Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help
Sem’onov P’otr . Kapitanan tytär. Kahtestostu lugu. Armoitoi
Sem’onov P’otr
Kapitanan tytär. Kahtestostu lugu. Armoitoi
Livvi
New written Livvic
Meijän
juablokkupuuhuol
Ni ladvastu ei ole , ni oksazil .
Meijän kniäzän tättäryöl
Ni tuattua ei ole , ni muamua .
Händy ei ole kel šuorittua ,
Händy ei ole kel blahoslovie .
Svuad'bupajo .
Kibitku tuli komendantan koin pordahien tyveh .Rahvas tunnusti Pugačovan čilukellozen da joukolleh juoksi hänele jälgeh .Švabrin vastai rozvuo pordahil .Häi oli kazakoin sovis da kazvatannuh ičelleh parran .Menettäi avvutti Pugačovale lähtie kibitkäspäi , ilgielöil sanoil ozutti iččeh ihalmuo da raden'n'ua .Minun nähtyy häi ällistyi , ga terväh tostihes , andoi minule kätty da sanoi :
- Sinägi olet meijän ?Jo ammui pideli nenga .
Minä punaldimmos hänespäi da en vastannuh nimidä .Minun vačan rubei tuskuamah , konzu myö äglästimmökseh ammui tuttavah pertih , kus seinäl vie ripui kuolluon komendantan diplomu , gu atkal kalman kirjutus endizeh aigah näh .Pugačov istuihes sil divanal , kudamal enne nukui Ivan Kuzmič , uinotettu oman akan čakkavol .Švabrin iče andoi hänele vodkua .Pugačov ryyppäi kupin da minuh päi ozuttajen sanoi hänele :
- Čestitä tädägi herrua .
Švabrin tuli minun luo iččeh taričusjuvvanke , ga minä toizen kerran punaldimmos hänespäi .Häi oli kui juovuksis .Alalleh ovvostajannu olles häi , tiettäväine , huomai ku Pugačoval häi ei ole mieldy myö .Häi varai Pugačovua , a minuh päi kačahtelih uskottomasti .Pugačov kyzeli linnoituksen azieloih näh , midä kuului vihamiehien torajoukkoloih näh da muuh näh .I kerras vuottamattah händy kyzyi :
- Vellimies , sano mittumuabo neijistů sinä piet iččes luo vardoittavannu ?Ozutas händy minule .
Švabrin valgoni kui kuolluh .
- Valdukunnan piälline , häi sanoi särizijäl iänel ... - Valdukunnan piälline , häi ei ole vardoittavannu ... häi on voimatoi ...häi viruu gorničas .- Vietä vai minuu hänen luo , sanoi rozvo seizoi nostes .
Puččiekseh ei suannuh .Švabrin vietti Pugačovua Marja Ivanovnan gorniččah .Minä menin heile jälgeh .
Švabrin azetui pordahil .
- Valdukunnan piälline ! sanoi häi .Työ voitto käskie minule midä vai teile pidänöy , ga älgiä laskekkua vierastu minun mučoin magavopertih .
Minuu vabizutti .
- Sit sinä olet naizekas ! minä sanoin Švabrinale valmis revitellä händy .
Hillembäh !keskusti minuu Pugačov .Se on minun dielo .A sinä , jatkoi häi Švabrinale , - älä viizastele , älägo viäristelei .Häi ongo sinun akku vai ei ole , a minä vietän hänen luo kedä tahton .Hyvä herru , astu minule jälgeh .
Gorničan uksen luo Švabrin myös azetui da sanoi katkeilijal iänel : -Valdukunnan piälline , teidy minä vakustan , ku hänes on tulitaudi da häi jo kolmas päivä heittelemättäh korou .
- Avua ! sanoi Pugačov .
Švabrin rubei eččimäh iččeh kormanilois da sanoi buite ei ottanuh keral avaindu .Pugačov jallal ähkäi uksen .Lukku pakui , uksi avavui da myö menimmö gorniččah .
Minä kačahtimmos da gu hullavuin .Lattiel muanruadajan revinnyzis piälyssovis istui valgei , laihu , levällizien tukkienke Marja Ivanovna .
Hänen les seizoi vezikuvšin katettu leibyviiboil .Minun nähtyy häi säbjähtih da ravahtihes .Sit mi minunke tapahtui - en musta .
-Pugačov kačahtih Švabrinah päi da kargieh muheloittajen sanoi .- Hyvä on sinun parandusperti ! Sit meni Marja Ivanovnan luo : Gul'uine , sano minule misbo periä sinun ukko sinuu vaivuau ?Hänen ies milbo olet viäryniekku ?
- Minun ukko ? sanoi häi .- Häi ei ole minun ukko . Minä nikonzu en rodei hänen akakse .Minä parembi azun surman ičel da kuolen , gu minuu ei piästetänne .
Pugačov pahal silmäl kačahtih Švabrinah päi .
- I sinä ruohtit minuu kielastella , häi sanoi . Tiijätgo , töhlö , min sinä maksat ?
Švabrin kirboi polvilleh ...Sil minuutal minun syväimes viha täppäi kai toizet suutundat .Minul ilgeitti nähtä dvor'aninua , kudai vierettelih pagolazen kazakan jallois .Pugačov lauhtui .
- Täl kerdua sinuu minä prostin , häi sanoi Švabrinale , ga tiijä se : enzimäzen viäryön suaduu sinule tämägi mustoittuu .
Jälles häi punaldih Marja Ivanovnah päi da sanoi :
- Ruskei neičyt , voit lähtie tiäpäi iäres .Sinuu minä piästän välläl .Minä olen valdukunnan piälline .
Marja Ivanovna ruttoh kačahtih häneh päi da ovvosti - hänel ies on hänen vahnembien tappai .Häi mollembil kämmenil katoi rožat da tainehtui .Minä hyppäin hänen luo .Ga silkeskie ylen julgieh kahahtih pertih minun vahnu tuttavu Palaša da rubei hoidamah omua buarin'ua .Pugačov lähti iäres gorničaspäi da myö kolmei menimmö suurehpertih .
- Midäbo , hyvä herru ? nagronke sanoi Pugačov .- Piästimmö hiäs ruskien neičoin ! Kuibo smietit , toinah pidäy työndiä pappii kuččumah da käskie venčaija hänen plem'anniekkua ?Sit minä roimmos tuatan sijahizennu , a Švabrin sinun puolespäi svuad'ban vedäjänny .Kižuammo , ryyppiämö da veriät salbuammo ! sanoi Pugačov .
Midä minä varain se tapahtuigi .Pugačovan kehituksen kuultuu Švabrin gu uravui .
- Valdukunnan piälline ! mielimuutuksis mängiendi häi .- Minä olen viäry , minä teidy kielastin . Ga Grin'ovgi teidy muanittelou .Tämä neidine ei ole papin plem'anniekku .Häi on Ivan Mironovan tytär , kudai oli riputettu tämän linnoituksen ottahuu .
Pugačov pysti minuh iččeh tulizet silmät .
- Mibo kummu tämä on ? hämmästyksis häi kyzyi minuu .- Sinule Švabrin sanoi toven , vastain minä lujasti .
Sidä minule sinä et sanonuh , virki Pugačov , kudaman rožat mutistuttih .
Sinä ičei smieti , vastain hänele , sinun rahvahan aigah suannusgo ilmoittua , buite Mironovan tytär on hengis .Hyö syödys händy .Ni mi ei piästänys händy .
- Se on tozi , nagronke sanoi Pugačov . - Minun humal'niekat ei žiälöittys kurjua tyttyö . Hyvin ruadoi papad'd'u-kuomu gu kielasti heidy .
- Kuule , jatkoin minä , hänen hyvän mielialan nähtyy . En ni tahto tiediä ...Ga Jumal nägöy , ku sinule ihastuksis maksazin omal eloksel sen , min sinä minule azuit .Vai älä kyzy sidä , mi on vastah minun omatunduo da kunnivuo .Sinä olet minun puolistai .Lope kui alloit : piästä minuu kurjan armoittoman kel kunne meile Jumal ozuttau dorogan .Sinä ole kustahto , sinunke tapahtukkah midätahto , myö joga päiviä rubiemmo molimah Jumalua sinun riähkähizes syväimes tuači ...
Ozuttihes , minä lekahutin Pugačovan kylmyverizen syväimen .- Sit anna roihes sinuu myö ! sanoi häi .- Gu tappua sit tappua , a gu piästiä sit piästiä : moine on minun moudu . Ota keral iččes čomarožaine , vie händy kunne tahtot da andakkah Jumal teile armahuttu da sobuu .
Sit häi punaldih Švabrinah päi da käski andua minule piästölipun kaikkih hänele kuulujih rajanvardoičuskohtih da linnoituksih .Švabrin seizoi gu hullavunnuh .Pugačov lähti kaččomah linnoitustu .Švabrin meni hänen kel , a minä jäin rouno gu varustumah matkah .
Minä juoksin gorniččah .Uksi oli salvas .Minä kolaitin ustu .
- Kenbo sie on ? kyzyi Palaša .
Minä sanoin oman nimen .Uksen tagan kuului Marja Ivanovnan armas iänyt :
- P'otr Andreič , vuotelkua . Minä olen šuoriemas .Mengiä Akulina Pamfilovnan luo .Minä ruttozeh tulen sinne .
Minä tottelin da lähtin papin Gerasiman kodih .Häi dai papinakku juostih minule vastah .Savelič jo oli vakustannuh heidy .
- P'otr Andreič , terveh , sanoi papinakku . Jumal myös leppi nähtäkseh .Kuibo elättö ?A myö joga päiviä teidy mustelimmo .Konzu teidy ei olluh , minun gul'uine Marja Ivanovna tirpi kaikkie .Minun tuatto , sanokkua kuibo työ Pugačovan kel puutuitto sobuh ?Kuibo sit häi ei tappanuh teidy ?Hyvä , zlud'd'ale sitgi passibo .
- Baboi , roihes , keskusti pappi Gerasim . - Älä kielasta kaikkie , min tiijät . Ei ole piäzendiä pitkäs lapsen paginas .Tuattoni P'otr Andreič !Olgua hyvä , tulgua pertih .Ammui , ammui emmo nähnyhes .
Papinakku rubei gostittamah minuu .A silaigua iče pagizi heittelemättäh .Minule häi saneli , kui Švabrin käski andua hänele Marja Ivanovnan , kui Marja Ivanovna itki da ei tahtonuh erota heis , kui Marja Ivanovna alalleh pidi hänenke yhtevyksen Palaškan avul (julgien neidizen , kudai ur'adniekkuagi pidäy näpis ).Kui häi nevvoi Marja Ivanovnale kirjuttua minule kirjazen da muudu .Omas puoles minä lyhyösti sanelin iččeni šeikkoih näh .Pappi da papinakku ristittih silmii konzu kuultih , ku Pugačov tiedäy heijän kielastuksen .
- Meijän puoleh on ristan vägi ! sanoi Akulina Pamfilovna .- Jumal vedäkkäh siiriči pilvet . Avoi Aleksei Ivanič , et toizin sano - on aiga mies !
Silkeskie avavui uksi da pertih tuli Marja Ivanovna kellistynnyzien muheloittajien rožazienke .Häi oli heittänyh piäl iččeh muanruadajien pluat'an da šuorivunnuh endizelleh joga-aigazesti da čomah luaduh .
Minä tabain hänen käin da hätken en voinnuh nimidä virkua .Myö mollei olimmo vaikkani .Koin ižändät ellendettih , ku meil ei ole heih dieluo , jätettih meidy .Myö jäimmö kahtei .Kai muut oldih unohtuksis .Myö pagizimmo da emmo voinnuh loppie paginoi .Minule Marja Ivanovna saneli kai , midä tapahtui hänenke linnoituksen otandan päiväs algajen .Saneli kaikkih varavoloih näh , kaikkih pahuzih näh , kudamis händy pidi ilgei Švabrin .Myö mustelimmo endistygi ozavua aigua ...Myö mollei itkimmö ...Jälgimäi minä rubein sellittämäh hänele omii smietindõi .Pugačovan vallas olijah da Švabrinan johtettavah linnoitukseh hänele ei suannuh jiähä .Ei suannuh ajatella Orenburgahgi näh , kudai tirpi kai ymbäröičyksen pahuot .Hänel ei olluh täl muailmal ni yhty omua ristikanzua .Minä kehitin händy ajua kyläh minun vahnembien luo .Enzimäi häi ebäilihes .Minun tuatan ei hyvä mieli händy varaitti .Minä rauhoistin händy .Minä tiezin : tuatto ihastuksis ottau vastah kunnivoitettavan , oman muan puolistajes tapetun vojennoin tyttären .
- Armas Marja Ivanovna ! lopukse sanoin minä .Minä pien sinuu omannu mučoinnu .Kummallizet šeikat meidy yhtistettih .Muailmal ni mi ei voi eroittua meidy .
Marja Ivanovna kuundeli minuu hyvin , ei heittänyhes huigienvaruajakse , eigo viizahasti ebävynnyh .Häi ellendi , ku hänen oza oli yhtistettä minun ozanke .Ga häi sanoi toiziči , ku tulou minule mučoikse vai minun vahnembien sovul .Minä en ni kiistänyh hänen kel .Myö armahasti , sydämellizesti n'oppaimmokseh - da tälleh kai oli piätettä meijän keskes .
Čuasun peräs ur'adniekku toi minule Pugačovan allekirjutetun piästölipun da hänen nimes kučui minuu hänen luo .
Hänen minä tabain jo lähtijän matkah .En voi sanuo midä oli minun syväimes erotes nečen hirvien ristikanzan kel - muokkuajan , zlud'd'an kaikkih niškoi , paiči yhty minuu .Miksebo en sano tottu ?Sil minuutal minul oli ylen žiäli händy .Minä tovelleh tahtoin riuhtata händy zlud'd'ien joukospäi , kudaman johtajannu häi oli da piästiä händy kuni vie ei olluh myöhä .Švabrin da rahvas , kudamat pyörittih meis ymbäri , ei annettu minule sanuo kai , midä oli minun syväimes .
Myö eroimmo sobuh .Akulina Pamfilovnan joukos nähtyy Pugačov varaitti händy sormel da iški silmäl .Sit häi istuihes kibitkäh da käski ajua Berdah .Konzu hevot lekahtettihes sijois , sit häi vie kerran viglahutti piän kibitkäspäi da kirgai minule :
- Proššai , hyvä herru !Voi olla konzutahto näimmökseh .
Tottu , hänen kel myö näimmökseh , ga mittumis šeikois !...
Pugačov ajoi iäres .Minä hätken kačoin valgieh muah päi , kudamua myö juostih hänen hevot .Rahvas levittih .Švabrin hävii .Minä kiännyin papin kodih .Kai oli valmis meijän lähtöh .Minä en tahtonuh enämbiä vitkittiä .Meijän kai elot oldih vahnas komendantan povoskas .Hevonajajat ruttoh val'l'astettih hevot .Marja Ivanovna lähti vahnembien kalmoile , kudamat oldih muas kirikön tagan .Minä tahtoin lähtie hänen kel , ga häi sanoi jättiä händy yksinäh .Erähän minuutan peräs häi kiändyi itkusilmin .Povosku vuotti .Pappi Gerasim da hänen akku tuldih pordahile .Kibitkäh myö istuimmokseh kolmei : Marja Ivanovna Palašanke da minä .Savelič istuihes lehtele .
Proššai , Marja Ivanovna minun gul'uine !Proššaikkua , P'otr Andreič
-meijän sokol !sanoi hyväntahtoi papinakku .- Ozavua matkua da andakkah Jumal teile mollembile hyviä ozua !
Myö lähtimmö ajamah .Komendantan ikkunan tyves minä näin seizojan Švabrinan .Hänen rožis ozuttihes pahamieline viha .Minä en tahtonuh ihastellakseh voitetun vihamiehen periä da punaldin piän tossapäi .Jälgimäi myö ajoimmo linnoituksen veriälöispäi da jätimmö ijäkse Belogorskoin linnoituksen .
Kapitanan tytär. Kahtestostu lugu. Armoitoi
Livvi
New written Livvic
-
-
-
-
-
Пушкин Александр Сергеевич
Глава XII. Сирота
Russian
—
—
—
—