä , tämän kirjazen suaduu , työ , herru kapitan , ylen ruttoh azukkua kai mainitun kehnon vastustukseh näh , a voibigi hänen tapandah niškoi , gu häi tullou linnoitukseh , kudamas työ oletto piälikönny ."
-Hyvin varustuo !sanoi komendantu očkii silmil ottajes da bumuagua lappuajes .- Kuuletgo sinä , on helpo sanuo . Nägyy , kehno on vägevy , a meil on vai sada kolmekymmen hengie , gu ei ottua luguh kazakkoi , kudamih on jygei uskuo .Maksimič , älä ota pahakse (ofitsieru muhahtih ).Ga , herrat ofitsierat , et midä voi !Olgua valmehet , keräkkiä vardoičusjoukot , anna yölöil kävelläh da silmäilläh linnoitustu .Gu tuldaneh vihamiehet , sit salvakkua veriät da piästäkkiä saldatat .Kaččokkua puuškua da hyvin puhtastakkua .Sinä , Maksimič , lujah silmäile iččes kazakkoi .A enimäl kaikkie kai tämä pagin pidäkkiä peitos , ku enne aigua täh näh niken ei tiijustas linnoitukses .
Kaikkien nämien käskylöin jagahuu Ivan Kuzmič meidy piästi .Minä lähtin yhtes Švabrinan kel da pagizimmo sih näh , min vastevai kuulimmo .
- Kui sinä smietit , mih tämä kai lopeh ? kyzyin minä händy .
- Jumal tiedäy , vastai häi , - kačommo . Nygöi vie erinomastu nimidä en näi .A gu ...
Sit häi rubei duumaiččemah da häbevyksis viheldämäh frantsuskoidu ariedu .
Hos myö varovasti peitimmö , ga yksikai viestin Pugačovah näh tiettih kaikin .Ivan Kuzmič hos ylen äijäl kunnivoičči omua akkua , ga nimilleh ei sanellus hänele sidä , min iče tiezi peitoči sluužban mugah .Konzu generualaspäi sai kirjazen , häi ylen mielevästi työndi Vasilisa Jegorovnan koispäi .Häi sanoi buite pappi Gerasim Orenburgaspäi sai mittumatlienne ylen kummallizet uudizet , kudamii pidäy peitos .
Vasilisa Jegorovnal kerras rodih himo mennä papinakan luo gostih da Ivan Kuzmičan nevvondua myö häi otti keral Mašangi , ku tyttärel ei olis igǎvy yksinäh .
Ivan Kužmič tävvekse ižändäkse jiädyy , kerras työndi meidy kuččumah , a Palašan salbai aittah , ku häi ei vois peitoči kuunnella meidy .
Vasilisa Jegorovna ei voinnuh tiijustua papinakas nimidä , kiändyi kodih da tiijusti : kuni händy ei olluh kois Ivan Kuzmič pidi kerähmön , a Palaša oli lukun tagan .Häi ovvosti - ukkoh hänen kielasti da tartui kyzelemäh händy .Ga Ivan Kuzmič varustih kimpuh .Häi ei ni yhty huijustannuhes da julgiesti vastai iččeh akale :
-A sinä , muamoini , kuule vai .Meijän akoile juohtui mieleh lämmittiä päččilöi ollel , a sithäi voibi rodiekseh ozattomus .Sit minä annoingi jyrkän käskyn : ielleh päi ollel päččilöi ei lämmittiä , a lämmittiä havunoksil libo halgoloil .
-A miksebo sinule pidi salvata Palašua ?kyzyi komendantan akku .Minbo periä orboi tyttö istui aitas meijän klännyndässäh ?
Ivan Kuzmič ei olluh valmis nengomah kyzyndäh .Häi segavui da burizi midǎlienne ellendämättömiä .Vasilisa Jegorovna nägi iččeh ukon kielahuksen .Ga ennepäi tiezi : hänes et tiijusta nimidä , heitti kyzelendän da rubei pagizemah suolattuloih ogurčoih näh , kudamat Akulina Pamfilovna varusti ihan eriluaduh .Kaikes yös Vasilisa Jegorovna ei voinnuh uinota da ei voinnuh nikui arvata , midäbo mostu tiedäy ukkoh , kudamua hänele ei suannuh tiediä .
Tossupiän kiriköspäi tulles häi nägi Ivan Ignatičua , kudai puuškan stvolaspäi tabaili ribuloi , kivyzii , lastutoi , bapkoi da kaiken moizii toppii , kudamat sinne lapset tungiettih .
- Mihbo niškoi ollah nuat vojennoit varustelendat ? ajatteli komendantan akku , - jokse vuotetah kirgizilazien tulendua ?Ga jokse Ivan Kuzmič rubies peittämäh minus nengomii tyhjii ?
Häi kirgai Ivan Ignatičua da lujah ottihes tiijustua hänes peittämizen , kudai muokkai hänen naizen syväindy .
Vasilisa Jegorovna enzimäi vähäzel virki händy ruadohommih näh , kui sud'd'u algoi kyzellä čurahizih azieloih näh , ku enzimǎi sevoittua vastuajua .Jälles kodvazekse vaikastui , syvästi hengästih da piädy lekuttajen sanoi :
-O-jo hospodi .Kačo vai mittumat ollah uudizet !Midäbo ielleh roihes ?
- Olgah , muamoni ! vastai Ivan Ignatič .Avvutakkah Jumal .Saldattua meil täydyy , porohkua on äiju , puuškan minä puhtastin .Toinah vastuammo nečen Pugačovan .Kui sanotah : Jumal ei andane , počči ei syö !
- Mibo ristikanzoi on neče Pugačov ? kyzyi komendantan akku .Sit Ivan Ignatič tostih , liigua pagizi dai puri kielen .Ga jo oli myöhä .Vasilisa Jegorovna käski hänele kai sanella da uskaldi sih näh ei sanella nikelle .
Vasilisa Jegorovna kui uskaldi , ei sanonuh nikelle ni yhty sanua , paiči papinakkua , da vaiku sendäh , ku hänen lehmy vie kävöi meččäh da sen voidus tavata vihaniekat .
Terväh kaikin ruvettih pagizemah Pugačovah näh .Paginua oli kaikenmostu .Komendantu työndi ur'adniekan hyvin tiijustamah kaikkih lähimäzih kylih da linnoituksih näh .Kahten päivän peräs ur'adniekku kiändyi järilleh da ilmoitti , buite heijän linnoituksespäi kuvvenkymmenen virstan peräs nägi ylen äijän tulirobl'uo da baškerois kuuli : tulou ylen suuri vägi .Yhtelläh , häi ei voinnuh sanuo nimidä muudu , sendäh gu ielleh ajua varai .
Linnoitukses kazakoin keskes rodih smiettimätöi häly .Joga kohtas hyö kerävyttih joukolleh , keskenäh hil'l'akkazeh paistih da erottih raččahisajajan libo saldatan nähtyy .Heijän luo oli työtty silmäilijät .Julai , tovelline kalmikku , toi komendantale pättävän uudizen .Julain sanelustu myö ur'adniekan ilmoitukset oldih kielahat .Järilleh tulduu häi sanoi iččeh dovarišoile , buite häi oli vihamiehien luo , kävyi heijän piälikön luo , kudai andoi n'opata kätty da pagizi hänen kel .
Komendantu kerras pani ur'adniekan kiinni , a Julajan pani hänen sijah .Se uudine kazakoile ei mennyh mieldy myö .Hyö äijäl häčätettih dai Ivan Ignatič , kudai piätti komendantan käskyn , kuuli omil korvil , kui hyö sanottih :
- Garnizonan rottu , sinule vie puuttuu !
Komendantu tahtoi sinäpiän kyzellä iččeh kiinniotettuu , ga ur'adniekku pagei , eigo se iččeh dovariššoin vuoh .
Tämä šeikku vie enämbäl huolestutti komendantua .Tavattih baškierilastu ylen pahoin lippuloin kel .Tädä periä komendantu tahtoi myös kerätä omii ofitsieroi da sikse aigua tahtoi myös työndiä Vasilisa Jegorovnua koispäi hyväzilleh .Ga Ivan Kuzmič oli ristikanzu ylen oigeisydämelline da yksivagaine , sendäh ei löydänyh tostu keinuo , paiči sidä , kudaman jo kerran käytti .
-Kuule vai , Vasilisa Jegorovna , ryvähtellen sanoi häi akale .- Sanotah buite pappi Gerasim linnaspäi sai ...
—Roihes kielastella , Ivan Kuzmič , keskusti akkah , - vikse , sinä myös tahtot kerätä kerähmön da minuttah tarattua Jemeljan Pugačovah näh . Ga nygöi et kielasta !
Ivan Kuzmič huaristi silmät .
- Nu , muamoni , sanoi häi , - gu sinä jo kai tiijät , sit voit jiähä . Myö taratammo sinungi aigah .
- Se toine dielo , tuattoni , vastai akkah , viizastella . Työnnä vai ofitsieroi kuččumah .
Aei vai sinule pidäs
Myö myös kerävyimmö .Ivan Kuzmič akan aigah meile lugi mittumantahto vähäl kirjah maltajan kazakan kirjutetun Pugačovan ilmoituksen .Rozvo ilmoitti , buite ylen terväh tulou meijän linnoitukseh , kazakkoi da saldattoi kučui omah joukkoh , a piälismiehii pagizutti anduakseh , eiga uskaldi riputtua .Ilmoitus oli kirjutettu pahoil , ga vägevil sanoil , se sai panna ylen pahat mustot rahvahan mieleh .
- Avoi on mittuine šel'mu ! kirgai komendantan akku , – Ei ole ni huigei nenga sanuo !Mennä hänele vastah da hänele jalgoih panna meijän merkit !On mittuine koiran ilve !Häi eigo vikse tiijä , myö jo nellikymmen vuottu saldatoičemmo da , kiitos Jumalale , kaikkie olemmo nähnyh ?Jokse lövvyttih moizet piäliköt , kudamat kuunneltih rozvuo ?- Minuu myö ei pidäs olla , vastai Ivan Kuzmič . - Ga kuuluu , zlud'd'u jo äijän linnoitustu kuobai .
- Nägyy , häi tottu on vägevy , virki Švabrin .
-Nygöi , kačo , tiijustammo hänen tovellizen väin , sanoi komendantu .Vasilisa Jegorovna , anna minule aitan avaimet .Ivan Ignatič , vietä vai tänne baškierilaine da käske Julaile tuvva tänne pletit .- Vuottele , Ivan Kuzmič , sanoi akkah seizoi nostes . - Anna työnän Mašan kunnetahto koispäi , eiga pöllästyy mängyndän kuultuu . Dai , tottu sanuo , minä sežo en äijäl suvaiče perrandua .Hyviä lykkyy .Ennevahnas perrandu oli muga juurdunuh suudoloin mugah , ga hyviä sen kieldäjiä käskyy vie hätken niken ei ottanuh vastah .Toivottih buite pahanluadijan iččeh tunnustus pidi olla hänen täydeh viäritändäh näh .Se mieli ei olluh todine , ga kai meni ihan vastukavai tovellizil juristoin mielil , sendäh ku , suudittavan kieldävysty ei oteta vastah , gu hänen oigevustu , sit hänen tunnustus vie vähembäl voibi olla hänen viäryön tovestamizennu .
Vie nygöi toiči minule puuttuu kuulta vahnoin sud'd'oin paginoi , kudamat žiälöijäh kovasydämellizien moudien hävitändiä .Nygözel aijal niken – ni suď’d'at , ni suudittavat ei ebäillä perrandoin vältämättömiä piendiä .
Silleh , komendantan käsky nikedä meis ei kummeksinnuh , eigo pöllätännyh .Ivan Ignatič lähti baškierilastu tuomah , kudai istui
komendantan akan aitas lukun tagan .Erähän minuutan peräs arestantua vietettih pertih .Komendantu käski händy tuvva ičelleh edeh .
Baškierilaine vägeh harpai piäliči kynnykses (hänen jallat oldih Yhtes kiinni ).Häi heitti piäs korgien hatun da seizatui uksen luo .Minä kačahtimmos hänen päi da kai särähtimmös .Nikonzu en unohta sidä ristikanzua .Ozuttih , hänel on enämbi seiččiekymmendy vuottu .Hänel ei olluh ni neniä , ni korvii .Hänen piä oli britvattu .Parran sijas törhötti eräs harmai tukku .Häi oli madal kazvol , ylen laihu da gurbuselgy , ga hänen pil'čakot silmät vie läimettih gu tulet .
- Oho ! sanoi komendatu , tunnustajen hänes rauhottoman rozvon , kudamua piinattih vuvvennu 1771.- Ga nägyy , sinä , vahnu hukku , jo olit meijän ravvois . Onnuako , sinä jo et enzi kerdua hälize , gu sinun piälakku on nenga siliekse sruugattu .Tules minun luo da sanele , ken sinuu tänne työndi .
Vahnu baškierilaine oli vaikkani da kačoi komendantah päi , ihan gu mieletöi .
- Mindähbo sinä olet vaikkani ? jatkoi Ivan Kuzmič - vai et malta , töhlö , ven'akse ?Julai , kyzy vai teijän kielel , ken händy työndi meijän linnoitukseh ?
Julai kiändi tatuaroin kielele Ivan Kuzmičan kyzymyksen .Ga baškierilaine endizelleh kačoi hänen päi da ei vastannuh ni yhty sanua .
Jakši , sanoi komendantu , sinä rubiet pagizemah .Miehet !Heittäkkiä vai hänen piäl kehnon junokas haluattu da kud'vitakkua hänen selgy .Julai , kud'vita händy putilleh !
Kaksi invaliidua ruvettih jaksattamah baškierilastu .Ozattoman rožat oldih ylen huolevunnuot .Häi kačahtelih kaikkielepäi , rounogu lapsien tavattu elätti .Konzu yksi invaliidu otti hänen käit , pani ičelleh kaglua vaste da nosti vahnušin omile harjieloile , Julai otti pletin da viuhkai sil .Baškierilaine vongahtihes vienol pokoroiččijal iänel da piädy lekuttajen avai suun .Sie kielen sijas lekahtelih lyhyt kielen nyččaine .
Konzu minä mustoitan : se oli minun ijäs da nygöi elin minä imperatoran Aleksandran vagavah suarindan aigassah , diivimmös ruttoh tulluol lykyl opastundas da leviendäl ristikanzan suvaičendan miäriä .
Nuori ristikanzu !Gu minun kirjutukset puututanneh sinule käzih , musta : parahat da lujimat muutokset ollah net , kudamat roitahes syväimen kohenduksel , a ei vägeh .
Kaikin ylen äijäl diivittihes .
- Nu , sanoi komendantu , - meile hänes , nägyy , hyödyy ei rodei . Julai , vietä baškierilastu aittah .A myö , herrat , vie kudamidä taratammo .
Myö keskenäh rubeimmo pagizemah meijän kauppoih näh .Silaigua vuottamattah pertih tuli Vasilisa Jegorovna , tuskevuksis da ylen äijäl pöllästynnyh .
- Mibo sinule rodih ? kyzyi kummastunnuh komendantu .
A voi-voi , tuli ozattomus !vastai Vasilisa Jegorovna ,- tänäpäi huondeksel on otettu Alembijärvehine . Papin Gerasiman ruadoniekku vaste vai kiändyi siepäi .Häi nägi kui sidä otettih .Komendantan dai kaikkii ofitsieroi riputettih .Kaikkii saldattoi otettih plenah .Sidäi vuota , gu rozvot roitahes tiä .
Vuottamatoi uudine minuu äijäl hämmästytti .Alembijärven linnoituksen komendantu , hil'l'aine da vagavu nuori mies , oli minun tuttavu .Kuudu kaksi tagaperin hyö nuoren mučoin kel ajettih Orenburgaspäi da azetuttih Ivan Kuzmičan luo .Alembijärvespäi meijän linnoitukseh on virstua kaksikymmen viizi .Joga čuassuu meilegi pidi vuottua Pugačovan tulendua .Marja Ivanovnan iellizen ozan minä hyvin smietiin dai minun syväin jämpistyi .
- Kuunnelkua , Ivan Kuzmič ! sanoin minä komendantale .- Meile pidäy puolistua linnoitus-kuni vai ollemmo hengis . Se on muga .Enne kaikkiedah tulou pidiä huoldu meijän naizien rauhuoh näh .Työndäkkiä heidy Orenburgah , gu ollou vie välläl dorogu sinne , libo loittozeh linnoitukseh , kudamah rozvot ei ehtittäs puuttuo .
van Kuzmič punaldih akkah päi da sanoi hänele :
Kuule vai , muamoni , ihan tottu , eigo olis teidy työndiä tajembakse , kuni myö emmo voita pahalazii .
-Se on tyhjy pagin !sanoi komendantan akku .- Kusbo on moine linnoitus , kunnessah bul'kat ei lennettäs . Misbo Belogorskoi on pahembi ?Jumalan avul , terväh roihes kaksikymmen kaksi vuottu , kui tiä elämmö .Olemmo nähnyh baškierilazii dai kirgizilazii .Emmogo Pugačovasgi piäze !
- Nu , muamoni , vastusti Ivan Kuzmič , - voit jiähä , gu sinä tualleh valvatat meijän vägih . Ga kuibo olla Mašan kel ?Hyvä , gu voinnemmo pyzyö sydämes libo tullou abu , a gu zlud'd'at otetanneh meijän linnoitus ?
- Ga sit ... Vasilisa Jegorovna tahtoi sanuo , ga vaikastui ylen äijäl huolevuksis .
- Ei , Vasilisa Jegorovna , - jatkoi komendantu , konzu nägi - hänen sanat mendih uskottavakse , voibi olla , enzi kerran ijäs . - Mašal ei sua tänne jiähä . Hänen työnnämmö Orenburgah hänen rist'oin luo .Sie vojennoidu dai puuškua on äijy , dai seinät ollah kivizet .Dai sinul hyvä olis hänen kel ajua sinne .Hos sinä ollet baboi , a mene tiijä midä roih sinule , ku otetanneh linnoitus .
- Hyvä , sanoi akkah , - anna roih muga , työnnämmö Mašan . A minuu ni unes älä kyzy , en lähte .Minule ei mikse ole vahnate erota sinus da eččie yksinästy kalmua vierahal rannal .Yhtes eliä , yhtesgi kuolta .
- Olgah muga , sanoi komendantu . - Ei ole midä vitkittiä . Mene varusta Mašua dorogah .Huomei enne valgonendua työnnämmö hänen .Hänen kel työnnämmö saldattua vardoiččemah , hos meile liigua rahvastu ei ni ole .Ga kusbo on Maša ?
- Akulina Pamfilovnan luo on , vastai akkah . - Hänele paha rodih , konzu tiijusti Alembijärven otandas . Varuan , vai ei voimattus .Oi hospodi , mittumah elaigah tulimmo !
Vasilisa Jegorovna lähti varustamah dorogah tytärdy .Komendantan luo pagin jatkui , ga minä sih jo en tartunuh dai en kuunnelluh nimidä .Marja Ivanovna jiävihes ildazele vallennuh da itkusilmis .Myö illastimmo vaikkani da lähtimmö stolas teriämbi migu ainos .Sit proššaičimmokseh perehen kel da lähtimmö omih kodiloih .Ga minä nareko unohtin iččeni pystöveičen da kiännyin sidä ottamah .Minä smietiin Marja Ivanovnua tavata yksinäh .Mugai oli , häi vastai minuu ukses da andoi minule pystöveičen .
-Proššai , P'otr Andreič !sanoi häi kyynälienke .- Minuu työtäh
Orenburgah . Ole elos da ozakas .Eigo Jumal anna vie meile toine toizenke nähtäkseh , a gu ei ...
Sit häi rubei itkemäh iänel .Minä sebäin händy .
Proššai , minun anheli , sanoin minä ,
-proššai minun armas , minun mielehine !Roikkah minunke hos midä , ga usko - jälgimäzet minun mielet da jälgimäine minun malittu roihes sinuh näh !
Maša iänel itki da takeldui minun ryndähäh .Minä armahasti n'oppain händy da kiirehel lähtin pertispäi .
Kapitanan tytär. Kuvves lugu. Pugačovan valdu
Livvi
New written Livvic
-
"
-
Пушкин Александр Сергеевич
Глава VI. Пугачевщина
Russian
"
—