Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help
Sem’onov P’otr . Kapitanan tytär. Kaheksas lugu. Kuččumatoi gostu
Sem’onov P’otr
Kapitanan tytär. Kaheksas lugu. Kuččumatoi gostu
Livvi
New written Livvic
Kuččumatoi
gostu on pahembi tatuarua .
Sananpolvi .
Ala tyhjeni .Minä vie ainos seizoin yhtes kohtas da nikui en voinnuh puuttuo pon'ah nengomien hirvielöin mustoloin periä .
Kaikis enimäle minuu muokkai tiedämätöi Marja Ivanovnan ielline oza .Kusbo häi on ?Mibo hänele tapahtui ?Ehtiigo peittyö ?Ongo surematoi hänen peittosija ?...ylen pahoin ajatuksienke minä menin komendantan kodih ...Se kai oli tyhjy .Stuulat , stolat , sundugat oldih murendetut , astiet perretyt , kai elot oli varrastettu .Minä nouzeldin piendy pordahastu myö valgieh pertih !Minä enzi kerran ijäs menin Marja Ivanovnan pertih .Minä näin rozvoloin töngityn hänen magavosijan .Škuappu oli murendettu da rozvoloin kiškottu .Lampuadaine vie kydi tyhjän obrazan ies .Lujakse jiännyh oli zirkaloine , kudai ripui väliseinäl ...Kusbo oli tämän hil'l'azen pienen pertizen emändy ?Hirviet mielet tuldih minun piäh .Minule ozuttihes buite häi on rozvoloil käzis ...Minun hengen täppäi ...Minä rubein ylen katkerasti itkemäh da ravieh sanoin minun armahan nimen ...Silkeskie rubei kuulumah pieni häly da škuapan tagua jiäviihes vallonnuh da särizii Palaša .
- Avoi , P'otr Andeič ! Sanoi häi da rämsähytti käzil .- Mittuine on päiväine ! Mittumat kummat !...
-A Marja Ivanovna ?kiirehel kyzyin minä , - kuibo Marja Ivanovna ?- Häi on elos , vastai Palaša . - Häi peityi Akulina Pamfilovnan luo . - Papinakan luo ! varavuksis mängähtimmös minä .Jumalazeni !Ga siehǎi on Pugačov !...
Oi-jo , Minä juoksin iäres pertispäi , ylen ruttoh puutuin pihale da täytty vägie juoksin papin kodih , engo nimidä nähnyh , engo kuulluh .Sie kuuluttih iänet , nagro da pajatus ...Pugačov pidi iluo iččeh dovariššoin kel .Palaša juoksi minule jälgeh sinne .Minä työnnin hänen hil'l'akkazeh kuččumah Akulinua Pamfilovnua .Minuutan peräs papad'd'u tuli suuren tyhjän viinupullonke käis .
- Hristua ruadi ! Sanokkua kusbo on Marja Ivanovna ?ylen äijäl huolevuksis kyzyin minä .
-Viruu minun gul'uine minun luo kravatil , sie väliseinän tagan , vastai papinakku .- Nu , P'otr Andeič , vähäs ei tulluh ozattomus , ga , kiitos Jumalale , kai meni hyvälleh . Ehtii vai zlud'd'u istuokseh murginoiččemah , ku häi , minun kurjaine havačui da rubei vongumah .Minä sih jämpistyin .Häi kuuli sen da kyzyi : "Baboi , kenbo sinun luo ohkau ?"Minä kumardimmos vargahale jalgoih : "Suari , se on minun plem'anniekku .Voimatui , viruu jo toizen n'edälin .""A ongo nuori sinun plem'annieku ?" "Nuori on ", vastain minä . "Sit ozutas minule , baboi , iččes plem'anniekkua ", sanoi häi . Minun syväin mugai säbjähtih , ga et midä azu , minä sanoin :"Kaččokkua , vai tyttö ei voi nosta da tulla sinun luo ". "Rauhu dielo , baboi , minä ičegi menen kaččomah ."
Sit pahalaine meni väliseinän tuakse .Kui sinä smietit !Sit siiräldi zuavesin , kačahtih iččeh kanahaukan silmil !I kai hyvin ...Jumal piästi !A uskotgo , minä dai minun pappi jo silleh varustimmokseh riputettavakse .Ozakse häi , minun gul'uine , ei tunnustannuh händy .
Oi-jo Jumalazeni , myö piäzimmö pruazniekkah !Et toizin sano !Kurju Ivan Kuzmič !Kenbo voinnus smiettie !...A se Vasilisa Jegorovna !A Ivan Ignatič ?Händy minbo periä ?...Kuibo teidy piästettih ?A mittuine on olluh Švabrin , Aleksei Ivanič ?Keriččihes vandehelleh da nygöi meil hänen kel yhtes pruaznuiččou !Sukkel on , et toizin sano .A konzu minä sanoin voimattomah plem'anniekkah näh , häi muga kačahtih minuh päi , gu veičel pysti .Silgi passibo , gu ei menetännyh .
Silkeskie kuuluškanzi humal'niekoin mängeh da pappi Gerasiman iäni .Gost'at lujah pakittih viinua , ižändy kučui akkua .Papinakku rubei huolimah .
-Potr Andreič , mengiä iäres kodih , sanoi häi , -nygöi ei sua teijän kel olla .Zlud'd'at humaloijahes .Vai älgiä puuttukkua humal'niekoile käzih .Proššaikkua , P'otr Andreič .Mi tapahtunnou , ga se .Toinah Jumal ei hylgiä .
Papinakku meni iäres .Vähäzel rauhastuhuu minä lähtin omah eländypertih .Siiriči alas mennes minä näin erähii baškierilazii , kudamat puneloitettih riputandukohtal da riuhtottih kengii riputettuloin jallois .Minä odva peitin oman tabavuksen , gu ellendin oman hyödyttömyön avunandoh näh .
Linnoitustu myö juoksendeltih rozvot , kiškottih ofitsieroin kodiloi .Joga sijas kuuluttih humaloiččijoin rauhanpiinuajien iänet .Minä tulin kodih .Savelič vastai minuu ukses .
- Kiitos Jumalale ! Kirgai häi minun nähtyy .- Minä jo duumaičin zlud'd'at myös sinuu tavattih . Nu , tuattoni P'otr Andreič !Uskotgo ?Rozvot kiškottih kai meijän elot : piälys - alussovat , lomut , astiet - nimidä ei jätettä .Olgah jo !Hyvä , gu sinuu hengih piästettih !A sinä , hyvä herru , tunnustitgo atamuanua ?
- Ei , en tunnustannuh . A kenbo häi on ?
- Kuibo , tuattoni ? Sinä unohtit sidä humal'niekkua , kudai muanivol otti sinun turkin matkalazien talois ?Ihan uuzi jänöinnahkahine turkine .A häi kehnolaine sen kerras revitti ombeluksii myö piäle ličates !
Minä ylen äijäl diivimmös .Ihan tottu , Pugačov ylen äijäl koskihes minun viettäjäh .Minä uskoin , ku Pugačov da häi on yksi ristikanzu da ellendin mindäh silloi häi minuu prostii .Minä diivimmös sidä šeikkua : kualikale annettu lahju - lapsenaiguine turki piästi minuu riputandas , humal'niekku , kudai šläimi matkalazien talolois nygöi ottau linnoituksii da säräittäy valdukundua !
- Tahtotgo syvvä ? kyzyi Savelič kui ainos .- Kois ei ole nimidä . Lähten ečin da midätahto sinule varustan .
Uksin jiädyy minä rubein ajattelemah .Kui minul olla ?Jiähä zlud'd'an vallas olijah linnoitukseh libo mennä hänen joukole jälgeh - se oli sobimatoi azii ofitsierale .Vellanala käski minule jiäviekseh sinne , kus minun sluužbu vie vois andua hyövyn kodimuale nengomil jygielöil aijoil ...Ga suvaičus nevvoi minuu jiähä Marja Ivanovnan luokse da olla hänen puolistajannu da abuniekannu .Hos minä uavistin terväzen da vältämättömän muutoksen šeikos , ga yksikai en voinnuh rauhastuo häneh näh ajatelles .
Minun ajatukset keskusti kazakan tulendu , kudai kahahtih ilmoituksenke , buite "suuri suari kuččuu minuu iččeh luokse ".
- Kusbo häi on ? kyzyin minä lähtemäh varustujes .- Komendantan kois , vastai kazakku . Jälles murginua meijän tuattoni lähti kylyh , a nygöi huogavuu .Nu , sanon teile , hyvin nägyy , ku häi on aiga herru : murginal sõi kaksi žuarittuu počinpoigastu , a kylvehes häi moizes räkes , ga Taras Kuročkin ei tirpanuh , vastan andoi Fomkale Bikbajevale da odva toibui vilul viel valattahuu .Et toizin sano : kai mielet ollah moizet ylbiet ...A kylys , kuului , ozutteli iččeh suarin tiähtii ryndähäl : yhtel puolel kaksipiähine kotku , a toizel-iččeh kuva .
Minä en tahtonuh kiistiä kazakan kel da yhtes hänen kel lähtin komendantan kodih , ennepäi smietin vastavustu Pugačovan kel da ahkeroičin arvata , kui se lopeh .Lugii kebjieh voibi arvata , ku minä en olluh ihan vilusydämelline .
Jo rubei hämärdymäh , konzu minä tulin komendantan koin luokse .Riputuskohtu riputettuloin kel hirvieh mustotti .Kurjan komendantan akan rungu vie ainos virui pordahien al , kudamien tyves seizoi kaksi vardoiččijua kazakkua .Minun tuoju kazakku meni ilmoittamah minuh näh da ruttoh järilleh kiändyhyy vietti minuu sih pertih , kudamas egläi muga helläh minä proššaičimmos Marja Ivanovnan kel .
Minun ies oli ylen erinomaine šeikku .Stolan tyves , kudai oli katettu pyhkimel da kudamal seizottih tobjat viinupullot stokanoinke , istuttih Pugačov da kymmenäine kazakoin piälismiesty hattulois da kirjavis paijois .Hyö oldih humalas ruskieloin ilvielöinke da läpettäjien silmienke .Heijän keskes ei olluh ni Švabrinua , ni meijän ur'adniekkua , uuzii menettäjii .-A , hyva herru !sanoi Pugačov minun nähtyy .Tule tänne , sija on valmis , ole hyvä meijän luokse .
Paginkanzat eistäldettihes .Minä vaikkani istuimmos stolan agjah .Minun rinnal istui nuori , näbeirungu , čoma kazakku valoi minule
stokanan viinua , kudamua minä en lekahuttanuh .Mielenkiinnittäjen minä rubein silmiämäh heijän joukkuo .Enzimäzel sijal istui Pugačov , kynäbrykset stolal da iččeh leviel kobral painoi mustua pardua .Hänen rožat oldih oigeinägözet da čomaluaduzet da ei ozutettu nimidä vihastu .Häi puaksuh sanoi miehele vuvves viijeskymmenes , kudamua nimitti sitgo grafakse , sitgo Timofejičakse , a toiči diädäkse .Kaikin keskenäh oldih kui dovarišakset da iččeh piälismiesty ei pietty äijiä parembannu .Pagin oli huomenizeh hyökkiämizeh näh , rauhanpiinuandan tulokseh näh da iellizih ruadoloih näh .Jogahine löyhki , taričči omii mielii da kebjiesti kiisti Pugačovan kel .Nengomal kummallizel vojennoil kerähmöl oli piätetty mennä Orenburgah .Se himo oli julgei , kudai vähäs ei loppenuhes ozattomal tuloksel !Matku oli ilmoitettu huomenekse .
Nu , vellimiehet , sanoi Pugačov , enne maguandua allammo minun mielehizen pajozen .Čumakov !Zavodi .
Minun rinnal olii mies heliel iänyöl algai igävän burlakoin pajon da kaikin yhtes jatkettih :
Älä humize armas vihandu meččaine ,
Älä keskusta nuoren miehen ajatuksii .
Huomei minul pidäy mennä kyzeltäväkse
Varattavale sud'd'ale edeh , ičen suarin luo .
Sit gu rubeiu herru , suari minuu kyzelemäh :
Sinä sano , sano nuori poigu muanruadajan ,
Sinä kenen kel varrastit , kävyit kiškomah ,
Viego äiju sinun kel oli dovariššua ?
Minä sanon sinule , pravoslaunoi suari
Kaiken toven sanon sinule , toven puhtahan .
Ku oli minul nelli dovariššua :
Yksi minun dovariššu oli pimei yö ,Toine dovariššu minun oli miekku terävy ,A gu kolmas minun dovariššu oli hyvä heboine ,Nelläs minun dovariššu oli kingei piššali ,Minun viestilöin kandajannu oldih kovat piilit .Sit gu sanoi hävä pravoslaunoi suari :
- Kiitos sinule , muanruadajan nuori poigu , Ku sinä maltoit varrastua , maltoit vastata !
Sidä periä sinule minä maksan palkakse Keskipellol taloin vägi korgiehkon ,
Kaksi pitkiä pačastu piälysparrenke .
Ei sua ni sanuo maltua , kui lekahutti minun syväimen tämä rahvahalline pajo riputandah näh , kudamua pajatettih riputettavakse suuditut rahvas .Heijän varattavat rožat , kaunehet iänet , igävy mieli , kudai hyō annettih ilmaigi ellendettävil sanoil , se kai liikutti minun syväimen mittumallienne korgiel hirvakol .
Gost'at juodih vie stokanoin , lähtiettih stolaspäi da proššaittihes Pugačovan kel .Minä tahtoin mennä heile jälgeh , ga Pugačov sanoi minule :
- Istu , minä tahton paista sinun kel .Myö jäimmö kaksikahtel .
Minuutan jatkui meijän mollembien vaikkaniolendu .Pugačov tarkah kačoi minuh päi , harvazeh kil'čisti huruadu silmiä kummallizeh luaduh , gu pluuttu libo irvistäi .Jälgimäi häi rubei nagramah muga vesselästi , ga häneh kaččojes minägi rubein nagramah iče en tiijä mindäh .
-Midäbo , hyvä herru ?Sanoi häi minule .Sano tottu , hämmästyitgo sinä , konzu minun miehet lykättih sinule kaglah nuorulappu ?Minä smietin sinä näit tovellizen pöllästuksen ...Sinuu riputettus , gu ei piädynys sinun käskyläine .Minä kerras tunnustin vahnušin .Sinä voinnuzitgo smiettie , hyvä herru , ku ristikanzu , kudai vietti sinuu matkustajien kodih , oli iče suari ?(Sit häi ozutti iččie ylbienny da ellendämättömänny ). Sinä olet ylen viäry minun ies , jatkoi häi , - ga minä prostiin sinuu sinun hyvyön periä , konzu minule pidi peitelläkseh minun vihamiehis .Toinah vie midä roihes !Vie toizin sinun hyvittellen , konzu suan oman valdukunnan !Uskaldatgo tovelleh služie minule ?
Rozvon kyzymys da hänen julgevus ozutettihes minule moizekse kummallizekse , ga minä en voinnuh tirpua muheloittamata .
- Sinä midäbo muheloitat ? kyzyi häi minuu buuristuksis .- Vai sinä et usko buite minä olen suari ? Vastua oigieh .
Minä äblistyin .Minä en voinnuh tunnustua kualikkua suarikse .Minule se ozuttihes prostittomakse varavokse .Händy silmih nimittiä kielahakse - oli yksikai , gu panna iččie tapettavakse .I se , mih minä olin valmis mennä riputandan iel kaiken rahvahan nägövis enzi tabavuksis , nygöi ozuttihes tyhjäkse leyhkehekse .Minä en tiedänyh kui vastata .Pugačov jurosti vuotti minun vastavustu .Lopukse (vie nygöigi ihastuksis mustelen sidä minuuttua ) minun syväimes vellantundo otti vallan ristikanzan väittömyön piäle .Minä vastain Pugačovale :
- Kuundele , minä sanon sinule kaiken toven .Opi vai duumaija , voingo minä tundie sinuu suarikse ?Sinä olet mielevû ristikanzu da sinä iče nägizit , kui minä viizastan .
- Sinun mieles kenbo minä olen ? kyzyi häi .
- Jumal sinuu tiedäy . Ole sinä kentahto , ga sinä kižuat hirviedy šeikkua .
Pugačov ruttoh kačahtih minuh päi .
- Sit sinä et usko , sanoi häi , -ku minä olizin suari P'otr F'odorovič ? Nu , olgah .Ga eigo vikse ole lykkyy julgiele ?Ennevahnas Griška Otrepjev eigo vikse olluh suarinnu ?Minuh näh smieti midätahto , a minuspäi älä eruo .Sinule mibo dieluo on toizih ?Joga pappi on tuatto .Sluuži minule uskojen da tovenmielin , da minä nostan sinuu fel'dmaršalakse dai kniäzäkse .Kuibo sinä smietit ?
- Ei , vastain minä varmah .
Minä olen ilmanigäine herru da jiäksimmös valdukunnan imperatritsale .Sinule sluužie en voi .Gu tovelleh sinä tahtonet minule hyvytty , sit piästä minuu Orenburgah .Pugačov rubei smiettimäh .
-Aku piästänen , sanoi häi , - sit uskaldatgo hos ei torata minuu vastah ?
- Kuibo minä voin sen uskaldua ? vastain minä .- Iče tiijät , ei ole minun valdu . Käskietäh mennä sinule vastah menen , et mida azu .Nygöi sinä iče olet piälismies , iče käsket omile kuunnella sinuu .Voingo minä kieldävyö sluužbas , konzu pidäy sluužie ?Minun piä on sinun käzis .Gu piästänet minuu - passibo , tappanet Jumal suudikkah sinuu , a sinule minä sanoin toven .
Minun avvonaine pagin ylen äijäl kummatti Pugačovua .
- Olgah muga , sanoi häi da plakkai minuu olgupiädy vaste . - Guappua sit tappua , a gu prostie - sit prostie . Mene kunnetahto da azu midä tahtot .Huomei tule proššaiččemahes minun kel , a nygöi mene maguamah , dai minuu jo uni painau .
Minä jätin Pugačovan da menin pihale .Yö oli hil'l'u da pakkaine .Kuudamaine da tiähtet pastettih räigieh da ozutettih alan da riputuskohtan .Linnoitukses oli rauhu da pimei .Vai kabakas paloi tuli da kuului myöhäzien humal'niekoin mängeh .Minä kačahtimmos papin kodih päi .Ikkunat da veriät oldih salvas .Ozuttihes , sie kai oli hil'l'ah .Minä tulin kodih da näin , mittumas pahas mieles Savelič vuottau minuu .Viesti minun piäständäh näh ylen äijäl ihastutti händy .
- Kiitos Jumalale ! Sanoi häi silmii ristijes .- Aijoi huondeksel lähtemmö linnoituksespäi iäres kunne piä kandau . Sinule minä varustin kudamidä .Syöldä vai , tuattoni , da magua huondeksessah jumalanke .
Minä luajiin hänen nevvuo myö da ylen himos illastahuu uinoin pal'l'ahal lattiel väzynyn syväimel dai väil .
Kapitanan tytär. Kaheksas lugu. Kuččumatoi gostu
Livvi
New written Livvic
-
-