Texts

Return to review | Return to list

Meĳän piiruas muailman brendu

history

June 18, 2025 in 11:21 Нина Шибанова

created the text
created the text: Huondekses oli mieli jiähä kodih, sendäh gu tie Pitkänrannan linnaspäi Anuksen puoleh oli salvas Kanzoinvälizen Luadogan kuldu -pyörykilvan periä. Ga tielöin salbuamizen aĳat oli hyvin sovittu kylien välil dai mašinal piäzimmö Salmin tuakse jo enne kilvan alguamistu. Sordavalan linnas kezäkuun 14.^ päivänny oli ylen suuri pruazniekku. Se oli perindölline Kalitka –festivuali, kuduadu tänä kezän piettih jo yhtestostu kerdua. Nenga äĳ iä rahvastu pruazniekois enne sain nähtä vai Karjalan piälinnas. Nygöi tiĳ än – Sordavalan linnan turizmuala Karjalas tottu on toizekse suurin Petroskoin jälles. Tiettäväine, omua rahvastu oli enämbi, ga vierahii mašinoi nägyi ylen äijy. Kalitka -festivualii pietäh Luadogan rannan Kiviniemel Piipun piha -hotelin pihas. Enne voinii täl rannal oli höyrysaha. Nevvostovallan aigua täs talois luajittih kuatančoi, sit oli Sordavalan ombelufabriekan ozasto. Vuvves 1991 Piipun piha on nygyaigaine turistukompleksu. Nägyy, nämmis vuozis järjestäjil dai kaikil sen ruadajil jo on kerdynyh maltamistu. Festivualin onnistumine on kaikkien ozanottajien ruavon hyvä tulos. Ei nikus olluh tyhjiä čomendustu eigo muanittamistu, rahvas iče löyttih, mi kel on mieldy myö. Pruazniekku kuului korvis dai tuli nenäh, tundui kogo linnan pihoil dai järventagazil kangahil, kunne levittih festivualin iänet. Huondekses ildassah Luadogan rannal kuului karjalastu da suomelastu muuzikkua, se oli suuri ilo, sentäh gu mennyt kezän kahtes kohtua olin moizis pruazniekois, kus karjalazii pajojoukkoloi ei konsertois kuulunuh. Ga tämän festivualin jälles himoittau sanuo – ei ole eruo, mil kielel pajatetah, gu vai ollou hyvä iäni da pajatustazo. Täh festivualih kučutah tunnustettuloi artistoi, ket ollah parahien luvus kogo muas! Vereja-ansamblin neidizet vanhan Kullervo-Kallervon poigu -pajon aigua keppilöil komahuteltih lavan lat’ettu, se on ylen omaluaduine da hyvä löydö, mi ozuttau rahvahan lujua tabua. Sai kuulta vanhua ven’alastu ”tirimannua”, suomelastu dai livvinkielisty pajuo. Pajattajat tuldih lavale vuorokkai Aurinko-tansijoukonke. Lavan tagan elävän Luadogan kuvan piäle kolme värii luajittih unohtumattoman nägöalan. Sinizis helmois tansi Marĳa-joukko, Aurinko oli ruskielois sovis, valgielois pluat’ois pajatettih EtnoDeffki. Konsertan keskel kai artistat yhtes lähtiettih tansimah ymbäri kaččojien lauččoi da nostettih rahvastu kruugah! Ga minul ”tämän päivän parahakse” rodih piiteriläine pajojoukko EtnoDeffki. Ezmästy kerdua hyö oldih Kalitka-festivualis mennyt vuon da jo silloi jiädih mieleh konsertan kuundelijoile. Jo kois olles ajettelin, mih olis verrata EtnoDeffki pajattamistu, gu suas uskuo heĳän pajattamizen korgieh tazoh? Dai lövvin – kel ollou mieleh Pelagejan pajattamine – oppikkua kuvitella, ku yhtes pajatettas viizi Pelagejua! Moizet vägevät da heliet iänet ollah ”defkoil”! Sana ”devka” ei ole tuhmu, sellitettih kaččojile iče pajattajat. Se on naizen parahas ĳäs olii, miehel menemäh valmis neidine, čoma oman voiman da tervehyön periä. Tämän pajattajien čomevuon jo on ”otettu silmäl” muuzikan arvostajat meĳän muan eri kolkis. Naizet eri kielil pajatetah eri mualoin rahvahanpajoloi nygyaigazeh luaduh, erilazih movvakkahih tyylilöih. Se on hyvä taba luadie fol’klouru tunnetukse nuorižole. Nuorižuo oli täs pruazniekas ylen äijy. Ezmäzekse – Petroskoin kul’tuurukolledžan studentat, ket avattih konsertan. Sehäi oli tozispektakli! Lavan yhtes laijas kiehujes hypähtelih samvuaru, toizes laĳas šipainiekkua pastajes lekahtelih päčči! Lavan keskel emändäzet huoloindeltihes jauho- da suoluhuavozet käzis, dai terväh jo hiilavat šipainiekat päčispäi piästih pläššimäh! Ijäkkähät rahvas hyväs mieles nagrettih da kiitettih artistoi, pienet lapset kačottih suut avvoi. Nenga jiähäh mieleh pädevät tiĳot, nenga siirdyy edehpäi kaikis suuriman karjalazen piiruan perindö! Ga ei vai artistat laval omil pajoloil da tansiloil ihaškoitettu kaččojii. ”Piipun pihas” valmistuttih tozišipainiekat, niidy luadimah opastettih da kiistah pastettih parahat emändät. Eihäi nareko se ole Kalitka-festivuali, kudai pidäy tallel da kehittäy šipainiekan pastanduneruo. Kolme emändyjoukkuo oldih sinä piän šipainiekkua ”kehittämäs” dai kai kolme piästih kilvan voittajikse. Kaikis pienimän šipainiekkazen piduhus oli vaigu 3 mm, sen pastettih Sordavalan ”Vremena goda” joukon pastajat. Läskelän Jaroslava- joukon naizet oli pandu syväimekse haugie da tikvua. Kolmanden Virko-joukon naizet Rautalahtelpäi luajitah uuzii tervehellizii retseptoi, kudamis käytetäh jauhuo ilmai gl’utenua. Piirualoin pastamizen ližäk se festivualin rahvahal da eriže lapsil oli luajittu ylen äĳy kaikenmostu kižua da piduo. Kaikkiel kižattih da pastettih, kai Kondii käveli randua pitkin! Liikkui, vägevy da korgei, se oli pienil lapsil suuri kummu. Vie festivualih oli kučuttu käziruadoloin muasteriloi Karjalan dai muĳis Ven’an linnoispäi. Gatčinaspäi tulluh Darja Bogatir’ova ombelou šipainiekku-pieluksii. Meĳän piirai on roinnuh kogo muailmas tunnustettu karjalaine brendu! Myödävänny oli kaikkie, midä vai suau luadie käzil. Ga parahat yksikai oldih tozi šipainiekat! Suuret passibot rahvahan puolespäi festivualin järjestäjile sanoi lavalpäi Sordavalan Pyhän Miikulan kirikön pappi Andrei Baranov. Hyö on pandu ylen äĳän aigua, neruo dai dengua sih, ku rahvahan nero eläs, jatkus da kehittys.