Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help
Sem’onov P’otr . Kapitanan tytär. Yheksäs lugu. Erosolendu
Sem’onov P’otr
Kapitanan tytär. Yheksäs lugu. Erosolendu
Livvi
New written Livvic
Tunnustuakseh
oli magei ,
Čoma tyttö , sinun kel .
Eruondu on ylen vaigei ,
Rounu oman hengen kel .
Heraskov .
Aijoi huondeksel minun maguamas nostatti baraban .Minä lähtin kerävökohtale .Sinne jo kerävyttih pugačovalazet joukot riputuskohtan lähäl , kus vie riputtih egläi tapetut .Kazakat seizottih raččahin , a saldatat orožoinke .Flavut liehuttih tuules .Erähät puuškat , kudamien keskes minä tunnustin meijängi , oldih varustetut matkah .Sitgi oldih kai eläjät vuottamas vierahan nimenottajua .Komendantan koin pordahien luo kazakku pietti suičes ylen hyviä valgiedu kirgiskoidu hebuo .Minä silmäin komendantan akan kuolluttu rungua .Se oli suatettu čurah da katettu rogozal .Jälgimäi Pugačov lähti senčoispäi .Rahvas heitettih hatut piäs .Pugačov seizatui pordahile da azui kaikile tervehyön .Yksi kazakoin vahnin andoi hänele huavon vaskizien dengoinke da häi rubei kahmalol lykkimäh niilöi .Rahvas mängehenke hypättih niilöi keriämäh , ga kai meni sattavuksittah .Pugačovas ymbäri oldih hänen vahnimat pahanruadajat .Heijän keskes seizoi Švabringi .Meijän kačahtukset vastavuttih .Minun kačahtukses häi sai nähtä vihan da punaldih tossapäi tovellizen vihailmenke , da heittihes irvistämäh .Joukos minun nähtyy Pugačov häilähytti piän da kučui iččeh luokse .
-Kuundele , häi sanoi minule .- Ruttoh mene Orenburgah da ilmoita minuspäi gubernatorale dai kaikile generualoile , anna vuotetah minuu sinne nedälin peräs . Nevvo heile vastata minuu lapsen suvaičuksenke da kuundelijannu , eiga hyö ei piästä hirvies surmas .Ozavua matkua teile , hyvä herru !
Sit häi kiändyi rahvahah päi , ozutti Švabrinah päi da sanoi :
- Täs teile , lapsuot , uuzi piälikkö .Kaikes kuunnelkua händy .A minun ies häi vastuau teis dai linnoitukses .
Sruastinke minä kuulin nämät sanat .Švabrin roihes linnoituksen piälikökse .Marja Ivanovna jäi hänen valdah !Hyvä Jumal , mibo tapahtuu hänele !Pugačov heityi pordahilpäi .Hänele vietettih hebo .Häi ruttoh istuihes sadulile , ei vuottanuh kazakkoi , kudamat tahtottih istuttua händy .
Näin , silaigua rahvahan joukospäi lähti minun Savelič , meni Pugačovan luokse da andoi hänele bumuagulipun .Minä en voinnuh smiettie midä sit tapahtuu .
- Tämä mibo on ? ylbieh kyzyi Pugačov .
-Luve dai näit , vastai Savelič .
Pugačov otti lipun da hätken kačoi sih vagavah luaduh .
-Sinä midäbo nenga viizahasti kirjutat ?jälgimäi häi sanoi .- Meijän tarkat silmät tuas ei voija nimidä ellendiä . Kusbo on minun vahnin kirjanpidäi ?
Nuori mies kaprualan sovis sukkelah juokseldi Pugačovan luokse .
-Luve ravieh , sanoi vierahan nimenottai hänele lipun andajes .
Minule oli ylen himo tiijustua mih näh minun diädö ruohti kirjuttua Pugačovale .Vahnin kirjanpidäi korgiel iänel harvazeh rubei nenga lugemah :
-Kaksi haluattua , siiksahine da šulkuine junoikas kuudeh rubl'ah .- Tämä minbo merkiččöy ? buuristuksis sanoi Pugačov .
- Käske lugie ielleh , vagavazeh vastai Savelič .
Vahnin kirjanpidäi jatkoi :
-Mundiru hoikas vihandas vatties seiččemeh rubl'ah .Valgiet hal'l'akkuštanit viideh rubl'ah .Kaksitostu gollandien paltinahistu paidua hiemainsuuloinke kymmeneh rubl'ah .Matkulaukkuine čuajunjuodavien astieloinke kahteh puolenke rubl'ah .
- Tai mibo tyhjy on ? keskusti Pugačov .- Minule mibo on dieluo matkulaukkuzih da štaniloih hiemainsuuloinke ?
Savelič ryvähtih da rubei sellittämäh .
Tuattoni , opi kaččuo , tämä on herran eloloin luvettelo , kudamat kiškottih zlud'd'at ...
- Mittumat zlud’d'at ? jyrkäh kyzyi Pugačov .
Viäry olen , hairahtuin sanojes , vastai Savelič :
- Zlud'd'at vai ei zlud'd'at , a sinun brihat ečittih da varrastettih . Älä tuskevu : hebo nellälgi jallal öntästyy .Käske lugie loppussah .- Luve , sanoi Pugačov .
Kirjanpidäi jatkoi :
- Od'd'ualu siiksahine , toine taft'anoi nelli rubl'ua ,turki reboinnahkas , valpahanruskien piälyksenke - nellikymmen rubl'ua .Vie jänöinnahkahine turkine , kudaman annoimmo sinule matkustajien talois - viizitostu rubl'ua .
- Se vie mibo ! mängähtih Pugačov da läimähytti tulenkarvazil silmil .Toven sanuo , minä pöllästyin minun kurjan diädän periä .Häi tahtoi myös ottuakseh sellittämäh , ga Pugačov keskusti händy :
- Kuibo sinä ruohtit tungiekseh minun luokse nengomien tyhjienke ?mängyi häi , riuhtai lipun kirjanpidäjän käis da lykkäi sen Saveličale rožih .- Mieletöi vahnušši ! Heidy kiškottih : aiga hädä ?Sinul vahnu kliäččy pidäy kaiken ijän Jumalua molie minus da minun brihois tuači , gu sinun herran kel etto ripu täs toizien vallattomien kel ...Jänöinnahkahine turki !Minä ozutan sinule jänöinnahkahizen turkin !Ga tiijätgo sinä , ku minä käsken sinus eläväs kiškuo nahkan turkiloikse ?
- Kui tahtot , vastai Savelič , a minä olen vallantagaine ristikanzu , herroin eloloi minul pidäy vardoija .
Nägyy Pugačov oli ylen hyväl mielialal .Häi punaldih i ajoi iäres , ei sanonuh nimidä .Švabrin da kazakoin vahnimat mendih hänele jälgeh .Heijän joukko linnoituksespäi lähti hyvälleh .Rahvas mendih
Pugačovua kaimuamah .Alal minä jäin yksin Saveličan kel .Minun diädö käis pidi iččeh bumuagulippuu da kačoi sih ylen pahoitellen .
Minun hyvän sovun Pugačovan kel nähtyy , häi ajatteli pidiä se hyödyh , ga mielevy tahto hänele ei andanuhes .Minä huavain čakata händy sobimattoman raden'n'an periä da en voinnuh pyzyö nagramata .
- Nagra , herru , vastai Savelič , – nagra . A konzu meil tulou uvvessah panna kai kundoh , sit kačommo roihesgo kummu .
Minä kiirehtin menemäh papin kodih nägemähes Marja Ivanovnan kel .Papinakku vastai minuu pahan uudizenke .Yöl Marja Ivanovnal algavui säräitystaudi .Häi virui mielimuutuksis da hairoi .Papinakku vietti minuu hänen pertih .Minä hil'l'azeh menin hänen kravatin luo .Minuu ylen äijäl diivitti hänen rožien muutos .Voimatoi ei tunnustannuh minuu .Minä hätken seizoin hänen vieres , en kuunnelluh ni pappii Gerasimua , ni hänen hyväntahtojua akkua , kudamat voibi olla rauhoitettih minuu .Pahat mielet huolevutettih minuu .Vihazen rauhanpiinuajien keskeh jätetyn hyllätyn orboin kundo da minun iččeni väittömys pöllätettih minuu .
Švabrin , Švabrin , enimäl kaikkii muokkai minun mielii .Vierahannimen ottajan annetul vallal piälikkö linnoituksen , kudamah jäi hänen viärätöi vihattavu - ozatoi neidine , häi voibi azuo hos midä .Midä minä voizin ruadua ?Kui avvuttua händy ?Kui piästiä zlud'd'an käzispäi ?Jäi vai yksi keino : minä piätin ruttoh ajua Orenburgah , ku olis kiirehtiä piästämäh Belgorodskoin linnoitustu da kui andau vägi avvuttua .Minä proššaičimmos papin kel da Akulina Pamfilovnan kel , rutostin jättiä hänen hantuzih sen , kudamua piin jo omannu mučoinnu .Minä otin kurjan neidizen käin , n'oppain sidä da valatin kyynälil .
Proššaikkua , sanoi minule papinakku kaimates minuu , proššaikkua , P'otr Andreič .Toinah vie näimmökseh parembal aijal .Älgiä unohtakkua meidy da kirjutakkua meile puaksumbah .Marja Ivanovna rukku , paiči teidy nygöi hänel ei ole ni rauhoitustu , ni avvuttajua .
Alale mendyy minä azetuin kodvazekse , kačahtimmos riputandupaččahih päi , kumardimmos , lähtin linnoituksespäi da astuin Orenburgan tiedy myö Saveličan kel , kudai ei jiännyh minus .
Minä astuin omien ajatuksienke , ku silkeskie taganpäi kuulin hevon askelet .Tuaksepäi kačahtimmos da näin : linnoituksespäi raččahis ajau kazakku , suičis viettäy baškierilastu hebuo da loittonsah minule ozuttau tunnuksii .Minä azetuin i terväh tunnustin meijän ur'adniekkua .Lähettyy häi heityiiččeh hevol selläs da toizen hevon suiččii minule andajes sanoi :
- Hyvä herru !Meijän tuatto teile andau hevon da turkin omil harjieloilpäi (sadulih oli sivottu lambahannahkahine tuluppu ).- Da vie , äkettäjen jatkoi ur'adniekku , - häi teile työndi ... poltinan d'engua ...ga sen minä dorogal kaimain .Prostikkua minuu .
Savelič viäräl silmäl kačahtih häneh päi da burizi :
Kaimai dorogal !A mibo sinun šižälis helähteleh ?Huigietoi !
- Mi minun šižälis helähteleh ? Ur'adniekku ihan ällestymätä vastusti .Midä sinä vahnuššine !Se helähtellähes suičet , a ei poltinniekku .
-Hyvä , minä keskustin riijan da sanoin .- Minuspäi sano passibot sille , ken sinun työndi . A kaimattu poltinniekku ahkeroiče löydiä järilleh mennes da ičelles ota viinah .
- Ylen suuri passibo teile , hyvä herru , häi vastai kiändäjes hebuo järilleh , Kaiken ijän rubien molimah Jumalua teis tuači .
Nämien sanoinke häi lähti ajamah järilleh da yhty kätty pidi šižälis da sitgi heitti nävyndän .
Minä panin piäle tulupan da istuimmos hevole selgäh , iččeni tuakse istutin Saveličan .
Näitgo sinä , herru , sanoi vahnu ukko , minä enhäi sudre kirjutannuh rozvole .Vargahal rodih huigei .Hos baškierilaine korgei hebokliäččů da lambahannahkaine tuluppu ei makseta ni puoldu sidä , min hyö rozvot meil varrastettih da sidä , min sinä iče hänele annoit .Da eläjes segi pädöy .A vihazes koiras piäskäh hos näyhti villua .
Kapitanan tytär. Yheksäs lugu. Erosolendu
Livvi
New written Livvic
-
-
-
-
Пушкин Александр Сергеевич
Глава IX. Разлука
Russian
— "
— "
— "