Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help
Sem’onov P’otr . Kapitanan tytär. Nellästostu lugu. Suudo
Sem’onov P’otr
Kapitanan tytär. Nellästostu lugu. Suudo
Livvi
New written Livvic
Pagin
mieron
Aldo meren .
Sananpolvi .
Minä olin varmu , ku kaikel viäry oli minun ičepiälline lähtö Orenburgaspäi .Minä helpoh voinnuzin puolistua iččie .Raččahisajelus nikonzu ei olluh kielletty , ga vie kaikil vägilöil kannatettu .Minuu voidih viärittiä liijan kuvahuon periä , a ei sanankuulemattomuon periä .Ga minun Pugačovanke sobuholendan voidih lujata monet tovestajat i se sai ozuttuakseh vähimyölleh liijan ebäiltäväkse .Kaiken matkan minä ajattelin tulieloih kyzelyksih näh , mietin omii vastavuksii .I minä piätin suvvos sanuo puhtahan toven .Uskoin , gu tämä ičen puolistuskeino on kaikis kebjein , a silaigua kaikisgi paras .
Minä tulin kiškottuh da poltettuh Kazanih .Pihoil kodiloin sijas oldih hiilitukut da tötötettih nogehizet levottomat da ikkunattomat seinät .Moine oli Pugačovan jätettä jälgi !Minuu tuodih palanuon linnan keskikohtale lujakse jiännyöh linnoitukseh .Gusarat annettih minuu vardoiččijale ofitsierale .Häi käski kuččuo sepän .Minule jalgoih pandih čieppi da se tavottih umbeh .Sit minuu vietettih tyrmäh i jätettih yksinäh ahtahah da pimieh kodah pal'l'ahien seinienke da raudaizen verkonke ikkunas .
Nengoine algu minule ei uskaldannuh nimidä hyviä .Yksikai en hävitännyh ni hyviä mielialua , ni toivuo .Minä pakičin Jumalas rauhoitustu i enzikerran puhtahal ga muokkavunnuol syväimel opin malitun mavun .Sit rauhoilleh uinoin huolettah sih näh , midä tapahtuu minunke .
Tossupiän törmän vardoiččii nostatti minuu ilmoituksel , ku minuu kučutah toimitukseh .Kaksi saldattua vietettih minuu poikki pihas komendantan kodih , senčois azetuttih i yksinäh piästettih syväinpertilöih .
Minä menin suurettavah zualah .Bumuagoil katetun stolan tagan istui kaksi miesty : ruavas generualu jyrkän da viluverellizen nägöine i nuori gvardien kapitan vuvves kahteskymmenes kaheksas , ylen hyvänägöine , sukkelo da välly paginal .Ikkunan tyves erikseh stolan tagan istui kirjanpidäi sullanke korvan tagan , kumardunnuh bumuagoin piäle , valmis kirjuttamah minun sanomizii .Algoi kyzelys .Minul kyzyttih nimi da čiinu .Generualu kyzyi , engo ole Andrei Petrovičan Grin'ovan poigu ?I minun vastavuksele jyrkäh vastusti :
- On žiȧli gu nengomal kunnivoitettaval ristikanzal on nengoine pahapäiväine poigu !
Minä rauhoilleh vastain , ku oldahes hos mittumat jygiet minun viäritukset , minä toivon hävittiä net avoimielizel toven sellitändäl .Minun varmus hänel ei roinnuh mieldy myö .
- Sinä , vellimies , olet julgei , sanoi häi minule buuristuksis , - ga myö näimmö vie julgiembii !
Sit nuori mies kyzyi min periä da milaigua minä menin sluužimah Pugačovale da mittumii ruadoloi minule häi andoi ?Minä suutuksis vastain , ku ofitsieru da herru minä en voinnuh mennä Pugačovale nimittumah sluužbah i nimittumii ruadoloi hänespäi en voinnuh ottua .
- Sit kuibo , vastusti minun kyzelii , - vai yhty herrua da ofitsierua žiälöičči vierahannimenottai , a silaigua kai hänen dovarišat ollah pahah luaduh tapetut ? Kuibo tämäsamaine ofitsieru da herru sobuh pruaznuiččou rauhanpiinuajienke , ottau vahnimas zlud'd'aspäi lahjakse turkin , hevon da poltinan dengua ?Kuibo tapahtui nengoine kummalline sobu da minbo periä , gu ei menetändän periä libo vähimikse ilgien da viäritettävän varavon periä ?
Minuu ylen äijäl satatettih gvardien ofitsieran sanat i minä algoin lujah oman oijustuksen .Minä sanelin , kui algavui minun tunnustus Pugačovan kel talvel lumipehun aigah , kui Belogorskoin linnoitksen ottajes häi tunnusti minuu i žiälöičči .Minä sanoin , gu tottu en huijustannuhes ottua rozvon tulupan da hevon , ga Belogorskoidu linnoitustu zlud'd'an vastah minä puolistin täytty vägie .Lopukse minä sanoin vie minun generualah näh , kudai vois tovestua minun raden'n'an Orenburgan ozattoman ymbäröičyksen aigah .
Kova vahnu mies otti stolalpäi avatun kirjazen i rubei sidä lugemah iäneh :
- Suuri herru , teijän kyzyndäl praporščiekah Grin'ovah näh , buite segovunnuoh nygöizeh hälyh da mennyöh yhtymykseh zlud'd'anke , službal kieltyh da vojennoil jiäksindäl vastah tahton sellittiä : se prapoščiekku Grin'ov oli Orenburgas saldatoiččemas mennyöl 1773 vuvvel ligakun alluspäi tuhukuun 24. päivässäh tädä vuottu . Sinäpiän häi lähti linnaspäi i sit aijaspäi minun joukkoh enämbi ei ozutannuhes .A pagolazis kuulin , buite häi oli välläl Pugačovan luo i lähti hänen kel yhtes Belogorskoih linnoitukseh , kudamas enne häi saldatoičči .Mi koskeh hänen ičenviendiä , sit minä voin ...
Täs häi katkai iččeh lugemizen i sanoi minule kovah :
- Nygöi midäbo sinä sanot ičen oijustandakse ?
Minä tahtoin jatkua , kui alloin i sellittiä minun yhtevyksen Marja Ivanovnan kel muga sydämellizesti , kui kai muutgi .Ga kerras tunnustin voittamattoman vastumielizen .Minule tuli piäh : gu sanonen hänen nimen , sit toimitusozasto kuččuu händy vastuamah .I ajatus sevoittua hänen nimi zlud'd'ien pahoin paginoin keskeh da händy iččie tuvva heile edeh - tämä hirvei ajatus silloi pöllästytti minuu , minä katkain paginan da segoin .
Minun sud'd'at , kudamat rounu allettih kuunnella minun vastavuksii vähäzel hyväntahtojen , uvvessah roittihes minule vastah , konzu nähtih minun ällistyndän .Gvardien ofitsieru käski , gu minule olis nähtäkseh piälimäizen kielittäjän kel .Generualu käski kuččuo "eglästy zlud'd'ua ".Minä ruttoh punaldimmos ukseh päi , vuotin iččeni viärittäjiä .Erähän minuutan peräs ruvettih rämizemäh čiepit , uksi avavui i tuli Švabrin .Minä diivimmös hänen muutostu .Häi oli ylen laihu da kellistynnyh .Ei ammui , kui nogi mustat , tukat oldih puhtahakse harmattu , pitků pardu oli sevoksis .Häi toiziči saneli iččeh viärityksii hil'l'al , ga julgiel iänel .Hänen sanoin mugah Oremburgah Pugačov työndi minuu špionakse .
Buite joga päiviä minä ajelin torakohtih , ku olis andua kirjutetut tiijot kaikkeh näh , midä tapahtui linnas .Lopukse ilmis menin vierahannimenottajan puoleh , hänen kel ajelin linnoitukses linnoitukseh , kaikelleh ahkeroičin tappua omii dovariššoi - menettäjii kui olis ottua heijän sijat da suaja kunnivomerkit , kudamii javeltih vierahannimenottajaspäi .
Händy minä kuundelin vaikkani i oli yksi ihastus .Ilgei zlud'd'u ei maininnuh Marja Ivanovnan nimie .Liennego sendäh , gu muokkavui hänen oman ičen suvaičusajatuksen periä sih näh , kudai vihanke kieldävyi hänes .Vai lienne sen periä , ku hänen syväimes oli sen tunnon kyven , kudai käski minulegi olla vaikkani .Olgah kuitahto , ga Belogorskoin linnoituksen komendantan tyttären nimi ei olluh virketty toimindan aigah .Minä vie enämbäl lujenin omah tarkoitukseh , i konzu sud'd'at kyzyttih milbo minä voin tovestua Švabrinan sanoin kielahuon , minä vastain , gu piemmös endizes sellitändäs i muudu nimida ičen puolistandah näh en voi sanuo .Generualu käski viettiä meidy iäres .Myö lähtimmö yhtes .Minä rauhasti kačahtimmos Švabrinah pǎi , ga hänele en virkanuh nimidä .Häi vihavasti muhahtih , nostaldi iččeh čiepit , ennitti minuu da lähti raviembah .Minuu uvvessah vietettih tyrmäh i enämbiä kyzeltäväkse ei kučuttu .
Minä en voinnuh nähtä kaikkie , mih näh vie pidäy sanella lugijale .Ga sih näh ylen puaksuh minä kuulin sanomizii .Sendäh kaikis pienimät aziet mendih minun mustoh i minule ozuttihes buiteku minä sithäi nägymättäh olin .Marja Ivanovnua minun vahnembat otettih vastah muga rahmannoh , kui vastattih ennevahnallizet rahvas .Hyö nähtih jumalan annetun hyvyön sit , gu rodih kerdu ottua turvah da hyväillä kurjua armoittomua .Terväh häneh hyö sydämellizesti harjavuttih sendäh , gu hänenke tunnustuhuu ei suannuh olla suvaiččemata .Minun suvaičus tuatale jo ei ozutannuhes mielettömyökse .A muamo vai sidäi tahtoi , gu hänen Pešaine nais armahas kapitanan tyttäres .
Viesti minun kiinniotandas hämmästytti kaiken minun perehen .Minun vahnembile Marja Ivanovna muga hyvin saneli minun kummallizeh tuttavundah näh Pugačovanke , sit se ei ni huoleksittanuh heidy , ga kai kehoitti avoimielizesti nagrua .Tuatto ei tahtonuh uskuo , gu minä olizin segavunnuh ilgieh rauhanpiinavoh , kudai tahtoi hävittiä suarin vallan da tappua herroin rovun .Häi kovah kyzeli Saveličua .Diädö ei peittänyh , ku minä olin Jemelä Pugačovan luo gostis , izlud'd'u puolisti minuu .Häi vakusti , ku nimittumah menetändäh näh häi ei kuulluh .Vahnembat rauhastuttih i tirpamattah ruvettih vuottamah hyvii viestilöi .Marja Ivanovna äijäl huolehti , ga oli vaikkani , sendäh gu häi oli ylen vagavu da varovaine .
Meni el äijú nedälii .Kerran Piiterispäi tuatto sai kirjazen meijän omahizes kniäzäs B** .Kniäzy kirjutti hänele minuh näh .Häi ilmoitti tuatale , ku ebäilendät rauhanpiinuajien ajatuksis minun olendah näh ozattomuokse piävyttih lijan tovellizet .Minuu jo voidus tappua , ga valdukunnan piälisnaine kunnivoičči vahnua tuattua hänen hyvyzis , puolisti pahanruadajua poigua , piästi hänen huigies surmas i käski työndiä kaikekse igiä Siberin tagamuale .
Tämä vuottamatoi tuigu vähäs el tappanuh minun tuattua .Häi kavottiiččeh jogapäiväzen lujuon i hänen hädä (enimyölleh vaikkaine ) kuului kargielois abevuksis .
- Kuibo ! jasatti häi tabavuksis .Minun poigu oli vuittiniekannu Pugačovan tarkoituksis !Oi-jo Hospodi , mittumakse minä puutuin !Valdukunnan piälisnaine piästäy händy tapandas !Ongo se minule kebjevys ?Ei tapandu ole hirvei .Minun ammuine omahine kuoli tapandukohtal oman kaikis kallehiman himon puolistandua .Minun tuatto sai pahuon yhtes Volinskoinke da Hruščovanke .Ga herral menettiä oma korgei uskaldus , yhtyö rozvoloinke , tappajienke , pagolazien äbliškölöinke !...On huigei meijän heimokunnal !...
Hänen tabavuksen periä pöllästynnyh muamo hänen aigah ei ruohtinuh itkie i ahkeroičči händy rauhoittuo , sanoi tyhjih paginoih näh , rahvahan muuttujih mielih näh .Minun tuatto ei rauhoitunnuh .
Marja Ivanovna vaivaihes enimäl kaikkii .Häi oli varmu , ku minä voizin oijustuakseh , konzu vai tahtozin , häi arbai toven i iččie pidi viäränny minun ozattomuol .Häi kaikispäi peitti omii kyynälii da muokkii i silaigua ajatteli , kui suas piästiä minuu .
Kerran illal tuatto istui divanal da livaili Tsuarilointaloin kalendarii .Ga hänen ajatukset oldih loitton i lugemine ei andanuh hänele jogapäivällistä mielihyviä .Häi viheldeli ennevahnastu vojennoidu pajuo .Muamo vaikkani niegloi villastu lämmiä piälyspaidua , i harvazeh kyynälet tiputtih hänen ruavole .Rinnal istuiju Marja Ivanovna ruadajes ilmoitti , ku hänel vältämättäh pidäy ajua Piiterih i kyzyi avvuttua lähtie sinne .Muamo ylen äijäl pahestui .
- Miksebo sinule pidäy Piiteri ? sanoi häi .- Marja Ivanovna , jokse sinägi tahtot hyllätä meidy ?
Marja Ivanovna vastai , ku kai hänen ielline oza rippuu sit ajelukses i häi ajau eččimäh vägevien rahvahien puolistandua da abuu , gu oman uskollizuon periä muokkavunnuon ristikanzan tytär .
Minun tuatto painoi piän .Joga sana , kudai mustoiti poijan valeheh pahah ruadoh näh , hänele oli jygei i ozuttihes purijakse soimavokse .
- Aja , kuldaine ! sanoi häi hengähtyksenke .- Myö emmo tahto azuo hälyy sinun ozal . Andakkah Jumal sinule sulhazekse hyvän ristikanzan , ei huijattuu menettäjiä .
Häi nouzi da lähti pertispäi .
Muaman kel kahtei pertih jiännyh Marja Ivanovna sellitti hänele vähäzel omat edukädizet ajatukset .Muamo kyynälienke sebäi händy da moliihes hyväh loppuh näh mietityl aziel .Marja Ivanovna varustettih i erähän päivän peräs uskollizien Palašan da Saveličan kel häi lähti matkah .Minus vägeh eroitettu Savelič oli ihastuksis , gu avvuttau minuu .
Marja Ivanovna hyvin piäzi Sofijah .Poštutalois häi tiijusti , ku silaigua suarin joukko oli Suariloin Kyläs da azetui sih .Hänele annettih čuppuine väliseinän tagan .Poštan herrumiehen akku kerras rubei tarattamah hänenke , ilmoitti ku häi on suarintaloin päččilöin lämmittäjän plem'anniekku , i saneli hänele kai suarintaloin elaigah näh .Häi saneli kudamal čuasul valdukunnan piälisnaine enimyölleh nouzou maguamas , juou koufein , kävelöy .Silaigua mittumat herrat ollah hänen kel .Midä eglǎi häi pagizi oman stolan tagan , kedä otti vastah illal .Voibi sanuo , Anna Vasiljevnan paginois vois kirjuttua monen lehtie histourien kirjutustu , net roittas ylen pättävät iellizih eläjih näh .Händy Marja Ivanovna kuundeli tarkah .Hyö mendih puistoh .Anna Vasiljevna saneli joga puuloin keskes menijän tien , joga sildazen histourien .Kylläl käveltyy hyö kiännyttih azemale mieldynyöt toine toizeh .
Tossupiän aijoi huondeksel Marja Ivanovna havačui , šuorii da hil'l'akkazeh lähti puistoh .Huondes oli ylen hyvä , päiväine vallatti niinilöin ladvoi , jo keldavunnuloi sygyzyn tuulenhenges .Läpetti levien järven silevys .Havačunnuot jouččenet ylbiesti ujettih rannal kazvajien tuhjoloin ualpäi .Marja Ivanovna astui ylen čoman tanneren rinnal , kudamale vastevai oli pandu mustopačas grafan P'otr Aleksandrovičan Rum'antsevan ei ammuzien voittoloin kunnivokse .Kerras valgei angliiskoidu roduu koiraine haukuškanzi da lähti juostol hänele vastah .Marja Ivanovna pöllästyi i azetui .Silkeskie kuului mielehine naizen iäni : - Älgiä varakkua , häi ei pure .
I Marja Ivanovna nägi mustopaččahan tyves skamn'al istujan inehmizen .Marja Ivanovna istuihes skamn'an toizele agjale .Naine tarkah kačoi hänen päi , a Marja Ivanovna omas puoles erähän kerran kačahtih čuraspäi i ehti nähtä hänen piäs jalgoissah .Häi oli valgielois huondespluat'ois , yölpiettävis čepčis da piäliči -lämmy hiemaitoi kouftu .
Häi ozuttihes nellikymmen vuodizekse .Hänen lihavat ruskiet rožat oldih arvokkahat da rauhazet , a sinizet silmät da muhahtus oldih ylen čomat .Naine enzimäine keskusti vaikkani olendan .
- Etto työ ole tägäläine ? sanoi häi .
- Muga on . Vaste egläi minä tulin loittonpäi .- Tulittogo vahnembien kel ?
- Ei . Minä tulin yksinäh .
- Yksinäh ! Työhäi oletto vienengoine nuori .
- Minul ei ole ni tuattua , ni muamua .- Tiettäväine , tiä työ oletto mittumantahto dielon periä ?
- Ihan muga . Minä tulin kyzyndiä andamah valdukunnan piälisnaizel .
- Työ oletto armoitoi . Vikse työ žualuičettokseh ebäoigevuttu da abevustu .
-Ei .Minä tulin pakiččemah puolistustu , a ei suuduo .
- Voibigo kyzyö , kenbo työ oletto ?
- Minä olen kapitanan Mironovan tytär .
-Kapitanan Mironovan !Sen samazen , kudai oli Orenburgan lohkol Yhten linnoituksen komendantannu ?
- Ihan muga .
Ozuttihes naizen syväin liikui .
- Älgiä pangua pahakse , sanoi häi vie armahembal iänel , minä syvimmös teijän azieloih . Ga minä olettelen suarin talois .
Sellitäkkiä minule , midäbo työ tahtotto kyzyö .Engo minä voi teile miltahto avvuttua .
Marja Ivanovna nouzi seizoi i ylen arvokkahasti passiboičči händy .Kai , mi oli tundemattomas naizes , toi syväimele hyvän tunnon da nostatti uskondan .Marja Ivanovna otti kormanispäi kiärityn bumuagu - lipun da sen andoi omale tundemattomale puolistajale , kudai rubei sidä lugemah ičekseh .
Lugijes enzimäi häi oli rounogu hyväs mieles , ga sit hänen rožat muututtih .
Marja Ivanovna , kudai hyvin nägi hänen joga lekahtuksen , pöllästyi hänen kylmyverizien rožien nähtyy , kudamat vastevai oldih moizet mielehizet da rauhazet .
- Työkyzyttö puolistua Grin'ovua ? viluverellizesti sanoi naine .- Imperien piälisnaine ei voi prostie händy . Häi yhtyi vierahannimen - ottajan kel ei omua tuhmuttu da kebjeimielizytty , a gu ebätavalline da paha ristikanzu .
- Oh , se ei ole tozi ! kirgai Marja Ivanovna .
- Kui ei ole tozi ! vastusti ruskonnuh naine .
-Ei ole tozi , hengiristu ei ole tozi !Minä kai tiijän , teile minä kai sanelen .Häi yhten minun periä puutui nengomah šeikkah .I gu häi ei voinnuh oijustuakseh suvvos , sit vai sendäh , ku ei tahtonuh sevoittua minuu .Sit häi himos saneli kai , min jo tiedäy minun lugii .
Naine tarkah kuundeli händy .
- Kusbo työ azetuitto ? jälles kyzyi häi .
I konzu kuuli - Anna Vasiljevanan luo ,sit muheloittajen virki : -A ! Tiijän .Proššaikkua , ni kel älgiä sanelkua meijän vastavukseh näh .Minä uskon työ etto rubie hätkie vuottamah vastavustu teijän kirjazeh .
Nämien sanoinke häi nouzi seizoi da meni katetun puiston tiedy myö , a Marja Ivanovna kiändyi Anna Vasiljevnan luo hyviävuotandan periä ihastuksis .
Emändy čakkai händy syvyshuondeksel aigazen kävelendän täh , kudai hänen sanoin myö on vahingolline nuoren neidizen tervehyöl .Häi toi samvuaran i čuajun juvves vai ehti algua loppumattoman sanomizen suarin taloin näh , gu vuottamattah pordahien edeh azetui suarin taloin umbinaine käri i suarin käskyläine tuli ilmoituksenke , ku valdukunnan naine kuččuu iččeh luo neijisty Mironovua .
Anna Vasiljevna kummeksii da huolevui .
-Oi-jo Hospodi !kirgai häi .- Valdukunnan piälisnaine kuččuu teidy iččeh luo . Kuibo häi tiijusti teih näh ?Da kuibo työ , muamoni , jiävittökseh imperatritsale edeh ,työ häi ni jalgua polgie etto malta kui pidäy suariloin talois ...Pidänöygo lähtie sinuu kaimuamah ?Yksikai miltahto teidy minä voin avvuttua .Da kuibo työ ajatto matkusovis ?Eigo pidäne työndiä n'abababoin luo ottamah keldastu robronua ?
Suarin käskyläine ilmoitti , ku valdukunnan piälisnaine tahtou , gu Marja Ivanovna ajas yksinäh i niilöis sovis , kudamis piädyy olemah .Et midä azu .Marja Ivanovna istuihes umbinazeh kärih da Anna Vasiljevnan nevvoloin i blahoslovennien kel lähti ajamah suarin taloih .
Marja Ivanovna ennepäi tunzi , kui piättyy meijän oza .Hänen syväin äijäl tykki da hilleni .Erähän minuutan peräs umbinaine käri azetui dvorčan tyveh .Marja Ivanovna varatessah nouzi pordahii myö .Hänen ies ukset avavuttih kahtalleh .Häi meni läbi monis ylen hyvis pertilöis .Suarin käskyläine ozutti dorogua .Lopukse meni salvas olijan uksen luo .Häi sanoi , ku nygöi ilmoittau häneh näh i jätti neidizen yksinäh .
Duumu nähtä imperatritsua vastakkai muga varaitti händy , ga häi vägeh pyzyi jalloilleh .Minuutan peräs uksi avavui , häi meni valdukunnan piälisnaizen šuoriendupertih .
Imperatritsa istui iččeh zirkalon ies stolan tagan .Moni käskylästy oli hänen rinnal , da hyö ylen kunnivoijen laskiettih Marja Ivanovnua .Valdukunnan piälisnaine armahasti vastai hänen , Marja Ivanovna tunnusti hänes sen naizen , kudaman kel erästy minuuttua enne muga avvoisydämellizesti häi taratti .Valdukunnan piälisnaine kučui händy lähembäkse i muheloittajen sanoi :
- Minä olen ihastuksis , gu täytin oman uskalmon .Teijän dielo on loppiettu .Minä uskon teijän sulhazen viäryttömyöh .Täs kirjaine , kudai iče suattakkua iellizele buat'uškale .
Marja Ivanovna särizijäl käil otti kirjazen da itkunke sordui imperatritsan jalgoih , kudai nosti hänen da n'oppai .Valdukunnan piälisnaine rubei pagizemah hänen kel .
- Tiijän , työ etto ole elokkahat , sanoi häi , - ga minä olen vellas kapitanan Mirinovan tyttärele . Älgiät huolehtiet iellisty elaigua .Minä iče ottammos luadimah teijän elon .
Valdukunnan piälisnaine armasti kurjua armoittomua da piästi händy .Marja Ivanovna ajoi iäres sit suarintaloin umbinazes käris .Hänen kiänyndiä tirpamattah vuottanuh Anna Vasiljevna rubei kyzelemäh Marja Ivanovnua .Kyzymyksih Marja Ivanovna vastai kudakui .Hos Anna Vasljevnale ei olluh mieldy myö hänen paha musto , ga sille viäräkse häi pani loittozen eläjän huigevuon i jalomielizesti prostii .Marja Ivanovna ei ihalmoinnuhes Peterburgua i sinäpiän ajoi järilleh kyläh ...Täh loppietahes P'otr Andrejevičan Grin'ovan kirjutukset .Perehen sanomizii myö on tiettävy , ku händy piästettih tyrmäspäi vuvven 1774 lopus nimellizel käskyl .Häi oli Pugačovan tapandukohtas , kudai rahvahan joukos tunnusti hänen i häiläi piäl häneh päi .Minuutan peräs se kuolluh da verehine piä oli ozutettu rahvahale .
Terväh P'otr Andrejevič nai Marja Ivanovnas .Heijän jälgeläzet hyvin eletäh Simbirskois gubernies .Kolmenkymmenen virstan välis ***päi on kymmenen muanomistajan yhtehine kylä .Herroin yhtes pienes kodizes ozutetah kehuksuos da st'oklan tagan olijua Jekaterinan II omal käil kirjatettuu kirjastu .Se on kirjutettu P'otr Andrejevičan tuatale , kudamas on hänen poijan viärättömäkse panendu da kiitokset kapitanan Mironovan tyttären mielele da syväimele .
P'otr Andrejevičan Grin'ovan käzikirjutus oli tuodu meile yhtes hänen vunukaspäi , kudai tiijusti , ku myö olimmo tutkimas hänen died'oin kirjuteksien aigazii azieloi .Omahizien annetul vallal myö otimmokseh piästämäh ilmah sen erikseh .Joga luguh lövvimmö kudakui epigrafan da annoimmo ičele vallan muuttua erähät nimet .
Kapitanan tytär. Nellästostu lugu. Suudo
Livvi
New written Livvic
-
-
-